DSA kirjoitti: Ma Maalis 23, 2026 9:22 pm
Mitä salaisista pahuuksista pitää paljastaa?
Todistaja syytti asianajajaa henkirikoksen pimittämisestä Kokemäen tappojutussa. Selvitimme, millaisia velvollisuuksia vakavista rikoksista syytettyjen avustajilla on kertoa tiedoistaan poliisille.
Satakunnan käräjäoikeudessa todistaja syytti taposta epäillyn avustajaa siitä, ettei tämä ilmoittanut poliisille asiakkaansa kertomasta henkirikoksesta.
Oikeuspalveluviraston johtavan julkisen oikeusavustajan Arsi Rantasen mukaan asianajajan salassapitovelvollisuus on vahva, eikä heillä ole velvollisuutta ilmoittaa jo tehdyistä rikoksista viranomaisille.
Satakunnan käräjäoikeudessa sattui tällä viikolla henkirikosoikeudenkäynnin yhteydessä erikoinen välikohtaus. Kokemäen tappojutun käräjäkäsittelyn toisena istuntopäivänä kuultiin todistajaa, joka oli hypännyt kahden taposta epäillyn kyytiin samana päivänä henkirikoksen jälkeen.
Todistaja oli ratkaisevassa asemassa sen kannalta, että henkirikos paljastui poliisille. Hänelle ja vanhimmalle syytetylle tuli käsirysyä huoltoaseman pihalla Laitilassa.
Todistajan mukaan mies oli sekavassa tilassa, ajeli muun muassa tietä puolelta toiselle ja alkoi huoltoasemalla töniä häntä. Tässä vaiheessa todistaja menetti hermot kaveriinsa ja ”päätti viheltää pelin poikki”. Hän soitti paikalle poliisit, jotka löysivät autosta henkirikoksen tekovälineenä käytetyn haulikon.
Välikohtaus salissa
Kyseinen syytetty on vuonna 1998 syntynyt mies, joka kuuluu Satakunnan ahkerimpiin rikollisiin. Yksi hänen rikoskumppaneistaan kuvaili oikeudessa miestä epävakaaksi.
Kun miehen avustaja alkoi kyseenalaistaa todistajan kertomusta, todistaja menetti hermonsa.
”Minkä takia ette kertoneet poliisille, että teillä oli tiedossa murha? (Syytettyhän) soitti sulle aikaisemmin ja kertoi, mitä on tapahtunut. Miksi ette ilmoittanut poliisille siitä?” puhelimitse kuultu todistaja kivahti takaisin.
Avustaja ei vastannut tai ehtinyt vastata kysymykseen. Oikeuden puheenjohtaja rauhoitti tilanteen ja kuulustelu jatkui rauhallisemmissa merkeissä. Loppulausunnossaan avustaja tosin vielä palasi asiaan:
”Todistuksesta jäi mieleen, että jostain syystä hän on äärimmäisen katkera. Todistus on värittynyt, eikä sille voi antaa minkäänlaista arvoa”, avustaja huomautti.
Tuoreeltaan poliisikuulusteluissa todistaja ei esittänyt vastaavaa väitettä ”murhan pimittämisestä”. Hän kertoi esitutkintapöytäkirjan mukaan soitosta avustajalle näin:
”Jossakin kohtaa liikkeellä ollessa (syytetty) soitti avustajalleen ja kertoi tarvitsevansa apua (toisen syytetyn) kanssa. (Syytetty) kertoi avustajalleen, että on niin isosta jutusta kyse, ettei isommaksi voi enää mennä. He sopivat, että tapaisivat avustajan myöhemmin, ellei poliisi ota sitä ennen kiinni.”
Ketään ei syytetä Kokemäen jutussa murhasta, mutta kolmea miestä syytetään taposta. Kolmikko tunkeutui yksissä tuumin nelikymppisen miehen asuntoon Kauvatsalla 15. helmikuuta 2024, ja yksi heistä ampui uhrin kuoliaaksi haulikolla.
Käräjäoikeus antaa jutussa tuomionsa 8. toukokuuta.

Jokaisella on oikeus käyttää avustajaa (asianajajaa tai muuta oikeudellista avustajaa) oikeudenkäynnissä. Jos varat eivät riitä, voi hakea valtion oikeusapua. Vakavissa rikosepäilyissä epäillyllä on oikeus puolustajaan myös esitutkinnassa. Kuva: Aleksi Mäkelä
Salassapitovelvoite vahva
Satakunnan Kansa kysyi Oikeuspalveluvirastosta, millaisia velvollisuuksia vakavista rikoksista epäiltyjen avustajilla on. Kysymyksiin vastasi viraston johtava julkinen oikeusavustaja, asianajaja Arsi Rantanen Satakunnan oikeusaputoimistosta.
Millainen vaitiolovelvollisuus vakavista rikoksista syytettyjen avustajilla on? Jos henkirikoksen tehnyt ottaa yhteyttä avustajaan ja tunnustaa tehneensä vakavan rikoksen, joka ei ole vielä tiedossa, onko avustaja velvollinen ilmoittamaan tietonsa poliisille?
”Asianajajan salassapitovelvollisuus asiakkaalta saamiinsa tietoihin on vahva. Jos kyseessä on ollut jo tehty rikos, ei asianajajalla ole oikeutta eikä velvollisuutta siitä ilmoittaa viranomaisille”, Rantanen vastaa.
Entä jos syytetty myöntää avustajalleen syyllistyneensä vaikkapa henkirikokseen, mutta syyte kaatuu tai tuomio tulee lievemmästä rikoksesta. Onko avustaja tässä tilanteessa velvollinen kertomaan raskauttavat tietonsa poliisille tai tuomioistuimelle?
”Jos asiakas tunnustaa asianajajalle tehneensä rikoksen ja pyytää rikoksen tuomioistuimessa kiistämään, tulisi asianajajan lähtökohtaisesti/pääsääntöisesti luopua toimeksiannosta. Tuomioistuimelle ei asianajaja saa tietoisesti valehdella”, Rantanen toteaa.
”Missään tapauksessa hän ei saa kertoa luopumisen syystä tuomioistuimelle tai poliisille.”
-
-
Patrikin avustaja oli Tommi Havimo