Ad blocker detected: Our website is made possible by displaying online advertisements to our visitors. Please consider supporting us by disabling your ad blocker on our website.
JULKINEN keskustelu koulushoppailusta ja Itä-Helsingin oppilaaksiottoalueiden siirroista on saanut surullisia piirteitä. Keskustelussa syyllistetään maahanmuuttajataustaisia oppilaita tavalla, joka tuntuu julmalta ja ennakkoluuloiselta. Yli kahdenkymmenen vuoden opettajakokemuksella voin sanoa, että todellisuus luokkahuoneissa on aivan toisenlainen kuin nimbymäisessä julkisessa puheessa.
Olen saanut opettaa urallani hyvin erilaisissa ympäristöissä. Opetin aikanaan muutaman vuoden espoolaisessa koulussa, jonka nuoret tulivat sekä vahvasti etuoikeutetuilta alueilta että monimuotoisemmista asuinympäristöistä. Nyt olen opettanut kymmenen vuotta itähelsinkiläisessä koulussa, jossa oppilaspohja on samanlainen. Nämä molemmat ovat täydellisiä kouluja, joissa vallitsee hyvä ja hyväksyvä ilmapiiri.
Pesukarhu kirjoitti: La Elo 01, 2026 11:31 am
Jonkun vuodatus Hesarissa. Jos mamukoulut kerran ovat näin ihania, niin miksi jotain 60% Itä-Helsingin kutosluokkalaisista hakee yläkouluun muualle? Miksi lapset pitää pakottaa mamukouluihin?
JULKINEN keskustelu koulushoppailusta ja Itä-Helsingin oppilaaksiottoalueiden siirroista on saanut surullisia piirteitä. Keskustelussa syyllistetään maahanmuuttajataustaisia oppilaita tavalla, joka tuntuu julmalta ja ennakkoluuloiselta. Yli kahdenkymmenen vuoden opettajakokemuksella voin sanoa, että todellisuus luokkahuoneissa on aivan toisenlainen kuin nimbymäisessä julkisessa puheessa.
Olen saanut opettaa urallani hyvin erilaisissa ympäristöissä. Opetin aikanaan muutaman vuoden espoolaisessa koulussa, jonka nuoret tulivat sekä vahvasti etuoikeutetuilta alueilta että monimuotoisemmista asuinympäristöistä. Nyt olen opettanut kymmenen vuotta itähelsinkiläisessä koulussa, jossa oppilaspohja on samanlainen. Nämä molemmat ovat täydellisiä kouluja, joissa vallitsee hyvä ja hyväksyvä ilmapiiri.
Minulla on kokemusta myös erittäin yksipuolisen kantasuomalaisesta ja vakavaraisesta kouluympäristöstä. Sielläkään arki ei ollut ongelmatonta, vaan haasteet olivat toisenlaisia ja mukana oli myös vaikeita kiusaamistapauksia.
Minua ärsyttää puhe hyvistä ja huonoista kouluista. Opettajana kohtaan päivittäin taitavia, kohteliaita ja erittäin koulumotivoituneita maahanmuuttajataustaisia nuoria. Samaan aikaan saan usein tehdä hartiavoimin töitä motivoidakseni kantasuomalaisia nuoria, joilla on suuria haasteita lukemisessa, kirjoittamisessa, keskittymisessä ja esimerkiksi opettajien kunnioittamisessa. Haasteet ja vahvuudet eivät katso nuoren taustaa tai perheen sosioekonomista asemaa ja koulutustaustaa.
Monikielisten nuorten haasteet liittyvät usein siihen, että heidän koti- ja tunnekielensä ei ole kirjoitettu ja/tai luettu kieli, mikä vaikeuttaa uuden kielen omaksumista. Tämä ei ole nuorten vika, vaan koulujärjestelmämme ongelma, sillä me emme tue heidän oman äidinkielensä vahvaa perustaa riittävästi.
Moninainen koulu on paras koulu, koska siellä jokainen nuori saa kasvaa rauhassa omaksi parhaaksi itsekseen ja oppii samalla toimimaan erilaisten ihmisten kanssa. Siksi oppilaaksiottoalueiden muutos on viisasta, järkevää ja välttämätöntä. Kun nämä nuoret kasvavat moninaisuuteen, he osaavat aikuisina toimia toisin ja laajakatseisemmin kuin nykyiset aikuiset.
Tuleva sukupolvi voi olla parempi kuin edeltäjänsä, jos me aikuiset teemme viisaita päätöksiä ja uskallamme muuttaa tuttua ja totuttua. Syyllistämisen sijaan meidän on toimittava yhdessä, murrettava tyhmät stereotypiat ja ennakkoluulot sekä luotettava siihen, että jokainen koulu on hyvä.
Siitä olen samaa mieltä, että kun nuoret kasvavat moninaisuuteen, he osaavat tehdä parempia päätöksiä kuin nykyiset aikuiset. He tietävät, että moninaisuus ei oikeasti ole kivoja pelihetkiä, ellei puukkohippaa ja raiskauksia lasketa pelihetkiksi.
Mikä vitun tunnekieli? Raivokohtaukset milloin mistäkin typerästä syystä. Se iänikuinen seksuaalinen hätätila, jonka tullen pitää päästä piilottamaan erektio lähimmän ihmisen kehonaukkoon. Ja sitä rataa.
Tietenkin opeliinin piti asettaa vanhemmat ja tulevat sukupolvet vastakkain. Ilmeisesti me jotka kävimme koulut valkonaamojen ja vapaasti heiluvien hiusten seassa, olemme ihan täys kusipäitä. Ja mussukoiden nöyryyttämistä tulee niin ihania ihmisiä että.
Tekikö Lilleri-Lalleri itsemurhan, vai tapettiinko hänet?
Konservatiivi-libertaari, entinen vihreä. Ei lue al-Hesaaria. Nuiva. Antinatsi. Antikommunisti. Anti-antifantti. Arhinmäki syytteeseen. GWh CO2++ U238 CPU AI UKR IL RSA ICE++ SCOTUS X
Kenelle oikeasti tulee yllätyksenä muuttaminen että saa omalle lapselleen sen tuloksena paremmat lähtökohdat kouluun? Tarttis ilmaisten lounaiden tuloksena saada parempia päätöksiä aikaiseksi kun edellisten päätökset on sotkenut koulujärjestelmänkin.
Tiedän tapauksia, että on ostettu sijoitusasunto alueelta, joka sijaitsee lapselle halutussa koulupiirissä. Ei tarvitse itse muuttaa ja kersa saadaan hyvään kouluun.
"Kunniaväkivaltaa vaikea torjua"-POLIISI-
Ulkomaalaisten epäiltyjen osuuden kasvusta lähisuhdeväkivaltatapauksissa etenkin pääkaupunkiseudulla.
Lähes puolet Espoossa lähisuhdeväkivallasta epäillyistä ovat syntyneet ulkomailla.
Keplotteleva konna kirjoitti: La Elo 01, 2026 10:17 pm
Tiedän tapauksia, että on ostettu sijoitusasunto alueelta, joka sijaitsee lapselle halutussa koulupiirissä. Ei tarvitse itse muuttaa ja kersa saadaan hyvään kouluun.
Kyllähän näihin aina keinot löytyy jos on tarpeeksi varallisuutta tai suhteita. Ei vasemmistolaisekaan omia lapsiaan näihin mamukouluihin laita.
Sellaisten lapset niihin joutuu jotka ovat jonkinlaisessa pakko tilanteessa, rahat ei riitä muuttoon tai ei ole suhteita oikeisiin ihmisiin.
Eikä somalit tule taipumaan suomenkielen opetteluun vaan ennemmin suomalaiset lapset tuolla oppii somalikielen.
Pesukarhu kirjoitti: La Elo 01, 2026 11:31 am
Jonkun vuodatus Hesarissa. Jos mamukoulut kerran ovat näin ihania, niin miksi jotain 60% Itä-Helsingin kutosluokkalaisista hakee yläkouluun muualle? Miksi lapset pitää pakottaa mamukouluihin?
JULKINEN keskustelu koulushoppailusta ja Itä-Helsingin oppilaaksiottoalueiden siirroista on saanut surullisia piirteitä. Keskustelussa syyllistetään maahanmuuttajataustaisia oppilaita tavalla, joka tuntuu julmalta ja ennakkoluuloiselta. Yli kahdenkymmenen vuoden opettajakokemuksella voin sanoa, että todellisuus luokkahuoneissa on aivan toisenlainen kuin nimbymäisessä julkisessa puheessa.
Olen saanut opettaa urallani hyvin erilaisissa ympäristöissä. Opetin aikanaan muutaman vuoden espoolaisessa koulussa, jonka nuoret tulivat sekä vahvasti etuoikeutetuilta alueilta että monimuotoisemmista asuinympäristöistä. Nyt olen opettanut kymmenen vuotta itähelsinkiläisessä koulussa, jossa oppilaspohja on samanlainen. Nämä molemmat ovat täydellisiä kouluja, joissa vallitsee hyvä ja hyväksyvä ilmapiiri.
Minulla on kokemusta myös erittäin yksipuolisen kantasuomalaisesta ja vakavaraisesta kouluympäristöstä. Sielläkään arki ei ollut ongelmatonta, vaan haasteet olivat toisenlaisia ja mukana oli myös vaikeita kiusaamistapauksia.
Minua ärsyttää puhe hyvistä ja huonoista kouluista. Opettajana kohtaan päivittäin taitavia, kohteliaita ja erittäin koulumotivoituneita maahanmuuttajataustaisia nuoria. Samaan aikaan saan usein tehdä hartiavoimin töitä motivoidakseni kantasuomalaisia nuoria, joilla on suuria haasteita lukemisessa, kirjoittamisessa, keskittymisessä ja esimerkiksi opettajien kunnioittamisessa. Haasteet ja vahvuudet eivät katso nuoren taustaa tai perheen sosioekonomista asemaa ja koulutustaustaa.
Monikielisten nuorten haasteet liittyvät usein siihen, että heidän koti- ja tunnekielensä ei ole kirjoitettu ja/tai luettu kieli, mikä vaikeuttaa uuden kielen omaksumista. Tämä ei ole nuorten vika, vaan koulujärjestelmämme ongelma, sillä me emme tue heidän oman äidinkielensä vahvaa perustaa riittävästi.
Moninainen koulu on paras koulu, koska siellä jokainen nuori saa kasvaa rauhassa omaksi parhaaksi itsekseen ja oppii samalla toimimaan erilaisten ihmisten kanssa. Siksi oppilaaksiottoalueiden muutos on viisasta, järkevää ja välttämätöntä. Kun nämä nuoret kasvavat moninaisuuteen, he osaavat aikuisina toimia toisin ja laajakatseisemmin kuin nykyiset aikuiset.
Tuleva sukupolvi voi olla parempi kuin edeltäjänsä, jos me aikuiset teemme viisaita päätöksiä ja uskallamme muuttaa tuttua ja totuttua. Syyllistämisen sijaan meidän on toimittava yhdessä, murrettava tyhmät stereotypiat ja ennakkoluulot sekä luotettava siihen, että jokainen koulu on hyvä.
Siitä olen samaa mieltä, että kun nuoret kasvavat moninaisuuteen, he osaavat tehdä parempia päätöksiä kuin nykyiset aikuiset. He tietävät, että moninaisuus ei oikeasti ole kivoja pelihetkiä, ellei puukkohippaa ja raiskauksia lasketa pelihetkiksi.
Siinä oli sitten paikallisen opettajan kokemus. Enemmän uskon häntä, kuin jossain periferiassa äidin kellarissa elävää poikamiestä.
