Lasten kertomukset

Keskustelua Ulvilan tapauksesta
zem
Rico Tubbs
Viestit: 1243
Liittynyt: Pe Marras 16, 2012 4:41 pm

Re: Lasten kertomukset

Viesti Kirjoittaja zem »

Sisotalolle edellä:

Se poja kuulustelu 2009, mihin Niskasaari viittaa, täytyy olla toinen kuin se mihin
Sisotalo viittaa ja josta Sisotalolla (niinkuin minullakin, kiitos) on videointi. Tämä
kuuleminen tapahtui 16.9.2009, paikalla olivat läsnä: Ryk Tapio Santaoja, Ryk Jukka Harjunpää, Erikoistutkija/Sosiaalityöntekijä Satu Kivimäki ja Ryk Marina Toivonen.

Tässä kuulemisessa ei juurikaan johdattelua, kuten Sisotalo toteaa, jollei nyt oheisia
kohtia pidetä johdatteluna:
M: Sää olet terävä poika sää ajattelet varmasti asioita aika paljon mut niin kuuluuki ajatella
Kerroppa meille Satulle ja minulle mitä sää niinko mietit tästä asiasta sun isän kuolemasta
liittyvistä asioista?
A: Et ketä se oli ja miks se tuli se yäh en mää muut tiiä
M: Yy Ketä se vois olla?
A: Mul ei oo hajuukaa ketä se vois olla
M: Miksi sitten miksi se tuli mitä sää ite sanoit miks se tuli?
A: En mää tiiä
M: Onks äidillä samat ajatukset myös paljon?
A: En mää tiiä Mä en tiedä mitä äiti ajattelee
M: Miksi sää et tiedä mitä äiti ajattelee
A: En mä en osaa lukee ajatuksia
S: Mitä sää kuvittelisit et äiti ajattelis?
A: PYÖRITTÄÄ PÄÄTÄ
S: Sää et tiedä mut sää voit kuvitella
A: Kai...
- -
M: Jaksaako äiti hänel on nyt neljä lasta niin jaksaako hän aina teijän kans?
A:Joo
M: Suuttuuks hän joskus teille?
A: Joskus jos me tehdään jotain
M: Mimmosist asioista teijän äiti suuttuu?
A: Rikotaan jotai tai .... kyl äiti joskus suuttuu
M: Kaikki äidit joskus suuttuu. Mäkin suutun kun mun tyttö peruutti toisen auton kylkeen ni ei se
oikeen auttanu
S: Se suuttuminen?
M: Niin ko sit vahinko tapahtunu. Ko äiti suuttuu ni tuleeks teille jotain rangaistuksia siitä?
A: Ei oo joskus kotiarestiija sellast
M: Ja sellasta mitä se sellasta on?
A: Et pistetään nurkkaan seisomaan tai ei saa tehdä j otai tai jotai sellasta kaikkee
M: Semmonen sanonta on että äiti suuttu et se mustaks muuttuu. Käykö joskus teilläki niin et ko äiti suuttuu niin paljon että melkein muuttuu mustaks?
A: PUDISTAA PÄÄTÄ
M: Te olette kilttejä lapsia sitte
A: NYÖKKÄÄ
- -
M: Joo Marina kertoo kameroista ja kysyy vielä
Onko äiti joskus käynyt kiinni ravistellut lapsia.
A: Ei joskus tukistanut mut se ei satu yhtään
M: Nii et se ei lyö eikä mitään semmosta?
A: PYÖRITTÄÄ PÄÄTÄ ei
Näin ollen 2009 on pitänyt tapahtua toinen kuuleminen, mihin Niskasaari viittaa - minkä
osalta hän siteeraa myös Santtilan ja Finnilän arviointia:
Poliisin haastattelijat esittivät pojalle, että Auer oli pahoinpidellyt Jukka S. Lahtea jo pitemmän ajan ennen murhaa, samoin lapsia, ja vanhimman tyttären kertoneen murhasta veljelleen. He arvelivat pojan kuulleen murhayönä askelia ja oven avaamista.
Mitään edellä esitetyn kaltaista 16.9.2009 tapahtuneessa kuulemisessa esitetä - siis pakko olla
toinen kuuleminen, mitä tosin ei mainita esitutkinta-aineistossa.

Sen sijaan syksyn 2009 kuulemiset Amandan osalta eivät ole asiallisia, vaikka tulos ei olekaan
kuulijoiden toiveiden mukainen näiden väsyttäessä ja jankatessa "tosiasioita" tyyliin, että "me tiedetään, ettei siellä ollut ketään muuta":
A: Mä en muista sitä se tapahtujoko siin tai sit myöhemmin tai aikasemmin se on niin mä muistan niin vähän pienii kohtii siit. Sit äiti sano et mee kattoo et onko iskä ihan kunnos tai siis mitä onks se siel viel ja sit mää menin katto sin nii ja sit mää taisin nähdä murhaajan.
M. Nii kai sit, mut mut tota noin olek sää siitä nyt sata varma?
A: Et mä näin sen jälkeen murhaajan?
M:Nii
A: No 98% varma
Poika ei tiedä, mitä äiti ajattelee surmasta ja sen motiivista, eli hän ei ole kuullut asiasta äidiltään. Tyttö on varma havainnostaan.

Olisi tietysti kiinnostavaa saada vaikka kokonaisuudessaan kuuleminen, missä poikaa
johdatellaan myöhemmän kertomuksen (2011) tuottamiseen Niskasaaren esittämällä tavalla.
Avatar
sisotalo
Jessica Fletcher
Viestit: 3375
Liittynyt: Su Helmi 26, 2012 12:10 pm

Re: Lasten kertomukset

Viesti Kirjoittaja sisotalo »

Pojan uusia kertomuksia 2011 on julkistettu 38 sivua. Ei siellä mitään johdattelua ole. Poika on innoissaan kertomaan satuja ja Nuotio sen kun yllyttää. Nämä tehtiin jo elokuun puolivälissä 2011 ja kun sitten poika sai kerran toisensa jälkeen toistaa juttujaan palautettiin mieliin mitä oli sanottu. Nämä kuulemiset olivat poliisille mieleen kun poika niissä syytti äitiään

Se mistä meillä on video täytyy ottaa perustaksi koska se oli se ensimmäinen joka tehtiin 2009, Amandan odottaessa ulkopuolella. Jos sitten tuli toinen kuuleminen, toistaa poliisi mitä on aikaisemmin kerrottu auttaakseen poikaa. En kuitenkaan osaa ottaa sitä vakavasti kun meillä on video ensimmäisestä kuulemisesta.

Mitä muuhun Niinisaaren kirjoitukseen tulee, on selvää, että hän ei hallitse tapauksen dynamiikkaa vaan poimii pahalta tuntuvia lauseita ja panee usein omiaan. Todella mahdoton lähde, käytetään virallisia kun niitä nyt on.
zem
Rico Tubbs
Viestit: 1243
Liittynyt: Pe Marras 16, 2012 4:41 pm

Re: Lasten kertomukset

Viesti Kirjoittaja zem »

Zem edeltävässä viestissään:
Olisi tietysti kiinnostavaa saada vaikka kokonaisuudessaan kuuleminen, missä poikaa
johdatellaan myöhemmän kertomuksen (2011) tuottamiseen Niskasaaren esittämällä tavalla.
Ja sisotalon vastaus:
Pojan uusia kertomuksia 2011 on julkistettu 38 sivua. Ei siellä mitään johdattelua ole. Poika on innoissaan kertomaan satuja ja Nuotio sen kun yllyttää.
Tarkoitin tietysti, että Niskasaaren mukaan poikaa johdateltiin jo 2009 ymmärtämään, että
hänen äitinsä oli jo pitemmän aikaa ollut väkivaltainen isään kohtaan ja sisko olisi kertonut jo tuolloin (2009) veljelleen äidin kanssa tekemästään murhasta.

Tällaista johdattelua ei tapahdu oikeudessa olleessa ja Sisotalon tarkoittamassa kuulemisessa,
mistä on video. Tämän vuoksi täytyy olla toinen kuuleminen 2009, missä johdattelua tapahtui
ja minkä vuoksi 2011 ei tarvittu johdattelua, enää - eli 2011 asiat menivät niinkuin sisotalo esittäää.

Ehkä Niskasaari on tässä tehnyt virheen? Mutta voi myös olla, että on ollut toinen kuuleminen
2009, mihin Santtila ja Finnilä ovat sitten ottaneet kantaa:
"Merkittävää on se, että [poika] vuonna 2009 haastattelussa vastustaa johdattelua melko hyvin. Hän vastaa kielteisesti suoriin johdatteleviin kysymyksiin, eikä hän muuta kertomustaan toistettujen johdattelevien kysymysten myötä"

Alibi 1/2013, Niskasaari siteeraa Santtilaa ja Finnilää.
Eivät Santtila ja Finnilä olisi puhuneet "johdattelevista kysymyksistä" tai "toistetuista johdattelevista kysymyksistä" pojan sen haastattelun perusteella, joka meillä litterointeineen on, koska tässä 2009 haastattelussa ei ainakaan toistuvaa johdattelua tapahdu.

Täytyy siis olla toinenkin kuuleminen.
zem
Rico Tubbs
Viestit: 1243
Liittynyt: Pe Marras 16, 2012 4:41 pm

Re: Lasten kertomukset

Viesti Kirjoittaja zem »

Kun poliisille tulee tieto kuolleena löytyneestä henkilöstä ja epäillään henkirikosta, paikalle lähtevät tietysti taktiset tutkijat, eli he, jotka hoitavat kuulustelut ja puhuttamiset. Hieman heidän jälkeensä paikalle saapuu pakettiautossa ryhmä miehiä, jotka pukeutuvat valkoisiin suoja-asuihin ja kaivavat esille mitä erilaisinta välineistöä.

Valkopukuisten miesten ryhmä on rikostutkimuskeskuksen tekninen tutkijaryhmä.

http://vintti.yle.fi/ohjelmat.yle.fi/po ... n_csi.html
Sama jaottelu tekniseen ja taktiseen tutkintaan pätenee muidenkin rikosten kuin henkirikosten kohdalla. Mutta ei lsh-rikosten kohdalla - näissä rikoksissa tutkiva lääkäri tuntuu hoitavan sekä teknisen että taktisen tutkinnan, ja tämä yhdistelmä voi johtaa vakaviin virheisiin kyseisellä vaikealla alueella.

Esim. Nancy Kellogg tutki 90-luvulla ns. Salemin tapauksessa lapset, joita epäiltiin
käytetyn hyväksi. Hän löysi yhden lapsen immenkalvolta jäljen, jonka hän tulkitsi sitten
johtuneen hyväksikäytöistä, joihin neljän naisen epäiltiin syyllistyneen. Tapausta koskevassa
dokumentissa Southwest of Salem: The Story of The San Antonio Four (2016) esitetään, että kyseinen jälki oli arpi muistaakseni immenkalvolla n. klo 5:ssä, mikä ei ole lainkaan tyypillinen jälki, minkä vaginaan tunkeutuminen aiheuttaa - yleensä syntyy immenkalvon
leikkauma klo 3 - 9 välille, joka kasvaa ajan mittaan pienemmäksi ilman arpea, mikä Kelloggin olisi luullut tietävän.

Myöhemmin Kellogg siis perui - lapsen kertomuksen muuttumisesta ja "tieteen edistymisestä" johtuen - tulkintansa, joka oli kuitenkin ehtinyt vakuuttaa tuomarit siinä määrin, että naisille langetettiin yli kymmenen vuoden tuomiot. Eli vaikka lasten kertomukset saatanapalvonta rituaaleista eivät ehkä tuomareita niin vakuuttaneetkaan, Kelloggin väärä tulkinta vakuutti -
ja väärä tulkinta puolestaan perustui lasten kertomuksiin - tuki niitä ja teki niistä uskottavia.

Samalla tavalla Auer/Kukka tapauksessa lääkäri/lääkärit noudattivat yleistä diagnoosimenetelmää, missä tutkitun kertomus on - niin, jopa keskeisessä asemassa.

Katsotaan otteita tapauksen Julkisesta selosteesta:
Asianomistajien B:n, C:n ja D:n kertomukset heitä haastatelleille psykologeille ja heidät tutkineille lääkäreille on esitetty välittömänä näyttönä Jens Kukan ja Anneli Auerin syyllisyydestä.

Löydökset ovat tukeneet vahvasti B:n, C:n ja D:n kertomusten luotettavuutta, koska löydökset ovat heidät tutkineiden lääkärien mukaan sopineet ristiriidattomasti yhteen sen kanssa, mitä lapset ovat heille ja jo aikaisemmin psykologeille löydösten synnyn selittävistä tapahtumista kertoneet.
Amerikkalainen sivusto luettelee seikkoja, joille lääkärin tulee olla avoin diagnoosia tehdessään (ohessa vain otsikot, tarkempi selostus sivustolla):

Listen to the presenting complaint.
Listen to the past medical history.
Listen to the drug history
Listen to the carers.
Listen to the health care professionals.
Listen to what is not said.
Listen to your intuition.
Listen to your teachers.
Listen to the media.


Ja viimeisenä:
Listen. You will have deduced by now what I believe is the most important clinical skill. It is often said that diagnosis is 80% history and 20% examination (to confirm your suspicions). Even in this technological era, a good history still dictates where you are going to point your diagnostics.

https://blog.oup.com/2015/04/clinical-d ... -top-tips/
Jos diagnoosi siis tehdään niin kuin lääkäreitä on neuvottu tekemään, tutkitun kertomus johdattelee tekemään kertomuksenmukaisia havaintoja, vaikka lääkäreitä pyydetään
tosin havainnoimaan myös sitä, mitä ei kerrota. Käytäntö on selvästi havaittavissa
Salemin tapauksessa, mutta myös yhtä lailla Auer/Kukka -tapauksessa - varsinkin lapsen kertomuksella tuntuu olevan niin voimakas vaikutus diagnoosin tekijään, että tämä on
johdateltavissa tekemään kertomuksen mukaisia havaintoja ja sen mukaisen diagnoosin
esim. viiltelystä, pahoinpitelystä tai hyväksikäytöstä.

Ja kun lääkäri on tehnyt "diagnoosin", se tuppaa samalla olemaan yhtä kuin tuomio, mikä
oli nähtävissä Salemin tapauksessa yhtä lailla kuin Auer/Kukka -tapauksessa. Voiko kuitenkaan, kun rikosoikeudellista evidenssiä kerätään, väitetyn uhrin kertomus olla se, joka johdattelee tutkijaa/lääkäriä? Löydökset voivat - tarkasti tulkittuina ja tutkittuina - kertoa aivan eri tarinaa kuin väitetty uhri.

Kelloggia arvattavasti harmitti huomata, ettei lasten kertomukseen olisi pitänyt
perustaa. Joki-Erkkilä on lausunnolla etukäteen vetäytynyt vastuusta lsh- tapauksessa
("ei puolla eikä sulje pois hyävksikäyttöä") - mutta ainakin pahoinpitelysyytteissä hän on
ostanut lasten moninaiset jutut kritiikittömästi, siltä näyttää.
Avatar
Pieni liekki
Frank Columbo
Viestit: 9314
Liittynyt: Ke Joulu 25, 2013 10:38 am

Re: Lasten kertomukset

Viesti Kirjoittaja Pieni liekki »

zem kirjoitti: Kelloggia arvattavasti harmitti huomata, ettei lasten kertomukseen olisi pitänyt
perustaa. Joki-Erkkilä on lausunnolla etukäteen vetäytynyt vastuusta lsh- tapauksessa
("ei puolla eikä sulje pois hyväksikäyttöä") - mutta ainakin pahoinpitelysyytteissä hän on
ostanut lasten moninaiset jutut kritiikittömästi, siltä näyttää.
Surullisinta tässä kaikessa on se, että juuri kukaan ulkopuolisista lapsia haastatelleista ja tutkineista henkilöistä ei ilmeisesti ole osannut tulkita oikein lasten todellista hätää. Sitä hätää, mikä on aiheutunut isän murhasta, äidin pidätyksestä, vangitsemisesta ja mustamaalaamisesta, lasten huostaanotosta ja nuorempien lasten eristämisestä isosiskostaan ja isovanhemmistaan sekä äidistä vieraannuttamisesta.

Minulla ja monella muulla henkilöllä on ollut suuri henkinen ahdistus jo vuosia siitä, kuinka nämä nuoremmat lapset jaksavat ja millaisessa henkisessä ilmapiirissä heitä kasvatetaan. Toivon, että he saavat elää rauhassa omaa elämäänsä hyvien ihmisten ympäröiminä ja että he ovat vapaita solmimaan uudelleen yhteyden niihin kadotettuihin henkilöihin, joihin ehkä jossain vaiheessa haluavat yhteyttä ottaa.
Avatar
sisotalo
Jessica Fletcher
Viestit: 3375
Liittynyt: Su Helmi 26, 2012 12:10 pm

Re: Lasten kertomukset

Viesti Kirjoittaja sisotalo »

Jos näin Juhannus juhlan kunniaksi lähden tunnustamaan mistä olen eniten pahoillani on se Jens Kukan kohtalo. Anneli on saanut melkoista tunnustusta siitä, että hän on syytön ja rahallista korvaustakin, jolla pääsee elämän alkuun. Sen sijaan niille, jotka tämän aiheuttivat, ennen kaikea Minna ja Ari Auerille ei minulla riitä myötätuntoa. Vaikea on myöskään ajatella, että ne jotka ovat tilanteen aiheittaneet olisivat minun säälini puutteessa. Heille on todella hyvin maksettu tietoisesta valehtelemisesta, äitiään vastaan.
Avatar
Pieni liekki
Frank Columbo
Viestit: 9314
Liittynyt: Ke Joulu 25, 2013 10:38 am

Re: Lasten kertomukset

Viesti Kirjoittaja Pieni liekki »

sisotalo kirjoitti:Jos näin Juhannus juhlan kunniaksi lähden tunnustamaan mistä olen eniten pahoillani on se Jens Kukan kohtalo. Anneli on saanut melkoista tunnustusta siitä, että hän on syytön ja rahallista korvaustakin, jolla pääsee elämän alkuun. Sen sijaan niille, jotka tämän aiheuttivat, ennen kaikea Minna ja Ari Auerille ei minulla riitä myötätuntoa. Vaikea on myöskään ajatella, että ne jotka ovat tilanteen aiheittaneet olisivat minun säälini puutteessa. Heille on todella hyvin maksettu tietoisesta valehtelemisesta, äitiään vastaan.
Tottahan toki minunkin sympatiani kohdistuvat Jens Kukkaan, joka on joutunut täysin syyttömänä hirvittävien syytösten ja tuntemattomien ihmisten vihapurkausten kohteeksi. Hänen ainoa virheensä oli rakastua yksinäiseen leskirouvaan, joka lapsineen kaipasi miestä perheen arkea jakamaan. Voiko rakastumista oikeastaan edes luokitella virheeksi?

Minun omaan lähipiiriini on osunut kaksi aivopestyä ihmistä, joiden päässä asustavat ennakkoluulot höystettynä heidän omalla mielikuvituksellaan estävät heitä kommunikoimasta asiallisesti äitinsä ja tämän sukulaisten kanssa. Koska keskusteluyhteyttä ei ole, niin mahdollisia vääriä ja virheellisiä käsityksiä ei päästä oikomaan. Luulen, etteivät Annelin lasten sijaisvanhemmat itse edes ymmärrä tehneensä ison vääryyden Annelin nuoremmille lapsille vieraannuttaessaan heidät äidistään, isosiskostaan, isovanhemmistaan, isänsä sukulaisista ja ennen niin tärkeistä ystävistä. Lapset ovat olleet vuosikausia tuuliajolla ja olosuhteiden vankeja.

Luulisi, että sisotalolla olisi aikuisena ja pitkän elämän eläneenä ihmisenä sen verran myötätuntoa kovia kokeneita lapsia kohtaan, että hän ymmärtäisi lopettaa näiden lasten syyllistämisen. Suosittelen sisotalolle lämpimästi perehtymistä tieteelliseen kirjallisuuteen valemuistojen synnystä. Ne, joilta löytyvät ensimmäisen Ulvilan murhaoikeudenkäynnin todistajakuulemiset, voivat päästä aiheeseen sisälle kuuntelemalla uudelleen Pekka Santtilan ja Katariina Finnilän antamat todistajalausunnot. On uskomatonta, että meiltä Suomesta löytyy näin kovan luokan asiantuntijatodistajia, joiden puolueettomat asiantuntijalausunnot jätettiin huomioimatta ainoastaan sen takia, että puolustus oli heidät saanut oikeudenkäyntiin todistajiksi.
Avatar
sisotalo
Jessica Fletcher
Viestit: 3375
Liittynyt: Su Helmi 26, 2012 12:10 pm

Re: Lasten kertomukset

Viesti Kirjoittaja sisotalo »

Pieni liekki kirjoitti: Ne, joilta löytyvät ensimmäisen Ulvilan murhaoikeudenkäynnin todistajakuulemiset, voivat päästä aiheeseen sisälle kuuntelemalla uudelleen Pekka Santtilan ja Katariina Finnilän antamat todistajalausunnot.

Valemuistoja on syvälti tukittu Ruotsissa kun Thomas Quick saatin sanomaan asioita, joita ei koskaan ollut tapahtunut. Painavimmat puheenvuorot ovat itse asiassa tulleet medialta. Täällä on näiden "oikeuspsykologien " keskuudessa kaksi koulukuntaa, joista oikeastaan voi sanoa, että toinen puoli uskoo valemuistoihin ja toinen ei. Santtilan tai Finnnilä nimeä ei näissä tutkimuksissa löydy. Nyt ovat nämä ryhmät aloittaneet avoimen väittelyn Ruotsin johtavassa päivälehdessä. Toisessa ryhmässä ovat Santtila ja Finnilä.

Mistään tieteellisyydessä Ulvilan surman yhteydessä voi puhua siinä merkityksessä kuin me tieteen tekijät asian näemme. Santtila ja Finnilä eivät anna muistioitaan tieteellisen perinteen mukaisesti luettavaksi. Valemuistoista on Ulviln aineistossa kirjoittaneet muut, ei kovin hyvin.

Amandan toidistusta kutsutaan valemuistoiksi, sitä ne eivät tietenkään ole koska ne vastaavat tahpatumien kulkua. Sensijaan muiden Auerin lasten puheita 2011 jälkeen ei voida mitenkään kutsua valemuistoiksi. Ei ole mitään näyttöä siitä, he todella itse uskoisivat siihen, että äiti on murhannut isän ja raiskannut omat lapsensa. Kysymys on tietoisesta valehtelemisesta, jolla ei ole mitään tekemistä valemuistojen kanssa
annaanna

Re: Lasten kertomukset

Viesti Kirjoittaja annaanna »

Nämä 'uskon . . .' ja 'toivon . . .' hurskastelut sekä loputtomat omien sukulaisten mollaamiset, kun eivät Pienen Liekin tahtoon taivu, ovat niiiiiin epäkiinnostavia. Muut tykittävät kyllä freesiä settiä, kiitokset niistä. Jopa niistä hauskuuttavista ylilyönneistä satakuntalaisten vaikuttajien koalitioista.
Pieni liekki kirjoitti:
...

Surullisinta tässä kaikessa on se, että juuri kukaan ulkopuolisista lapsia haastatelleista ja tutkineista henkilöistä ei ilmeisesti ole osannut tulkita oikein lasten todellista hätää. Sitä hätää, mikä on aiheutunut isän murhasta, äidin pidätyksestä, vangitsemisesta ja mustamaalaamisesta, lasten huostaanotosta ja nuorempien lasten eristämisestä isosiskostaan ja isovanhemmistaan sekä äidistä vieraannuttamisesta.

Minulla ja monella muulla henkilöllä on ollut suuri henkinen ahdistus jo vuosia siitä, kuinka nämä nuoremmat lapset jaksavat ja millaisessa henkisessä ilmapiirissä heitä kasvatetaan. Toivon, että he saavat elää rauhassa omaa elämäänsä hyvien ihmisten ympäröiminä ja että he ovat vapaita solmimaan uudelleen yhteyden niihin kadotettuihin henkilöihin, joihin ehkä jossain vaiheessa haluavat yhteyttä ottaa.
Hyvä kun on tuo ehkä hiipinyt hurskasteluihisi.
Soisin niin, että itseksesi koittaisit ahdistustasi purkaa, kun lähinnä se olet sinä, joka jaksat nuorten (nuorin nyt noin 13-vuotias) tilannetta vatvoa ja vaatia heiltä milloin mitäkin.
Tietoisena, että kaveripiirinsä voivat näitä vaatimuksiasi ja mielipiteitäsi seurata. Vaikka parhaillaan kysellä, et onks teillä valemuistoja, kun niin ne murhapalstalla väittää.
Taitaa totuus olla toisenlainen.
Kukaan näitten nuorten uhrien tilanteessa olematon ei ole oikeutettu arvostelemaan tai tuomitsemaan videotallenteita, mutta jollakin tavalla todellisuus olisi julkisaatava.

Sisotalo on jälleen asian ytimessä. Oleteltiin valemuistoja selitykseksi ammoin(2011), mutta kyllä sitten 2013, kun toimittaja Mikko Niskasaari julkaisi blogikirjoituksensa ja muutkin avasivat niitä todellisia lasten juttuja, valemuisto-oletukset kärsivät inflaation. Laitan blogistin koko jutun seuraavaan viestiin, jotta Pikku Liekki voisi hokemien sijaan koittaa sisäistää.

Jutut alkoivat merellä, (kun äidin äkillistä vapautumista paettiin niin, ettei edes sossuille vastattu olinpaikasta), näistä isosiskon mollaamisista. Koska isosisko oli poistettu perheestä, uusperheen jäsenet hakivat henkistä oikeutusta tapahtuneelle.
Hengenvaarassa oltiin oltu!

Yhdessä täytyisi myös puolustautua äitiä vastaan.
Aktiivisesta muistista täysin torjutut uhraamiset muistuivat yhtäkkiä mieleen, eläinrääkkäykset, myymälävarkaudet. Pahoinpitelyt.
Loppujen lopuksi kuntosaliraiskaukset.
annaanna

Re: Lasten kertomukset

Viesti Kirjoittaja annaanna »

Mikko Niskasaaren blogista kopioitu kirjoitus.

http://www.mikkoniskasaari.fi/node/169
Näin syntyivät Auerin lasten videoinnit
Ti, 24/09/2013 - 12:58 — mikko
"Auerin veli raivosi oikeussalissa", otsikoi MTV3 uutisensa Ulvilan murhakäräjiltä, joilla on kokonaan salattu veljen videoinnit nuorempien lasten kertomuksista. 1) Ensimmäisen kerran niistä julkaistaan osia, tässä blogissa.

Syyttäjien "uudet todisteet" Ulvilan murhajutussa ovat käytännössä yksinomaan nuorempien lasten kertomukset. Ensimmäiset videoinnit niistä tekivät kolmen nuorimman lapsen sijaisvanhemmat, Anneli Auerin veli, elokuussa 2011.
Vaasan hovioikeus päätti 9.9.2013, että murhaa koskevin osin kahden vanhimman lapsen videoinnit ovat julkisia. Niitä ei voi salata, koska ne ovat osa murhaoikeudenkäynnin aineistoa. katsoi HO. Videot tai niiden litteroinnit eivät kuitenkaan vapautuneet heti, vaan HO jäi odottamaan, hakevatko syyttäjät julkisuudesta valituslupaa korkeimmalta oikeudelta. Aineiston salaaminen on ollut tärkeää syyttäjille.

Useat eri tiedotusvälineet ovat kuitenkin jo julkaisseet keskeiset osat kertomuksista, mistä syyttäjät Jarmo Valkama ja Kalle Kulmala ovat Satakunnan käräjäoikeudessa toistuvasti raivonneet.
Sen sijaan veljen kuvaamista kotivideoista tehdyt litteroinnit ovat toistaiseksi jääneet kokonaan salaan. Niissä on kuitenkin kohtia, jotka ovat keskeisiä arvioitaessa, ovatko sijaisvanhemmat osallistuneet lasten kertomusten synnyttämiseen, kuten puolustus on toistuvasti väittänyt.
Puolustus on vedonnut myös myös merkittävään taloudelliseen etuun, jonka sijaisvanhemmat saavat, jos Auerin vankeus jatkuu. Selostusten mukaan veljen raivoamisen oikeussalissa aiheuttivat nimenmaan tätä koskevat kysymykset.

Fantastisimpia kohtia ensimmäisellä veljen kuvaamalla videolla on, kun lapsen kertomus laajenee isän murhaamisesta joukkomurhan suunnitteluksi. 2) Tarina alkaa tulipalosta, joka ilmeisesti oli jossain lähistöllä sattunut, jonka lapsi arvelee äidin ja isosiskon mahdollisesti sytyttäneen.
Auerin veli (jatkossa V): Käyttäytyskös ne [äiti ja isosisko] jotenkin muuten oudosti.
Lapsi (L): Ne oli sellattii, että ne oli jotenkin tosi ilosia ja.
V: Aivan. No tuleeks sulle jotain muita muistikuvia, kun sä oot kuullu niitteen juttuja ja. Siel Halisissa.
L: Ne on haaveillu muittekin sukulaisten murhaamisesta, et ne sais niitten rahat ja.
V: Miten se esimerkiksi [isosiskon] kohdalla on ilmennyt.
L: No siis, kun mä oon salakuunnellu siinä, niin sitten ne on yhdessä siinä jutellu. Ja sit niinku ne luuli, ettei siin oo ketään kuuntelemassa, niin sitten ne puhus.
V: No sit voitas tulla tänne [sijaisvanhemmille], kun muutitte, niin sä voit kertoo siit [isosiskosta], mitä kaikkee se täällä. Lähinnä tota niitä mitä koskee meidän tappamista tai tämmöstä näin, sä voisit kertoo.
L: No se on, sellattee, et se on varastanut kaikkii kynttilöitä ja tuikkuja ja sytkäreitä ja tulitikkuja, se on tahtonu polttaa tän ja sit se on suihkutellut kaikkialle muurahaismyrkkyä. Ruokiin jääkaappiin ja uuniin ja tonne astianpesukoneeseen ja kahvinkeittimiin ja kaikkialle.
V: Mikä sillä oli tarkoituksena, kun se sitä suihkutteli.
L: No se halus tappaa teidät.
V: Aivan.
L: Ja sitten on varastanu kaikkia vasaroita ja isoi jakoavaimii ja muita työkaluja. Ja sitten se on suihkultellut muurhaismyrkkyy ja sit kaikkee sellaista siivousainetta, mikä on erityisen herkasti syttyvää ja.
V: Mikä se siinä ajatuksena oli.
L: Se oli ajatuksena, et sitten talo palais paremmin.
V: Hö.

Tähän haastatteluun osallistuu myös nainen (N), mitä ilmeisimmin sijaisäiti. Hänen ensimmäinen kysymyksensä on:
N: Mitä isosisko sitten, kun sä jossain vaiheessa kertoisit, et [isosisko] on sit jälkikäteen kertonut tästä murhasta, niin mitä se oli kertonut sulle. Jotain arvotuksia ja sitten.

Tämän jälkeen lapsi taas kertoo, kuinka äiti ja isosisko yhdessä murhasivat isän.

Videon alkupuolella lapsi kertoi, että murhayönä makuuhuoneen lasi kilisi kahteen kertaan. Haastattelu jatkuu:'
V: Niin. Ikäänkuin se olisi ollut ihan täysin toisinto vai.
L: Niin ihan kuin se ois ihan sama. Mut vähän hiljaisemmin, mut sama juttu.
V: No kuuliksä sä sit tota, et joku lähti siel sit poies, ku se ilmeisesti se oli se... kerroks sä tarkemmin miten sä muistat sen tavallas, niinkun se lasi kilisi.
L: Niin se lasi kilisi ja sitten se kilinä loppus ja sitten se ovi aukes ja joku sieltä sisälle sillattee.
V: Aivan. Eli ei hypänny vaan se ovi niinkun avattiin lukko.
L: Se ovi avattiin.
V: Okei.

Näin lapsi oli johdateltu kertomaan, ettei kukaan murtautunut makuuhuoneen ovesta, vaan toinen "sisäpiirin tappajista" avasi oven.
Videointien litteroinneista saa kuvan, että tarinat on etukäteen sovittu. Osa niistä on hyvin lyhyitä, mikä saattaa johtua siitä, että kullekin nauhalle pyrittiin saamaan yksi väittämä. Neljännessä videoinnissa haastateltiin kaikkien nuorinta lasta:

V: Kertoisiks sä vielä niistä kynttilöistä mitä sä oot nähnyt, mitä [isosisko] on sitten tehny niiden kans.
Lapsi: Joo. [Isosisko] niin se on pistänyt niitä palamaan niitä kynttilöitä kaikkiin nurkkiin ja muuallekin. Sit mä oon sammuttanu ne.
V: Onks susta näyttänyt siltä, että siitä ois voinu syttyä tulipalo.
Lapsi: On. Ne oli ihan seinän vierellä.
V: Oliks joskus [isosiskolla] jotain muuta mukana, sitä se laitto niitten kynttilöitten lähettyville.
Lapsi: Oli sillä keppejä ja risuja.
V: Niin. Selvä. Kiitoksia.

Sijaisvanhemmat kertoivat myöhemmin poliisikuulustelussa, etteivät muut lapset kuulleet, kun toisia haastateltiin. Näin kertoi esimerkiksi veli poliisille videoinneistaan 6.9.2011:
"Lapset halusivat itse jutella asiasta kahden kesken joko minun tai [sijaisäidin kanssa]. Pääsääntöisesti [sijaisäidin] Kanssa. Muut lapset eivät kuulleet muiden juttuja."

Kertomus ei täsmää videointien kanssa. Viides videointi alkaa suoraan siitä mihin neljäs päättyi:
V: Kerroks sää [vanhempi lapsi] tota noin näihin mitä [nuorin] äsken kertos, niin sullakin oli jotain lisättävää.
L: Joo, että oon nähny, et se on varastanut sulta t-paitoja tai t-paidan ainakin yhden ja sitten oon tota nähny, kun se on varas... se on ollut. sillä on ollu sukkia, ja se on sanonu, että ne kelpaa sytykkeeks, varsinkin, kun ne kastetaan bensaan tai johonkin öljyyn.
V: Oleks sä nähnyt koskaan, et niitä ois ollut niit kynttilöi palamassa tuolla jossain.
L: Oon nähny, kun sil on ollut, se on jättänyt vaatehuoneeseen sit se on jättänyt tonne yhteen nurkkaan. On se jättänyt muutenkin niitä nurkkiin palamaan.
V: Joo. Kiitoksia.

Viimeisessä käräjäoikeudelle toimitetussa nauhoitteessa esiintyvät yhdessä kaikki nuoremmat lapset. Pääteemaksi nousee saatananpalvonta, jonka rituaaleissa olisi käytetty Jukka Lahdelta talteen otettua verta (murhasta jo vuosi), uhrattu kymmeniä hiiriä ja "kissoja oli varmaan kolme tai kaks kertaa".

Huomattakoon, etteivät sijaisvanhemmat kertoneet poliisille havainneensa mitään kynttilöiden polttamista. Sijaisvanhempien poliisikuulustelussa on muutoinkin kiintoisaa, että he moittivat ja mollaavat Auerin esikoista kaikenlaisten kummallisten tihutöiden tekemisestä. mutta niiden aikajärjestyksestä ei kuulustelusta saa mitään käsitystä. Vaikutelmaksi syntyy, että sijaisvanhempien havainnot ovat syntyneet vasta sen jälkeen, kun esikoinen on muuttanut enon luota hoitokotiin.
Usein asioille paras selitys on yksinkertaisin selitys. Sijaisvanhemmat "eivät ymmärtäneet realiteetteja murrosikäisen lapsen elämässä ja heillä meni itsellään vähän yli", kertoi lasten vastuutyöntekijä poliisille.

Vanhin tyttö sopeutui erittäin hyvin hoitokotiin. Työntekijöiden mukaan "hän on kiltti, mukautuva tyttö, joka herkästi mukautuu toisten kodin lasten toiveisiin ja tinkii omistaan". Viranomaisten arviot ja merkinnät ovat syyskuusta 2009 vuoden 2011 lopulle johdonmukaisesti samanlaisia, tyttöä pidetään muut huomioon ottavana ja epäitsekkäänä.
Samantapaisia olivat viranomaisten kertomukset myös syksyllä 2009, kun Anneli Auer oli vangittu ensimmäinen kerran murhasta epäiltynä, ja kaikki lapset oli sijoitettuna samaan hoitokotiin: "Sisarusten välit vaikuttivat lämpimiltä", kertovat viranomaisten raportit toistuvasti.

Sijaisvanhempien kuvaukset vanhimmasta lapsesta ovat siten syvässä ristiriidassa lääkäreiden ja sosiaalityöntekijöiden merkintöjen kanssa, aina syksyltä 2009 - elokuuhun 2011. Elokuussa 2011 käynnistyi seksuaalirikostutkinta, josta tuli myös murhajutun tutkinta väitetyin uusin todistein.

Myöhemmin syksyllä nuorempien lasten oikeuspsykologisten haastattelujen tekijät uskoivat lausunnossaan, etteivät sijaisvanhemmat vaikuttaneet lasten kertomusten syntyyn, koska he itse kiistävät vaikutuksensa.
Vanhinta tyttöä tutkineet varoittivat sijaisvanhempien varsin negatiivisen asenteen saattaneen vaikuttaa muiden lasten kertomaan.

Omatekoisten videoiden sitaateista voinee päätellä jotain.

1) http://www.mtv3.fi/uutiset/rikos.shtml/ ... veli-raivo...
2) videoinnin litteroinnit ovat esitutkintapöytäkirjan 6580/16735/06 liitteenä.
Tämä postaus siis liittyi tuohon valemuistotulkintaan. Oma tulkintani on jonkilainen perheen sisäisen yhteisen historiatulkinnan luominen isosiskon kohtelun suhteen.
Avatar
sisotalo
Jessica Fletcher
Viestit: 3375
Liittynyt: Su Helmi 26, 2012 12:10 pm

Re: Lasten kertomukset

Viesti Kirjoittaja sisotalo »

Tällaiselta näyttävät Mikon esittämät Arin ja Minna suorittamat videopuhuttelut.

Auerin veli Ari: Käyttäytyskös ne äiti ja Amanda jotenkin muuten oudosti.
Auerin poika: Ne oli sellattii, että ne oli jotenkin tosi ilosia ja.
Ari: Aivan. No tuleeks sulle jotain muita muistikuvia, kun sä oot kuullu niitteen juttuja ja. Siel Halisissa.
Auerin poika: Ne on haaveillu muittekin sukulaisten murhaamisesta, et ne sais niitten rahat ja.
Ari: Miten se esimerkiksi Amandan kohdalla on ilmennyt.
Auerin poika: No siis, kun mä oon salakuunnellu siinä, niin sitten ne on yhdessä siinä jutellu. Ja sit niinku ne luuli, ettei siin oo ketään kuuntelemassa, niin sitten ne puhus.
Ari: No sit voitas tulla tänne meille, kun muutitte, niin sä voit kertoo siit Amandasta mitä kaikkee se täällä. Lähinnä tota niitä mitä koskee meidän tappamista tai tämmöstä näin, sä voisit kertoo.
Auerin poika: No se on, sellattee, et se on varastanut kaikkii kynttilöitä ja tuikkuja ja sytkäreitä ja tulitikkuja, se on tahtonu polttaa tän ja sit se on suihkutellut kaikkialle muurahaismyrkkyä. Ruokiin jääkaappiin ja uuniin ja tonne astianpesukoneeseen ja kahvinkeittimiin ja kaikkialle.
Ari: Mikä sillä oli tarkoituksena, kun se sitä suihkutteli.
Auerin poika: No se halus tappaa teidät.
Ari: Aivan.
Auerin poika: Ja sitten on varastanu kaikkia vasaroita ja isoi jakoavaimii ja muita työkaluja. Ja sitten se on suihkultellut muurhaismyrkkyy ja sit kaikkee sellaista siivousainetta, mikä on erityisen herkasti syttyvää ja.
Ari: Mikä se siinä ajatuksena oli.
Auerin poika: Se oli ajatuksena, et sitten talo palais paremmin.
Ari: Hö.

Toinen kyselijä Minna Auer
Minna: Mitä Amanda sitten, kun sä jossain vaiheessa kertoisit, et Amanda on sit jälkikäteen kertonut tästä murhasta, niin mitä se oli kertonut sulle. Jotain arvotuksia ja sitten.

Tämän jälkeen Auerin poika taas kertoo, kuinka äiti ja Amanda yhdessä murhasivat isän.

Videon alkupuolella poika kertoi, että murhayönä makuuhuoneen lasi kilisi kahteen kertaan. Haastattelu jatkuu:'
Ari: Niin. Ikäänkuin se olisi ollut ihan täysin toisinto vai.
Auerin poika: Niin ihan kuin se ois ihan sama. Mut vähän hiljaisemmin, mut sama juttu.
Ari: No kuuliksä sä sit tota, et joku lähti siel sit poies, ku se ilmeisesti se oli se... kerroks sä tarkemmin miten sä muistat sen tavallas, niinkun se lasi kilisi.
Auerin poika: Niin se lasi kilisi ja sitten se kilinä loppus ja sitten se ovi aukes ja joku sieltä sisälle sillattee.
Ari: Aivan. Eli ei hypänny vaan se ovi niinkun avattiin lukko.
Auerin poika: Se ovi avattiin.
Ari: Okei.

Neljännessä videoinnissa haastateltiin kaikkien nuorinta lasta:

Ari: Kertoisiks sä vielä niistä kynttilöistä mitä sä oot nähnyt, mitä Amanda on sitten tehny niiden kans.
Pikkusisko: Joo. Amanda niin se on pistänyt niitä palamaan niitä kynttilöitä kaikkiin nurkkiin ja muuallekin. Sit mä oon sammuttanu ne.
Ari: Onks susta näyttänyt siltä, että siitä ois voinu syttyä tulipalo.
Pikku sisko: On. Ne oli ihan seinän vierellä.
Ari: Oliks joskus Amandalla jotain muuta mukana, sitä se laitto niitten kynttilöitten lähettyville.
Pikkusisiko: Oli sillä keppejä ja risuja.
Ari: Niin. Selvä. Kiitoksia.

Sijaisvanhemmat kertoivat myöhemmin poliisikuulustelussa, etteivät muut lapset kuulleet, kun toisia haastateltiin. Näin kertoi esimerkiksi Ari Auer poliisille videoinneistaan 6.9.2011:
"Lapset halusivat itse jutella asiasta kahden kesken joko minun tai Minnan. Pääsääntöisesti Minnan Kanssa. Muut lapset eivät kuulleet muiden juttuja."

Viides videointi alkaa suoraan siitä mihin neljäs päättyi:

Ari: Kerroks sää keskimmäinen tyttö tota noin näihin mitä nuorin äsken kertos, niin sullakin oli jotain lisättävää.
Keksimmäinen tyttö: Joo, että oon nähny, et se on varastanut sulta t-paitoja tai t-paidan ainakin yhden ja sitten oon tota nähny, kun se on varas... se on ollut. sillä on ollu sukkia, ja se on sanonu, että ne kelpaa sytykkeeks, varsinkin, kun ne kastetaan bensaan tai johonkin öljyyn.
Ari: Oleks sä nähnyt koskaan, et niitä ois ollut niit kynttilöi palamassa tuolla jossain.
Keskimmäinen tyttö: Oon nähny, kun sil on ollut, se on jättänyt vaatehuoneeseen sit se on jättänyt tonne yhteen nurkkaan. On se jättänyt muutenkin niitä nurkkiin palamaan.
Ari: Joo. Kiitoksia.

Tässä ei mitään uutta ilmene. 38 sivua joka saatiin lopulta julkisuuteen kertoo saman asian. Kaikki oikeusasteet hylkäsivät lasten todistelun murhasta. Se mikä olisi tarvittu on lasten sanomiset seksuaalisesta häirinnästä.
Avatar
sisotalo
Jessica Fletcher
Viestit: 3375
Liittynyt: Su Helmi 26, 2012 12:10 pm

Re: Lasten kertomukset

Viesti Kirjoittaja sisotalo »

annaanna kirjoitti: Tässä ote Mikon postituksesta 20013-09-24.
Ensimmäiset videoinnit niistä tekivät kolmen nuorimman lapsen sijaisvanhemmat, Anneli Auerin veli, elokuussa 2011.
Vaasan hovioikeus päätti 9.9.2013, että murhaa koskevin osin kahden vanhimman lapsen videoinnit ovat julkisia.


Tämä postaus siis liittyi tuohon valemuistotulkintaan. Oma tulkintani on jonkilainen perheen sisäisen yhteisen historiatulkinnan luominen isosiskon kohtelun suhteen.
Mikko sotkee asiat. Nuotio videoi lasten kuulemisia jo elokuun 2011 puolivälissä. Näistä on 38 poika ja 10 suvua tyttöä julkaistu. Nämä olivat pohjana kun lsh-juttuihin alettiin uskoa.
Marsii
Remington Steele
Viestit: 202
Liittynyt: Pe Huhti 11, 2014 11:39 am

Re: Lasten kertomukset

Viesti Kirjoittaja Marsii »

sisotalo kirjoitti:(lainausta lyhennetty)

Sijaisvanhemmat kertoivat myöhemmin poliisikuulustelussa, etteivät muut lapset kuulleet, kun toisia haastateltiin. Näin kertoi esimerkiksi Ari Auer poliisille videoinneistaan 6.9.2011:
"Lapset halusivat itse jutella asiasta kahden kesken joko minun tai Minnan. Pääsääntöisesti Minnan Kanssa. Muut lapset eivät kuulleet muiden juttuja."

Viides videointi alkaa suoraan siitä mihin neljäs päättyi:

Ari: Kerroks sää keskimmäinen tyttö tota noin näihin mitä nuorin äsken kertos, niin sullakin oli jotain lisättävää.
Keksimmäinen tyttö: Joo, että oon nähny, et se on varastanut sulta t-paitoja tai t-paidan ainakin yhden ja sitten oon tota nähny, kun se on varas... se on ollut. sillä on ollu sukkia, ja se on sanonu, että ne kelpaa sytykkeeks, varsinkin, kun ne kastetaan bensaan tai johonkin öljyyn.

Tässä ei mitään uutta ilmene. 38 sivua joka saatiin lopulta julkisuuteen kertoo saman asian.
Onko siis niin että kaikki pojan videokertomukset ovat salaisia, ja kertomusten sisällöstä on julkaistu ainoastaan 38 sivua litteroituja haastatteluja, mutta myös se video on salainen, jonka litterointi on julkinen?

Lisäksi minua mietityttää, että kertoivatko Ari ja Minna väärää tietoa viranomaisille väittäessään, että muut lapset eivät olisi kuulleet kun toisia haastateltiin. Nimittäin jos, kuten sisotalon viestistä käy ilmi, neljännessä videossa haastateltiin nuorinta lasta ja viidennessä keskimmäistä lasta, niin miten Ari voi aloittaa keskimmäisen lapsen haastattelun kysymällä, olisiko keskimmäisellä lapsella jotain lisättävää nuorimmaisen kertomukseen, jos keskimmäinen ei ole kuullut nuorimman kertomusta?
Avatar
sisotalo
Jessica Fletcher
Viestit: 3375
Liittynyt: Su Helmi 26, 2012 12:10 pm

Re: Lasten kertomukset

Viesti Kirjoittaja sisotalo »

Olen vain muokannut journalistin palstalla oleva tietoa, pannut siihen ihmisten nimet, paitsi kahden nuorimman tytön kohdalla. Tähän tietoon ei voi perustaa kun siinä on perustavaa laatua oleva virhe. Ne 38+10 sivua ovat virallista ja julkista tietoa siitä kuin psykologi Nuotio kuunteli kahta lasta elokuun puolivälissä.

Minnan ja Arin videot on tehty ennen elokuun alkua, merellä ja kotona. Niistä ei ole muuta tietoa kuin parin journalistin reaktiot. Ne korvattiin heti virallisilla kuulemisilla. Minnaa ja Aria syyttäjä epäili yritykseksi ottaa lapset haltuunsa laittomalla menettelyllä. Valitettavasti hän siten tätä linjaa noudattanut.

Siitä ei ole tietoa kuka on näitä salaisia papereita parille asiaan perehtymättömällä journalistille jakanut, mutta niistä on ollut paljon harmia. Se on tietenkin laitonta, kun journalisti vielä blogissaan kerskuu, että hänellä on alkuperäiset kuulemiset hallussaan. Missään tapauksessa ei hänen kirjoitteluunsa voi perustaa.
Marsii
Remington Steele
Viestit: 202
Liittynyt: Pe Huhti 11, 2014 11:39 am

Re: Lasten kertomukset

Viesti Kirjoittaja Marsii »

Julkistettiinko lasten kertomuksia korkeimmassa oikeudessa 2011/2012 vai vasta käräjäoikeudessa vuonna 2013?

Nimittäin mediatietojen mukaan Satakunnan käräjäoikeus päätti kesäkuussa 2013 salata suurimman osan lasten oikeuspsykologisista haastatteluista. Käräjäoikeuden päätöksellä julkiseksi tuli vain muutama kymmenen sivua haastatteluiden litteroinneista. Syyttäjä ja kolmen nuorimman lapsen avustaja valittivat käräjäoikeuden päätöksestä hovioikeuteen. He katsoivat, että kaikki lasten kertomukset pitää salata. Vaasan hovioikeus ei 9.9.2013 muuttanut käräjäoikeuden päätöstä.

Ilta-Sanomat 9.9.2013 ''Oikeus julkistaa Auerin lasten kertomukset surmasta''
http://www.is.fi/kotimaa/art-2000000656244.html

Julkistiko siis Satakunnan käräjät/Vaasan hovi juuri ne 38 sivua lasten kertomuksia, joista sisotalo on täällä puhunut? Hovioikeus määräsi, ettei litterointeja saanut julkistaa ennen kuin päätös sai lainvoiman, siis vasta 8. marraskuuta 2013. Sisotalo, saitko litteroinnit haltuusi vasta tuon päivämäärän jälkeen? Ei kai täällä ole kahdenlaisia kertomuksia - siis sellaisia, jotka KKO oli julkaissut, ja sellaisia, jotka käräjät/hovi julkaisi?

Lisäksi onko jollain hallussaan kyseinen Vaasan hovioikeuden julkisuuspäätös?
Vastaa Viestiin