MURHA.INFO

sikakoira kirjoitti: ↑To Touko 19, 2022 9:40 pm Ei se pelkkä turkki vaan Kroatia on sanonut mielipiteensä ja Unkari viimeistään siinävaiheessa kun Venäjä Orbanille vinkkaa

hutkivajournalisti kirjoitti: ↑To Touko 19, 2022 11:08 pm

sikakoira kirjoitti: ↑To Touko 19, 2022 9:40 pm Ei se pelkkä turkki vaan Kroatia on sanonut mielipiteensä ja Unkari viimeistään siinävaiheessa kun Venäjä Orbanille vinkkaa

Kai se on uskottava, kun murha.infon kaikkien alojen erikoisosaajia niin sanoo. Ei hän tosin osaa alkeellista oikeinkirjoitusta, mutta varmaan on asioista paremmin perillä kuin Naton pääsihteeri ja asiantuntijat.

sikakoira kirjoitti: ↑To Touko 19, 2022 9:40 pm Ei se pelkkä turkki vaan Kroatia on sanonut mielipiteensä ja Unkari viimeistään siinävaiheessa kun Venäjä Orbanille vinkkaa

NATO haaveilut voi huoletta unohtaa

sikakoira kirjoitti: ↑To Touko 19, 2022 9:40 pm Ei se pelkkä turkki vaan Kroatia on sanonut mielipiteensä - -

poikani kirjoitti: ↑Pe Touko 20, 2022 1:58 pm

sikakoira kirjoitti: ↑To Touko 19, 2022 9:40 pm Ei se pelkkä turkki vaan Kroatia on sanonut mielipiteensä - -

Eihän ole. Yksi kroaatti on sanonut mielipiteensä (presidentti), ja hän on eri linjoilla kuin muu hallinto.

sikakoira kirjoitti: ↑Pe Touko 20, 2022 2:10 pm

poikani kirjoitti: ↑Pe Touko 20, 2022 1:58 pm

sikakoira kirjoitti: ↑To Touko 19, 2022 9:40 pm Ei se pelkkä turkki vaan Kroatia on sanonut mielipiteensä - -

Eihän ole. Yksi kroaatti on sanonut mielipiteensä (presidentti), ja hän on eri linjoilla kuin muu hallinto.

Pressat on joo pressoja. Uskotaan nyt kun Sale kertoi että hallinto on ihan muuta mieltä

Ei todellakaan ole kysymyksessä samanlainen vedätys kuin Ukrainan kohdalla nyt

Jos Turkki ei hyväksy Suomen Nato-jäsenyyttä, se voi itse hävitä paljon – lue, mitä seuraavaksi tapahtuu

Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan on kertonut toistuvasti vastustavansa Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyttä.

Viime sunnuntaina Turkki esitteli vaatimuslistan, jonka mukaan Suomen ja Ruotsin olisi lopetettava tukensa terroristijärjestöille, annettava turvatakuut ja poistettava maahan kohdistuvat vientikiellot.

Asiantuntijoiden mukaan Suomi on kuitenkin vain Turkin pelinappula, ja tosiasiassa Turkki haluaa lähinnä vaikuttaa Yhdysvaltoihin.

Tässä jutussa käymme läpi, mitä Turkki haluaa, ja miten sen tavoitteisiin voidaan vastata.

Turkki vaatii Suomea palauttamaan terroristeina pitämiään kurdeja
Suomi ei voi palauttaa ihmisiä maahan, jossa heillä on uhka tulla vangituksi ja kidutetuksi.

Turkki on vaatinut Suomea ja Ruotsia luovuttamaan 33 henkilöä, joilla se katsoo olevan yhteyksiä terrorismiin. Turkin käsitys terrorismista on lavea, ja se on leimannut terroristeiksi myös väkivallattomia kurdien itsenäisyyttä ajavia henkilöitä tai presidentti Recep Tayyip Erdoğania vastustavia tahoja. Suomi ja Ruotsi eivät voi palauttaa ketään Turkkiin ilman oikeusprosessia.

Turkki vaatii Suomea ja muita Nato-maita viemään maahan aseita
Aseiden vientilupa on poliittinen päätös, jonka maat voivat tehdä niin halutessaan.

Suomi keskeytti esimerkiksi patruunoiden viennin Turkkiin vuonna 2019 osoittaakseen, että se ei hyväksy hyökkäystä Syyrian kurdialueille. Turkin vaatimus aseviennin uudelleen aloittamisesta on periaatteellinen, eikä sillä ole paljoa käytännön merkitystä, koska Suomen vienti oli ennen sen päättymistäkin vähäistä.

Turkki voi periaatteessa estää Suomen Nato-jäsenyyden, mutta se on tuskin sille järkevää
Kaikkien nykyisten Nato-maiden on hyväksyttävä uudet jäsenet, ja Turkki voi siis estää Suomen ja Ruotsin jäsenyyden. Teko voisi kuitenkin pilata Turkin länsisuhteet.

Johtava Nato-maa Yhdysvallat suhtautuu Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyteen myönteisesti. Turkin vastustus voi entisestään huonontaa sen tulehtuneita välejä Yhdysvaltoihin ja vaarantaa suhteet muihin länsimaihin. Käytännössä Yhdysvallat ja muut Nato-maat voivat painostaa Turkkia ja ajaa sen jo valmiiksi heikon talouden ahtaalle.

Turkkia ei voida erottaa Natosta, vaikka sen pää ei kääntyisi
Natosta ei ole koskaan erotettu jäsenmaata eikä se ole edes mahdollista.

Natossa ei ole sellaista mekanismia, jolla jäsenmaa voitaisiin erottaa. Turkin asema voidaan kuitenkin tehdä Natossa hankalaksi eristämällä se yhteisestä toiminnasta. Turkki voisi halutessaan myös itse erota Natosta.

Turkin vastustus ei mene ohi odottamalla
Tilanteen ratkaisu edellyttää neuvotteluja ja kompromisseja. Sen pitkittyminen voi olla hankalaa kaikille osapuolille.

Ukrainan sodan ja Venäjän arvaamattomuuden vuoksi Suomella ja Ruotsilla on paine päästä nopeasti Naton jäseneksi. Tilanteen pitkittyminen ei kuitenkaan ole myöskään Turkin tai sen presidentin Erdoğanin etu. Taloudelliset sanktiot satuttaisivat tavallisia turkkilaisia ja hankaloittaisivat presidentin uudelleenvalintaa tulevissa vaaleissa.

Turkki vastustaa Naton laajenemista painostaakseen Yhdysvaltoja
Turkki näkee Nato-jäsenyysneuvotteluissa mahdollisuuden vaatia Yhdysvaltoja lopettamaan Syyrian kurdien itsehallintoalueen armeijan aseistamisen.

Yhdysvallat aseistaa kurdien Syyrian itsehallintoalueen armeijaa YPG:tä, joka on ollut maan liittolainen taistelussa jihadistijärjestö Isisiä vastaan. Turkki pitää YPG:tä terroristijärjestönä ja kokee sen turvallisuusuhkana. Turkki on vaatinut, että Yhdysvallat lopettaisi YPG:n aseistamisen.

Suomen ja Ruotsin vaikutusmahdollisuudet Yhdysvaltain ja Turkin väliseen konfliktiin ovat olemattomat.

Turkin ja Yhdysvaltain suhteita hiertää myös niiden keskinäinen asekauppa, joka jumiutui Turkin ostettua venäläisiä ohjusjärjestelmiä. Turkki ei ole yrityksistään huolimatta saanut ostettua Yhdysvalloilta haluamiaan hävittäjiä.

Tätä mieltä Yhdysvaltojen republikaanisenaattorit ovat Suomen Nato-jäsenyydestä – Biden ylisti Pohjoismaiden siirtymistä Natoon

Presidentti Bidenin osoittama tuki Pohjoismaille näkyi uutisotsikoissa.

”Biden ylisti Pohjoismaiden siirtymistä Natoon todisteena yhtenäisyydestä Venäjää vastaan” oli erään jutun otsikko.”Biden ylisti Pohjoismaiden siirtymistä Natoon todisteena yhtenäisyydestä Venäjää vastaan” oli erään jutun otsikko.

Presidentti Sauli Niinistön ja Ruotsin pääministeri Magdalena Anderssonin vierailu Valkoisessa talossa huomioitiin amerikkalaismedioiden etusivuilla.

Tärkeimpänä nostona mediat uutisoivat Yhdysvaltain presidentti Joe Bidenin vankan tuen maiden liittymiselle Naton jäseniksi. Myös Turkin vastustusta avattiin uutisjutuissa.

The Washington Postin erään jutun otsikko oli: ”Biden ylisti Pohjoismaiden siirtymistä Natoon todisteena yhtenäisyydestä Venäjää vastaan”.

CNN ja The Wall Street Journal otsikoivat myös, että Biden osoittaa Pohjoismaille vahvan tukensa liittyä Natoon.

– Suomi ja Ruotsi vahvistavat Natoa. Ei vain heidän kykynsä, vaan myös vahvojen demokratioidensa takia, Biden sanoi. Tämä lehdistötilaisuudessa annettu kommentti näkyi amerikkalaismedioissa.

CNN uutisoi, että useat republikaanien senaattorit aikovat äänestää Suomen ja Ruotsin hyväksymisestä Naton jäseniksi jos ja kun jäsenyys tulee senaatin käsiteltäväksi, vaikka he äänestivät Ukrainan 40 miljardin dollarin apupakettia vastaan.

Osa republikaanisenaattoreista kuitenkin kertoi CNN:lle, että he eivät ole vielä päättäneet, kannattavatko he Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyttä.

Senaattori Josh Hawley kertoi olevansa epävarma asiasta ja huolissaan, että Yhdysvallat on sekaantunut liikaa Euroopan turvallisuuskysymyksiin ja että maan tulisi pidättäytyä vain Aasian ja Tyynenmeren alueen asioissa.

Biden: Keskusteluja jo joulukuussa
The Washington Post avasi tarkemmin valtiovierailua ja kuinka maiden johtajat kertoivat Nato-prosessista ja Turkin presidentti Erdoğanin syytöksistä Suomelle ja Ruotsille ”terroristijärjestöjen tukemisesta”.

Amerikkalaismedioissa avattiin, kuinka Suomi ja Ruotsi hyödyntäisivät Natoa.Amerikkalaismedioissa avattiin, kuinka Suomi ja Ruotsi hyödyntäisivät Natoa.

Niinistön puheenvuoro, jossa hän painotti Suomen suhtautuvan terrorismiin vakavasti ja olevan aktiivinen sen torjunnassa sekä maininta siitä, että Naton jäseninä Suomi tukee Turkin turvallisuustilannetta, mainittiin jutussa.

Biden kertoi aloittaneensa yksityiset keskustelut Niinistön ja Anderssonin kanssa Natoon liittymisestä jo joulukuussa, eli jo ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan.

– Biden käveli Valkoisen talon ruusupuutarhaan kädet Ruotsin pääministeri Magdalena Anderssonin ja Suomen presidentti Sauli Niinistön harteilla tilaisuuteen, jonka tarkoituksena oli korostaa Yhdysvaltojen tukea heidän Nato-hakemukselleen, lehti kirjoitti.

– Uusien jäsenten liittyminen Natoon ei ole uhka millekään kansalle. Ei ole koskaan ollut, Biden totesi.

Niinistö ja Andersson tapasivat myös edustajainhuoneen puhemiehen Nancy Pelosin, joka sanoi lehden mukaan, että hänellä oli ”kunnia antaa täysi tuki ja hyväksyntä pyynnöstänne olla osa Natoa, maailman historian suurinta puolustusliittoa”.

TWP: Näin Pohjoismaat vahvistavat Natoa
TWP julkaisi myös jutun, jossa avattiin grafiikoiden avulla, kuinka Suomen ja Ruotsin jäsenyys vahvistaisi Natoa.

– Perinteisesti puolueettomat maat Suomi ja Ruotsi ilmoittivat tällä viikolla pyrkimyksensä liittyä Natoon, mikä muuttaa analyytikoiden mukaan Euroopan turvallisuuskenttää tuleviksi vuosiksi ja kiristää suhteita Venäjään, joka vastustaa puolustusliiton laajentumista itään, jutussa kirjoitetaan.

Suomella ja Ruotsilla on lehden mukaan maantieteellinen avainasema, mitä tulee Naton puolustuksen parantamiseen.

Lisäksi Suomella on ”hyvin rahoitettu armeija”, joka ylläpitää miesten asevelvollisuutta.

– Se on koko yhteiskunnan lähestymistapa puolustuksen ajattelussa. He voivat mobilisoida satoja ja tuhansia kansalaisiaan, Atlantic Councilin Transatlantic Security Initiativen johtaja Christopher Skaluba sanoi lehdelle.

Ruotsilla on vahva laivasto, joka vahvistaisi Naton puolustusta Itämerellä. Ruotsilla on myös mahdollisuus rakentaa omia hävittäjiä, TWP kirjoitti.

Näin tavallinen turkkilainen ajattelee Suomen Nato-jäsenyydestä

Pääosa mietteistä oli Suomen jäsenyyttä tukevia tai täysin neutraaleja.

Istanbulin miljoonakaupungissa Suomen Nato-jäsenyys ei herätä kovin suuria intohimoja. Useimmat IS:n haastattelemat turkkilaiset olivat ennemmin Suomen Nato-jäsenyyden puolella kuin sitä vastaan.

SUOMI JÄTTI keskiviikkoaamuna jäsenyyshakemuksen liittymiseksi sotilasliitto Natoon.

Jäsenyyden esteeksi on kuitenkin tullut Turkin poikkitelainen kanta. Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan on uhannut estää Suomen ja Ruotsin pääsyn Natoon.

Erdogan on sanonut, että Turkki ei puolla Ruotsin ja Suomen jäsenyyshakemusta. Keskiviikkona hakemuksen jättämisen jälkeen Turkki esti Suomen ja Ruotsin kutsumisen Natoon liittymiskeskusteluihin.

Erdogan muistutti etteivät Naton kumppanimaat ole tukeneet Turkkia sen taistelussa kurdien työväenpuoluetta PKK:ta sekä militanttiryhmiä kuten YPG:tä vastaan.

Torstaina Erdogan toisti ukaasinsa puhuessaan Atatürkin muisto- sekä nuoriso- ja urheilupäivänä Ankarassa.

– Jatkamme tätä politiikkaa määrätietoisesti. Kerroimme läheisille ystävillemme, että sanoisimme ”ei” Suomen ja Ruotsin liittymiselle Natoon. Jatkamme tällä tavalla, Erdogan sanoi turkkilaistiedotusvälineiden mukaan.

MITÄ ASIASTA ajattelee tavallinen turkkilainen?

Ei ainakaan yhtä jyrkästi kuin presidentti Erdogan.

Ilta-Sanomat jututti Istanbulissa useita turkkilaisia. Monessa tapauksessa vastaan nousi kuitenkin kielimuuri, koska kysymyksiä ei esitetty paikallisten äidinkielellä.

Osa kysymyksen ymmärtäneistä selvästi varoi kertomasta omaa mielipidettään, sillä Turkissa on voimassa laki, jonka mukaan presidentin kritisoiminen mediassa voi johtaa pahimmillaan jopa neljän vuoden vankeustuomioon.

– Se mitä presidentti sanoo, on hyvä. En minä pysty siihen vaikuttamaan. Kyse on varmaankin politiikasta. Ai miksikö Erdogan haluaa tehdä politiikkaa Suomen jäsenyydellä? Sitä pitää kysyä häneltä, jättimäisessä Kapali Carsi -basaarissa mattoja kaupitellut mies sanoi.

Hän ei halunnut kertoa nimeään IS:lle.

ENEMMISTÖ kuitenkin kannatti Suomen hyväksymistä jäseneksi.

– Kyllä Suomen pitäisi päästä Naton jäseneksi. Miksi pitäisi olla erossa, kun yhdessä on paljon parempi? Suomi on hyvä maa, minulla on joitakin ystäviä siellä, kahvi- ja teeastiastoja myynyt Muharran sanoi.

Muharran arveli, että Erdogan ei ole sinällään Suomen Nato-jäsenyyttä vastaan, mutta nyt hän on nähnyt mahdollisuuden tehdä politiikkaa ja ajaa Turkin vaatimuksia kansainvälisesti eteenpäin.

– Erdogan on Turkille hyvä presidentti. Samoin on varmaan Joe Biden omalle kansalleen, ehkä myös Vladimir Putin Venäjälle. He ovat kuitenkin kaikki joidenkin poikia, isiä ja puolisoita. Kyse ei ole siitä, että heistä kukaan olisi pohjimmiltaan paha ihminen, Muharran sanoo.

Suomen jäsenyyttä sotilasliitossa kannatti myös Yilmiz.

Yilmiz piti Suomea Nato-kelpoisena, Ruotsia välttämättä ei.

– Suomi on tervetullut Natoon, Suomen kanssa ei ole koskaan ollut mitään ongelmia. Ainoastaan siinä tapauksessa kantani on kielteinen, jos Suomi avaa ovensa terroristeille. Mutta Ruotsilla en näe olevan mahdollisuuksia jäseneksi, Yilmiz kiteytti.

– Naton jäsenyys olisi Suomelle hyvä. Saisitte sotilaita kaikista Nato-maista, sillä Venäjä on tällä hetkellä iso ongelma, Yilmiz lisäsi.

SITTEN oli vielä niitä, joita Suomen mahdollinen jäsenyys Natossa ei liikuttanut pätkääkään.

– Minulla on aivan se ja sama, onko Suomi Naton jäsen vai ei. Se ei vaikuta minun elämääni ollenkaan. Minulle tällä hetkellä tärkeintä on oma toimeentulo, Hakan sanoi.

Basaarissa kashmir-silkkihuiveja kaupitellut Hakan sanoi, että myyntipisteen vuokra on kolminkertaistunut lyhyessä ajassa.

Huivikauppias Hakanilla oli muita huolia kuin ajatella Suomen mahdollista Nato-jäsenyyttä.

– Joudun maksamaan myyntipisteen vuokran dollareissa, ja nyt Turkin liira on sukeltanut kovasti. Vielä jokin aika sitten yksi dollari oli 7 liiraa, nyt se on 15–17 liiraa, Hakan kuvasi.

– Yksi ystäväni asuu Yhdysvalloissa. Hän tienaa noin 5 000 dollaria kuukaudessa, ja hänen menonsa ovat noin 2 000 dollaria. Hänellä jää elämiseen 3 000 dollaria – siis 45 000 liiraa – kuukaudessa! Minä haluan kanssa muuttaa Amerikkaan. Turkissa kaikki energia menee omaan toimeentuloon, Hakan puhisi.

Jos Turkki ei hyväksy Suomen Nato-jäsenyyttä, se voi itse hävitä paljon – lue, mitä seuraavaksi tapahtuu

Turkin vastustus ei ratkea ilman neuvotteluja. Niiden pitkittyminen olisi ongelma kaikille osapuolille.

Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan on kertonut toistuvasti vastustavansa Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyttä.

Viime sunnuntaina Turkki esitteli vaatimuslistan, jonka mukaan Suomen ja Ruotsin olisi lopetettava tukensa terroristijärjestöille, annettava turvatakuut ja poistettava maahan kohdistuvat vientikiellot.

Asiantuntijoiden mukaan Suomi on kuitenkin vain Turkin pelinappula, ja tosiasiassa Turkki haluaa lähinnä vaikuttaa Yhdysvaltoihin.

Tässä jutussa käymme läpi, mitä Turkki haluaa, ja miten sen tavoitteisiin voidaan vastata.

Turkki vaatii Suomea palauttamaan terroristeina pitämiään kurdeja
Suomi ei voi palauttaa ihmisiä maahan, jossa heillä on uhka tulla vangituksi ja kidutetuksi.

Turkki on vaatinut Suomea ja Ruotsia luovuttamaan 33 henkilöä, joilla se katsoo olevan yhteyksiä terrorismiin. Turkin käsitys terrorismista on lavea, ja se on leimannut terroristeiksi myös väkivallattomia kurdien itsenäisyyttä ajavia henkilöitä tai presidentti Recep Tayyip Erdoğania vastustavia tahoja. Suomi ja Ruotsi eivät voi palauttaa ketään Turkkiin ilman oikeusprosessia.

Turkki vaatii Suomea ja muita Nato-maita viemään maahan aseita
Aseiden vientilupa on poliittinen päätös, jonka maat voivat tehdä niin halutessaan.

Suomi keskeytti esimerkiksi patruunoiden viennin Turkkiin vuonna 2019 osoittaakseen, että se ei hyväksy hyökkäystä Syyrian kurdialueille. Turkin vaatimus aseviennin uudelleen aloittamisesta on periaatteellinen, eikä sillä ole paljoa käytännön merkitystä, koska Suomen vienti oli ennen sen päättymistäkin vähäistä.

Turkki voi periaatteessa estää Suomen Nato-jäsenyyden, mutta se on tuskin sille järkevää
Kaikkien nykyisten Nato-maiden on hyväksyttävä uudet jäsenet, ja Turkki voi siis estää Suomen ja Ruotsin jäsenyyden. Teko voisi kuitenkin pilata Turkin länsisuhteet.

Johtava Nato-maa Yhdysvallat suhtautuu Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyteen myönteisesti. Turkin vastustus voi entisestään huonontaa sen tulehtuneita välejä Yhdysvaltoihin ja vaarantaa suhteet muihin länsimaihin. Käytännössä Yhdysvallat ja muut Nato-maat voivat painostaa Turkkia ja ajaa sen jo valmiiksi heikon talouden ahtaalle.

Turkkia ei voida erottaa Natosta, vaikka sen pää ei kääntyisi
Natosta ei ole koskaan erotettu jäsenmaata eikä se ole edes mahdollista.

Natossa ei ole sellaista mekanismia, jolla jäsenmaa voitaisiin erottaa. Turkin asema voidaan kuitenkin tehdä Natossa hankalaksi eristämällä se yhteisestä toiminnasta. Turkki voisi halutessaan myös itse erota Natosta.

Turkin vastustus ei mene ohi odottamalla
Tilanteen ratkaisu edellyttää neuvotteluja ja kompromisseja. Sen pitkittyminen voi olla hankalaa kaikille osapuolille.

Ukrainan sodan ja Venäjän arvaamattomuuden vuoksi Suomella ja Ruotsilla on paine päästä nopeasti Naton jäseneksi. Tilanteen pitkittyminen ei kuitenkaan ole myöskään Turkin tai sen presidentin Erdoğanin etu. Taloudelliset sanktiot satuttaisivat tavallisia turkkilaisia ja hankaloittaisivat presidentin uudelleenvalintaa tulevissa vaaleissa.

Turkki vastustaa Naton laajenemista painostaakseen Yhdysvaltoja
Turkki näkee Nato-jäsenyysneuvotteluissa mahdollisuuden vaatia Yhdysvaltoja lopettamaan Syyrian kurdien itsehallintoalueen armeijan aseistamisen.

Yhdysvallat aseistaa kurdien Syyrian itsehallintoalueen armeijaa YPG:tä, joka on ollut maan liittolainen taistelussa jihadistijärjestö Isisiä vastaan. Turkki pitää YPG:tä terroristijärjestönä ja kokee sen turvallisuusuhkana. Turkki on vaatinut, että Yhdysvallat lopettaisi YPG:n aseistamisen.

Suomen ja Ruotsin vaikutusmahdollisuudet Yhdysvaltain ja Turkin väliseen konfliktiin ovat olemattomat.

Turkin ja Yhdysvaltain suhteita hiertää myös niiden keskinäinen asekauppa, joka jumiutui Turkin ostettua venäläisiä ohjusjärjestelmiä. Turkki ei ole yrityksistään huolimatta saanut ostettua Yhdysvalloilta haluamiaan hävittäjiä.

Jos Turkki ei hyväksy Suomen Nato-jäsenyyttä, se voi itse hävitä paljon – lue, mitä seuraavaksi tapahtuu