Jami Ruotsalainen 24.12.2013, Kaarina

[Verna]

Mitä se poliisi olis voinut tehdä?

[/quote]Saman, minkä tällaisissa tapauksissa yleensä: haravoimalla alueen, josta kadonneen saattaisi kuvitella löytyvän, tässä Kaarinan ja Haritun välin, edes ihan maijasta käsin kurkkimalla. Noin aluksi.Jos ihmiset eivät nähneet ruumista kävellen, miten sen näkee autosta? Jos joku on autosta nähtynä maassa, se myös löytyy ohikulkijoiden puolesta ja joku aina ilmoittaa. Tässä tapauksessa olisi auttanut vain massiivinen etsintä, ja osittain arvalla vedetty suunta, sekin etsintä olisi järjestelmällisesti vienyt aikaa päiväkausia.
Syyttely on turhaa suuntaan tai toiseensa, aikuisella kumminkin on omavastuu elämästänsä ja teoistansa.[/quote]


Tokihan Jami on ollut aikuisena ihmisenä vastuussa itsestään. Toisaalta niinhän me kaikki olemme (poislukien lapset/holhottavat) ja silti teemme virheitä jatkuvasti ja tarvitsemme niiden johdosta apua. Esimerkkinä vaikkapa liikenne, jossa poliisia kaivataan jatkuvasti inhimillisten erehdysten takia.

Eli kyllä kavereillakin minustakin oma vastuunsa on ollut, poliisilla myös. Toki nyt on tullut ilmi, että ilmoitus tehtiin "vasta" 25.pv, mutta onko poliisi todella voinut olla tuolloin varma Jamin kuolemasta? Tuskin.

Pointti ei ole se, mitä näkee ja miten: Viranomaisilla on velvollisuutensa ja näistä velvollisuuksista me kaikki veroja maksamme. Huono tekosyy olla tekemättä mitään, jos ei voi tehdä jotakin täydellisesti (=maastoetsinnät).

[WarWas]

Mitse sen maastoetsinnän tekee? Matkaa n. 6km, välillä pikkumetsikköä jne... edes 100 etsijää ei pääsisi viimeiselle paikalle kahdessa päivässä, koska etsintää ei kannata aloittaa arvalla vaan järjestelmällisesti alkutaipaleesta etsiä lopputaipaleeseen, mitä ei silloin ollut tiedossa.

[Verna]

Mitse sen maastoetsinnän tekee? Matkaa n. 6km, välillä pikkumetsikköä jne... edes 100 etsijää ei pääsisi viimeiselle paikalle kahdessa päivässä, koska etsintää ei kannata aloittaa arvalla vaan järjestelmällisesti alkutaipaleesta etsiä lopputaipaleeseen, mitä ei silloin ollut tiedossa.

Harvemmin kadonnut on kadonnut, jos "lopputaipale" tiedetään. Eli vastaus kysymykseesi "Mitse sen maastoetsinnän tekee?": Samalla tavoin kuin muidenkin kadonneiden kohdalla.

Mutta jos sairaan henkilön lähtöpaikka (ja tässä tapauksesa myös määränpää) tiedetään, kannattaa tietenkin lähteä mahd. pian perään (auto on tähän aika hyvä!). Toisaalta, kuten olen sanonut jo kaksi (2) kertaa, ilmoitus tehtiin "vasta" 25. pv, ei 24.pv, jolloin tuoreeltaan perään lähteminen on hankalampaa. Mutta on mahdollista, että Jami olisi voinut olla hengissä vielä 25. päivä, jos olisi reagoitu nopeasti.

[WarWas]

Siskon sanomien mukaan ei 100% ollu ttietoa määränpäästä. Vaikka olisi tietoa, niin miten sen etsinnän tekisi?
Vai tarvitaanko meitä kansalaisia jokaisen kadonneen perään katsomaan ja arvalla lähtee etsimään?

[Verna]

Nyt viimeisen kerran WW, riippumatta siitä, ymmärrätkö vai et:

miten sen etsinnän tekisi?

Samalla tavalla, kuin muidenkin kadonneiden kohdalla.

Vai tarvitaanko meitä kansalaisia jokaisen kadonneen perään katsomaan ja arvalla lähtee etsimään

Kansalaisia Jos olet virkatehtävässä oleva kansalainen- poliisi tai vastaava (virkamies): Kyllä.

Ja kyllä, ihan jokaisen kadonneen (PERUSTUSLAKI, 2 luku : Perusoikeudet 6 § Kansalaisten yhdenvertaisuus).

[nuusku-nella]

Mutta kun poliisihan etsi Jamia ja ihan oikeasta suunnasta sen jälkeen kun saivat tiedon noista viimeisistä havainnoista (kyydin pyytelyt kahdesta viimeisestä paikasta). Aina voi tietenkin vaatia että olisi pitänyt etsiä paremmin kun ei kerran löytynyt mutta kun ihmisiä nekin on ja erehtyminen on virkaihmisellekin mahdollista.

[Verna]

Mutta kun poliisihan etsi Jamia ja ihan oikeasta suunnasta sen jälkeen kun saivat tiedon noista viimeisistä havainnoista (kyydin pyytelyt kahdesta viimeisestä paikasta). Aina voi tietenkin vaatia että olisi pitänyt etsiä paremmin kun ei kerran löytynyt mutta kun ihmisiä nekin on ja erehtyminen on virkaihmisellekin mahdollista.

Ymmärsin, että sisko ilmoitti sairaan, vähän pukeutuneen henkilön katoamisesta 25. pv (Häkeen?), mutta hänelle vastattiin, että mitään ei aiota tuolloin tehdä. Minua kiinnostaa suuresti, miksi ei? Joulunpyhät varmasti vaikuttivat, mutta olikohan tässä jotain muutakin (asenteellisuutta, ehkä).

27. pv ilmo otettiin toki vastaan, mutta sehän oli diabeetikolle auttamattomasti liian myöhään. Käytännössä tuolloin etsisttiin siis ruumista.

Erehtyminen on aina mahdollista ja Jamihan olisi voinut menehtyä joka tapauksessa. Mutta periaatetta tässä peräänkuulutan; asennetta mahdollisen virheen takana.

[nuusku-nella]

Mutta kun poliisihan etsi Jamia ja ihan oikeasta suunnasta sen jälkeen kun saivat tiedon noista viimeisistä havainnoista (kyydin pyytelyt kahdesta viimeisestä paikasta). Aina voi tietenkin vaatia että olisi pitänyt etsiä paremmin kun ei kerran löytynyt mutta kun ihmisiä nekin on ja erehtyminen on virkaihmisellekin mahdollista.

Ymmärsin, että sisko ilmoitti sairaan, vähän pukeutuneen henkilön katoamisesta 25. pv (Häkeen?), mutta hänelle vastattiin, että mitään ei aiota tuolloin tehdä. 27. pv ilmo otettiin toki vastaan, mutta sehän oli diapeetikolle auttamattomasti liian myöhään. Käytännössä tuolloin etsisttiin siis ruumista.

Erehtyminen on aina mahdollista ja Jamihan olisi voinut menehtyä joka tapauksessa. Mutta periaatetta tässä peräänkuulutan.

Ymmärrän se periaatteen peräänkuuluttamisen mutta niinkuin itsekin olen tässä ketjussa jo todennut niin yksinkertainen fakta on se että ihmisiä ilmoitetaan kadonneiksi varmaan päivittäin ja aina omaiset on huolissaan. Suurin osa näistä kadonneista ei ole "oikeasti" kadonnut ja ilmaantuu ihmisten ilmoille muutaman päivän kuluessa. Ei ole millään muotoa mahdollista että jokaista kadonnutta aletaan etsiä monen kymmenen ihmisen voimin samantein, varsinkaan ellei tarkka katoamispaikka ole hyvin rajatusti tiedossa.

Tässä tapauksessa Jamin sairaus toki antaisi syyn nopealle etsinnälle mutta lehdistä lukemamme perusteella emme tiedä mitä tarkalleen on missä kohtaa millekin viranomaiselle kerrottu. Kun humalainen nuori mies ei ole tullut seuraavana aamuna kotiin niin ei voida olettaa että poliisi lähtee etsimään, eivät ne muuten viikonloppuisin muuta ehtisi tekemäänkään.

Tässä tapauksessa vaan valitettavasti oli tähdet todella huonossa asennossa kun puhelinkaan ei ollut matkassa eikä Jami esim jäänyt odottamaan hänelle soitettua ambulanssia.

[Verna]

Ymmärrän se periaatteen peräänkuuluttamisen mutta niinkuin itsekin olen tässä ketjussa jo todennut niin yksinkertainen fakta on se että ihmisiä ilmoitetaan kadonneiksi varmaan päivittäin ja aina omaiset on huolissaan. Suurin osa näistä kadonneista ei ole "oikeasti" kadonnut ja ilmaantuu ihmisten ilmoille muutaman päivän kuluessa. Ei ole millään muotoa mahdollista että jokaista kadonnutta aletaan etsiä monen kymmenen ihmisen voimin samantein, varsinkaan ellei tarkka katoamispaikka ole hyvin rajatusti tiedossa.

Tässä tapauksessa Jamin sairaus toki antaisi syyn nopealle etsinnälle mutta lehdistä lukemamme perusteella emme tiedä mitä tarkalleen on missä kohtaa millekin viranomaiselle kerrottu. Kun humalainen nuori mies ei ole tullut seuraavana aamuna kotiin niin ei voida olettaa että poliisi lähtee etsimään, eivät ne muuten viikonloppuisin muuta ehtisi tekemäänkään.

Tässä tapauksessa vaan valitettavasti oli tähdet todella huonossa asennossa kun puhelinkaan ei ollut matkassa eikä Jami esim jäänyt odottamaan hänelle soitettua ambulanssia.

Jos sairaudesta ei olisi kerrottu, muuttaisi se tätä tilannetta tietysti olennaisesti. Sisko sanoo kuitenkin sairaudesta kertoneensa ja viranomaisten olleen silti välinpitämättömiä.

Itse olen joutunut joskus poliisit soittamaan pakkasessa vähäpukeisena toikkaroineelle. Partio lähti häntä etsimään sen perusteella, missä näin hänet viimeksi. Näköhavaintoni ja partion saapumisen välillä oli useita tunteja. Jamin tapauksessahan väliä on saattanut olla jopa vuorokausi (?), mutta sisko kuitenkin tiesi, missä hänet oli viimeksi nähty ja mihin todennäköisesti oli pyrkimässä.

[nuusku-nella]

Tiesi mihin oli ehkä pyrkimässä, siitä ei ollut mitään varmuutta mihin suuntaan Jami oli lähtenyt ennen kuin poliisi on saanut nuo kaksi viimeisintä havaintoa ja sen jälkeen on etsintää suoritettu. Jälkiviisaus on helppoa, valitettavaa että näin kävi.

[Suchet]

Viranomaisia voidaan toki syytellä vaikka maailmanloppuun asti, mutta karu totuus on, että ensisijaisesti Jamin kohtalosta on vastuussa Jami itse, toiseksi perhe ja se kaveri / ne kaverit, joiden kanssa Jami viimeistä iltaansa vietti ja jotka päästivät Jamin lähtemään huonokuntoisena ja ilman puhelintaan yksin yönselkään. Heidän, jos kenen olisi tullut tietää Jamin sairaus ja se, ettei tällä ole puhelinta yms. tarpeellista mukanaan. Miksi kaveri ei vienyt Jamia äidin luo?

[Foxie]

Miksi kaveri ei vienyt Jamia äidin luo?

Öh... kännissä?

Viranomaisia voidaan toki syytellä vaikka maailmanloppuun asti, mutta karu totuus on, että ensisijaisesti Jamin kohtalosta on vastuussa Jami itse, toiseksi perhe ja se kaveri / ne kaverit, joiden kanssa Jami viimeistä iltaansa vietti ja jotka päästivät Jamin lähtemään huonokuntoisena ja ilman puhelintaan yksin yönselkään. Heidän, jos kenen olisi tullut tietää Jamin sairaus ja se, ettei tällä ole puhelinta yms. tarpeellista mukanaan.

Minkälaista todellisuudentajua ja elämänkokemusta tällaisten kommenttien takana on?

Ihan yksi esimerkki elävästä elämästä: mä olen tässä vuosien varrella istunut iltaa kymmeniä kertoja kaverini luona. Mä olen hänen luotaan kävellyt tai pyöräillyt kotiini keskellä yötä tuollaisen ~3km matkan - tai joskus jopa lainannut hänen polkupyöräänsä, jos olemme päätyneet sinne yhteisellä kyydillä esim. oltuamme alkuillasta pelaamassa snookeria. Muistaakseni tasan kerran olen tullut tuon matkan taksilla. Silloinkin syynä oli mukanani ollut tyttöystäväni.

Tuossa asunnossa olemme istuneet iltaa usein - joko kahdestaan tai isommalla porukalla. Grillanneet, syöneet wingsejä, ottaneet olutta, ottaneet väkeviä jne. Kertaakaan sieltä lähtiessäni yksikään ei ole kysellyt, että onkohan mulla reput ja avaimet ja puhelimet mukanani. Jos aikuinen mies osaa juoda olutta, niin se osaa myös huolehtia itsestään. Vastaavasti kaverini - tai muut paikallejääneet - eivät tiedä eivätkä edes osaa huolestua kotiinpääsystäni illan/yön aikana. Tuskin kyselisivät edes seuraavana päivänäkään, ellemme ole sopineet seuraavaksi päiväksi jotain kebabille menoa tms.

Jos mä olisin joku kerta tuupertunut tuolle matkalle, niin kaverini tai jopa vanhempani olisivat viimeisiä tahoja, joita asiasta pitäisi ruveta syyttelemään. Ja jos mä olisin päättänyt kännipäissäni oikaista jonkun pellon tai metsäsaarekkeen läpi, niin myös viranomaisia olisi aivan turha syytellä, etteivät lähteneet metsästämään mua koko miesvahvuudellaan mistään oletetun reittini varrelle osuneista pusikoista.

Mä ymmärrän vielä sen, että äitini kyseli joskus teinivuosinani kotoa johonkin lähtiessäni, että onko mulla nyt varmasti avaimet ja puhelimet ja lompakot mukanani. Itse asiassa hän kyselee edelleenkin johonkin reissuun lähtiessäni, että onko mulla nyt kaikki passit ja matkaliput jne. varmasti mukana. Tämä on vielä ymmärrettävää, mutta se, että jos (kännissä olevien) kaverien pitäisi ruveta huolehtimaan samoista asioista, niin sitten ollaan kyllä todella syvällä suossa.

[Täysi Purenta]

Foxie puhuu asiaa. Lieventävänä asianhaarana pitää kuitenkin muistaa, ettei Jami mataline verensokereineen ja juuri lasaretista päästyään ollut ihan normaalilla tasollaan. Luultavasti hänen ei olisi järkevästi ajateltuna olisi pitänyt sinä iltana lähteä viihteelle ensinkään. Mutta kuten sanottu, milläs estät aikuista miestä joka tahtoo lähteä, vaikka idea olisi miten tyhmä ja vaarallinen?

[Foxie]

Mutta kuten sanottu, milläs estät aikuista miestä joka tahtoo lähteä, vaikka idea olisi miten tyhmä ja vaarallinen?

Tosin täytyy todeta, että aika usein mulla oli tapana laittaa kaverille tekstiviesti kotoa. Ei aina, mutta useimmiten/silloin tällöin. Joskus kaverikin luki tuon viestin vasta seuraavana iltapäivänä, jos oli sattunut nukahtamaan/sammumaan jo mun kotimatkani aikana. Eikä ikinä ketään huolestunut, jos tuollaista viestiä ei tullutkaan. Tai sitten saatoin laittaa jonkun typerän Facebook-päivityksen kotiin päästyäni tyyliin... "Kiitos Illan Isäntä ja koko muu rytmiryhmä! Oli hauska wings-/olutiltama! ". Vaikka mitään tällaista en olisi yön aikana tehnytkään - YKSIKÄÄN ei olisi huolestunut asiasta!

Toisaalta sellainenkin asia, että kun ollaan oltu mun luonani porukalla, mutta kuitenkaan tarkoitus ei ole ollut lähteä mihinkään kapakkaan/keskustaan. Mä olen aika usein pyytänyt naispuoleisilta vierailtani jonkinlaista viestiä, jos he ovat lähteneet kävellen kotiin. Näissä tapauksissa kyse ei kuitenkaan ole ollut mistään tuupertumisenpelosta tms. vaan yksinkertaisesti raiskauksen mahdollisuuksista. Tällaisesta huolenpidosta ja välittämisestä olen saanut usein kiitosta. En mä kuitenkaan miespuoleisista kavereistani ole yhtään huolissani tai odota mitään kotiinpääsyviestiä. Äijät nyt normaalisti osaavat huolehtia itsestään - kännissäkin!

Lieventävänä asianhaarana pitää kuitenkin muistaa, ettei Jami mataline verensokereineen ja juuri lasaretista päästyään ollut ihan normaalilla tasollaan. Luultavasti hänen ei olisi järkevästi ajateltuna olisi pitänyt sinä iltana lähteä viihteelle ensinkään.

Jälkimmäinen virke on täyttä asiaa!

Toisaalta en mä tuollaista pitkäaikaisesta sairaudesta huolehtimistakaan laittaisi kavereiden piikkiin. Ensinnäkin ei ainakaan meillä meidän kaveriporukoissamme ole tapana kertoa toisillemme mitään sairashistorioitamme. Tällä hetkellä mä en osaisi mainita nimeltä yhtään kaveriani, joka sairastaa esim. diabetesta. Takuuvarmasti näitäkin löytyy kaveripiiristäni, mutta en mä tuollaista osaa edes ajatellakaan - saati sitten muutaman oluen jälkeen.

Mä tiedän, että yhdellä kavereistani on korkea verenpaine. On ollut jo vuosikausia. No jos mä nyt hänen kanssaan piipahdan jossain lätkämatsissa tai sporttipubissa ottamassa muutaman oluen (teimme näin viimeksi... pari viikkoa sitten?). Seuraavana päivänä kuulen, että hän ei olekaan saapunut kotiinsa. Parin päivän päästä kaverista tehdään katoamisilmoitus. Parin viikon kuluttua hänet löydetään jostain pellolta - kuolleena sydänkohtaukseen. Pitäisikö mun jotenkin tuntea syyllisyyttä siitä, että hän on menehtynyt? Olenko mä kaverina jotenkin vastuussa hänen - aikuisen, joskin pitkäaikaissairaan miehen - tekemisistään?

[Suchet]

No tässä tapauksessahan kavereista ainakin yksi on oletettavasti ollut selvä, koska hänen autollaan ovat siellä Shellillä käyneet eli tämän selvän olisi ehkä ollut hyvä ainakin kilauttaa Jamin äidille / siskolle, että Jami lähti nyt sinnepäin kävellen.
En mäkään kaikkien aikuisten ihmisten yleensä perään kysele, mutta kyllä tällä lähes 50 vuoden elämänkokemuksella on oppinut sen, että joidenkin perään täytyy aina katsoa ja kysellä. Onhan se vastuu sillä aikuisella miehellä itsellään toki, mutta jos tämä aikuinen on jo siinä kunnossa, ettei pysty itsestään huolehtimaan, on vastuu seuraavaksi niillä kavereilla. Näin se vaan menee. Jos päästää ulos pakkaseen henkilön, joka ei ole kykenevä huolehtimaan itsestään, on kyseessä heitteillejättö ja varsin oletettavaa on, että ainakin tässä tapauksessa se kuskina ollut kaveri on paitsi tiennyt unohtuneesta repusta myös Jamin senhetkisestä kunnosta ja äskettäisestä sairaalastapääsystä.
Enkä jaksa uskoa, että Jami olisi löytynyt hengissä, vaikka viranomaiset olisivat lähteneet koko miehistöllään etsimään heti tiedon saatuaan, koska hypotermia tappaa joulukuussa varsin nopeasti märissä vaatteissa paikallaan makaavan ihmisen.