On tämä reittikin yksi kummajainen...
JAIC ja GCE ovat (yllättäen) yhtä mieltä lähtöajasta ja reitistä. Sitten löysin tämän Independent Fact Groupin, jolla on hyvin eri näkemys lähtöajasta ja reitistä.
http://privat.bahnhof.se/wb576311/factg ... route.html
Kiinnostavaa on kuitenkin mistä JAIC on päätynyt nykyiseen reittiin. Komissio itse myöntää raportissaan: "Komissiolla ei ole tietoa reittisuunntelmasta, sillä suunnittelu tehtiin ainoastaan aluksella. Vaikuttaa kuitenkin todennäköiseltä, että suunnitelmana oli edetä tavanomaista matkareittiä täydellä matkanopeudella niin kauan kuin alus oli suojaisilla Suomenlahden vesillä ja täten voittaa aikaa Itämeren ylitystä varten." Joten ainakin minulle jää täysin avoimeksi mikä argumentoi tätä eteläistä reittiä.
Reittisuunnitelman puuttuessa, olettaisin parhaimman/luotettavimman lähteen JAIC raporttiin olevan Suomen Merivoimien tutkat. Joten miksi Merivoimat ja JAIC ovat ristiriidassa keskenään? Vuonna 1994, aikana ennen transpondereita ja GPS, IFG mukaan Merivoimat arvioi seurannan 90% todennäköisyydellä Estoniaksi.
Neljäntenä tulisi tämä Estonia dokkari, jossa reitti on näiden välimaastossa, Naissaaren pohjoispuolta, mutta muuten melko samaa reittiä kuin JAIC. Mihinkään lähteisiin he eivät viitanneet.
IFG (independent fact group) esittää vaihtoehtoisen lähtöajan (19:00) ja reitin Estonialle; Estonialla oli pohjoinen ja eteläinen reitti, jotka molemmat alkoivat Naissaaren itäpuolta Hangon suuntaan ja Suomen rannikkoa länteen. Kiinnostavaa kyllä, moni havainto tukee tätä: Einar Kukk, komentosillalla vieraileva nainen, joku näki Mariellan valot ja lisäksi Mariellan ja Silja Europan miehistöllä oli omat havainnot Estoniasta. Silja Europan miehistöllä oli pitkä kokemus että Estonia kiilasi reitillä eteen. Sitten on myös Estonia/Amber kohtaaminen.
Merkittävä kysymys on mielestäni Arvo Pihtin pilottikoe Tukholmassa, johon hänet tuli herättää klo 05:00. Oliko päätetty etukäteen onko koe Söderarm vai Sandhamn tuloreitillä? Vai oliko tämä täysin säästä riippuvainen valinta. Luin jostain että Silja Europan miehistö suunnitteli käyttävän pohjoisempaa Söderarm reittiä, sillä tuulet kiistatta olivat voimakkaat lounaasta, joten tämä tekisi pohjoisemmasta lähestymisreitistä edullisemman.
Siksi Estonian reitti (jos se nyt tosiaan on tämä pohjoisempi) vaikuttaa käsittämättömältä poukkoilemiselta. Ensin tullaan etelästä Europan ja Mariellan rinnalle, sitten taas otetaan erotusta etelään. Ainoa näkemäni selitys on, että vastassa oli tulossa Serenade yms. Tukholman suunnalta, joten niille tuli antaa tilaa väistämällä etelään. Ja toki jos Estonialla oli kovat aikataulupaineet, he eivat vain ajaisi Europan ja Mariellan tahtiin perässä, vaan yrittävät ohittaa etelän kautta.
JAIC reitin voisin ymmärtää A) Rannikon suojalla B) Nopeudella kun muu liikenne vältetään C) Jos haluttiin valita poikkeuksellinen reitti mahdollisen uhka-arvion perusteella. Mutta Merivoimien tutkat eivät tätä tue.
IFG spekuloi myös jollain navigointihäiriöllä, kun Europa ja Mariella tekevät reitissä pienen poikkeaman etelään, mutta itse epäilen. Olisiko kyse vain tutkailmiöstä.
Lopuksi kiinnostavat tietysti ne kaksi tuntematonta alusta onnettomuusalueella. IFG/Merivoimien mukaan nämä seurasivat Estoniaa hyvin läheltä, että kolme tutkaseurantaa olivat lopulta yhdessä kasassa. Sitten tuntemattomat alukset viettävät tuntikausia onnettomuusalueella. Esittää muutaman johtopäätöksen näistä tuntemattomista aluksista:
1) Alukset olivat samaa tahoa. Jossain oli tarinaa että ruotsalainen ja venäläinen sukellusvene seurasivat toisiaan Estonian perässä. Ei uskottavaa. Rauhankaan aikana ei aseteta omaa alusta haavottuvaiseksi, jos toinen osapuoli on lähellä.
2) Alukset eivät ole sukellusveneitä vaan todennäköisesti pieniä pinta-aluksia. Vaikka sukellusveneet olisivat edenneet pinnalla muodostelmassa, ei Merivoimat olisi saaneet noin selkeää seurantaa niistä.
3) Alukset ovat todennäköisesti valtiollisia, koska ne kulkevat kv-aluetta pitkin. IFG mukaan nopeus oli jotain 6 solmua, jonka kautta voisi päätellä etteivät ne ole erityisesti ottaneet Estoniaa kiinni, vaan odottivat sitä.
4) Alusten kansallisuuden päättely tutkadatasta on mahdotonta. Voivat olla yhtä hyvin läntistä tai itäistä. Tarvitsi tutkaseurannan idempää, jotta voisi nähdä mistä ovat lähtöisin.
5) Alukset ovat olleet pimennettyjä kuten muutamat selviytyjien ja pelastavien laivojen havainnot antavat osviittaa. Alukset eivät ole vastanneet/lähettäneet yleisillä jaksoilla, kuten pelastavien laivojen ja muiden radiojaksoja kuuntelevien havainnot antavat osoittaa. Jos alukset ovat pimennettyjä, on jälleen oletettavaa, että ne ovat valtiollisia tai valtioiden palkkaamia yksityisiä. Muuta järkevää syytä pimennykselle ei olisi kuin pysyminen havaitsemattomana.
6) Tutkahavaintojen perusteella alukset ovat tarkkailleet etäältä tuntikausia osallistumatta suoraan onnettomuuteen tai pelastustoimiin. Jos arvioidaan että katastrofi alkoi 01:00 SA ja viimeinen alus poistui tutkasta 05:56 SA, kyse on viidestä tunnista. Mikäli alukset eivät ole toimineet tutkapeitossa, ne eivät ole menneet Estonian välittömään läheisyyteen, kuten törmäys. Toki kyseessä voi olla erittäin epätodennäköinen torpedon/minisukellusveneen laukaisu. Mahdollisesti kyseessä voi olla tutkan ja radioverkon häirintä. (Huonosta tutkasäästä ja kommunikointiongelmista oli raportoitu)
7) Tutkahavaintojen loppumisen perusteella alukset ovat poistuneet etelään.