MURHA.INFO

Pesukarhu kirjoitti: La Elo 01, 2026 11:31 am
https://www.hs.fi/mielipide/art-2000012176478.html

JULKINEN keskustelu koulushoppailusta ja Itä-Helsingin oppilaaksiottoalueiden siirroista on saanut surullisia piirteitä. Keskustelussa syyllistetään maahanmuuttajataustaisia oppilaita tavalla, joka tuntuu julmalta ja ennakkoluuloiselta. Yli kahdenkymmenen vuoden opettajakokemuksella voin sanoa, että todellisuus luokkahuoneissa on aivan toisenlainen kuin nimbymäisessä julkisessa puheessa.

Olen saanut opettaa urallani hyvin erilaisissa ympäristöissä. Opetin aikanaan muutaman vuoden espoolaisessa koulussa, jonka nuoret tulivat sekä vahvasti etuoikeutetuilta alueilta että monimuotoisemmista asuinympäristöistä. Nyt olen opettanut kymmenen vuotta itähelsinkiläisessä koulussa, jossa oppilaspohja on samanlainen. Nämä molemmat ovat täydellisiä kouluja, joissa vallitsee hyvä ja hyväksyvä ilmapiiri.

Pesukarhu kirjoitti: La Elo 01, 2026 11:31 am Jonkun vuodatus Hesarissa. Jos mamukoulut kerran ovat näin ihania, niin miksi jotain 60% Itä-Helsingin kutosluokkalaisista hakee yläkouluun muualle? Miksi lapset pitää pakottaa mamukouluihin?

https://www.hs.fi/mielipide/art-2000012176478.html

JULKINEN keskustelu koulushoppailusta ja Itä-Helsingin oppilaaksiottoalueiden siirroista on saanut surullisia piirteitä. Keskustelussa syyllistetään maahanmuuttajataustaisia oppilaita tavalla, joka tuntuu julmalta ja ennakkoluuloiselta. Yli kahdenkymmenen vuoden opettajakokemuksella voin sanoa, että todellisuus luokkahuoneissa on aivan toisenlainen kuin nimbymäisessä julkisessa puheessa.

Olen saanut opettaa urallani hyvin erilaisissa ympäristöissä. Opetin aikanaan muutaman vuoden espoolaisessa koulussa, jonka nuoret tulivat sekä vahvasti etuoikeutetuilta alueilta että monimuotoisemmista asuinympäristöistä. Nyt olen opettanut kymmenen vuotta itähelsinkiläisessä koulussa, jossa oppilaspohja on samanlainen. Nämä molemmat ovat täydellisiä kouluja, joissa vallitsee hyvä ja hyväksyvä ilmapiiri.

Minulla on kokemusta myös erittäin yksipuolisen kantasuomalaisesta ja vakavaraisesta kouluympäristöstä. Sielläkään arki ei ollut ongelmatonta, vaan haasteet olivat toisenlaisia ja mukana oli myös vaikeita kiusaamistapauksia.

Minua ärsyttää puhe hyvistä ja huonoista kouluista. Opettajana kohtaan päivittäin taitavia, kohteliaita ja erittäin koulumotivoituneita maahanmuuttajataustaisia nuoria. Samaan aikaan saan usein tehdä hartiavoimin töitä motivoidakseni kantasuomalaisia nuoria, joilla on suuria haasteita lukemisessa, kirjoittamisessa, keskittymisessä ja esimerkiksi opettajien kunnioittamisessa. Haasteet ja vahvuudet eivät katso nuoren taustaa tai perheen sosioekonomista asemaa ja koulutustaustaa.

Monikielisten nuorten haasteet liittyvät usein siihen, että heidän koti- ja tunnekielensä ei ole kirjoitettu ja/tai luettu kieli, mikä vaikeuttaa uuden kielen omaksumista. Tämä ei ole nuorten vika, vaan koulujärjestelmämme ongelma, sillä me emme tue heidän oman äidinkielensä vahvaa perustaa riittävästi.

Moninainen koulu on paras koulu, koska siellä jokainen nuori saa kasvaa rauhassa omaksi parhaaksi itsekseen ja oppii samalla toimimaan erilaisten ihmisten kanssa. Siksi oppilaaksiottoalueiden muutos on viisasta, järkevää ja välttämätöntä. Kun nämä nuoret kasvavat moninaisuuteen, he osaavat aikuisina toimia toisin ja laajakatseisemmin kuin nykyiset aikuiset.

Tuleva sukupolvi voi olla parempi kuin edeltäjänsä, jos me aikuiset teemme viisaita päätöksiä ja uskallamme muuttaa tuttua ja totuttua. Syyllistämisen sijaan meidän on toimittava yhdessä, murrettava tyhmät stereotypiat ja ennakkoluulot sekä luotettava siihen, että jokainen koulu on hyvä.

Siitä olen samaa mieltä, että kun nuoret kasvavat moninaisuuteen, he osaavat tehdä parempia päätöksiä kuin nykyiset aikuiset. He tietävät, että moninaisuus ei oikeasti ole kivoja pelihetkiä, ellei puukkohippaa ja raiskauksia lasketa pelihetkiksi.

Keskustelussa syyllistetään maahanmuuttajataustaisia oppilaita

Keplotteleva konna kirjoitti: La Elo 01, 2026 10:17 pm Tiedän tapauksia, että on ostettu sijoitusasunto alueelta, joka sijaitsee lapselle halutussa koulupiirissä. Ei tarvitse itse muuttaa ja kersa saadaan hyvään kouluun.

Ifigeneia kirjoitti: La Elo 01, 2026 5:22 pm

Pesukarhu kirjoitti: La Elo 01, 2026 11:31 am Jonkun vuodatus Hesarissa. Jos mamukoulut kerran ovat näin ihania, niin miksi jotain 60% Itä-Helsingin kutosluokkalaisista hakee yläkouluun muualle? Miksi lapset pitää pakottaa mamukouluihin?

https://www.hs.fi/mielipide/art-2000012176478.html

JULKINEN keskustelu koulushoppailusta ja Itä-Helsingin oppilaaksiottoalueiden siirroista on saanut surullisia piirteitä. Keskustelussa syyllistetään maahanmuuttajataustaisia oppilaita tavalla, joka tuntuu julmalta ja ennakkoluuloiselta. Yli kahdenkymmenen vuoden opettajakokemuksella voin sanoa, että todellisuus luokkahuoneissa on aivan toisenlainen kuin nimbymäisessä julkisessa puheessa.

Olen saanut opettaa urallani hyvin erilaisissa ympäristöissä. Opetin aikanaan muutaman vuoden espoolaisessa koulussa, jonka nuoret tulivat sekä vahvasti etuoikeutetuilta alueilta että monimuotoisemmista asuinympäristöistä. Nyt olen opettanut kymmenen vuotta itähelsinkiläisessä koulussa, jossa oppilaspohja on samanlainen. Nämä molemmat ovat täydellisiä kouluja, joissa vallitsee hyvä ja hyväksyvä ilmapiiri.

Minulla on kokemusta myös erittäin yksipuolisen kantasuomalaisesta ja vakavaraisesta kouluympäristöstä. Sielläkään arki ei ollut ongelmatonta, vaan haasteet olivat toisenlaisia ja mukana oli myös vaikeita kiusaamistapauksia.

Minua ärsyttää puhe hyvistä ja huonoista kouluista. Opettajana kohtaan päivittäin taitavia, kohteliaita ja erittäin koulumotivoituneita maahanmuuttajataustaisia nuoria. Samaan aikaan saan usein tehdä hartiavoimin töitä motivoidakseni kantasuomalaisia nuoria, joilla on suuria haasteita lukemisessa, kirjoittamisessa, keskittymisessä ja esimerkiksi opettajien kunnioittamisessa. Haasteet ja vahvuudet eivät katso nuoren taustaa tai perheen sosioekonomista asemaa ja koulutustaustaa.

Monikielisten nuorten haasteet liittyvät usein siihen, että heidän koti- ja tunnekielensä ei ole kirjoitettu ja/tai luettu kieli, mikä vaikeuttaa uuden kielen omaksumista. Tämä ei ole nuorten vika, vaan koulujärjestelmämme ongelma, sillä me emme tue heidän oman äidinkielensä vahvaa perustaa riittävästi.

Moninainen koulu on paras koulu, koska siellä jokainen nuori saa kasvaa rauhassa omaksi parhaaksi itsekseen ja oppii samalla toimimaan erilaisten ihmisten kanssa. Siksi oppilaaksiottoalueiden muutos on viisasta, järkevää ja välttämätöntä. Kun nämä nuoret kasvavat moninaisuuteen, he osaavat aikuisina toimia toisin ja laajakatseisemmin kuin nykyiset aikuiset.

Tuleva sukupolvi voi olla parempi kuin edeltäjänsä, jos me aikuiset teemme viisaita päätöksiä ja uskallamme muuttaa tuttua ja totuttua. Syyllistämisen sijaan meidän on toimittava yhdessä, murrettava tyhmät stereotypiat ja ennakkoluulot sekä luotettava siihen, että jokainen koulu on hyvä.

Siitä olen samaa mieltä, että kun nuoret kasvavat moninaisuuteen, he osaavat tehdä parempia päätöksiä kuin nykyiset aikuiset. He tietävät, että moninaisuus ei oikeasti ole kivoja pelihetkiä, ellei puukkohippaa ja raiskauksia lasketa pelihetkiksi.

viivahattu kirjoitti: Su Elo 02, 2026 12:43 am "Paikallisella opettajalla" on niin vahvat defenssit ja Tukholma-syndroomat päällä ettei ole tosikaan. Tunnekieli, joopa joo. Tuosta tekatistä voi jo melkein laskea, kuinka monelle solmulle eukon on pitänyt älyllinen rehellisyytensä vääntää, että pystyy tuota mieltä olemaan. Varmasti raskasta elää noin, että ideologia ja tosielämä ovat jatkuvasti törmäyskurssilla ja aivojen on vain pakko selittää asia niin, että ideologia on oikeassa. Ilmeestä päätellen äskettäin kilon paskaa nielaissut eukko tulee jäämään jossain vaiheessa pitkälle saikulle tai vaihtamaan alaa ja syyttää siitä "rasisteja".

Keplotteleva konna kirjoitti: La Elo 01, 2026 8:50 am

sinnerman kirjoitti: La Elo 01, 2026 8:33 am Jotenkin näissä keskusteluissa tuntuu unohtuvan matujen oma vastuu. Eikö näiltä s2 ryhmiltä edes odoteta mitään omatoimisuutta tai halua kotoutumiseen ja kielen oppimiseen ? Tuntuu että vastuu on aina vastaanottavan maan ja kantaväestön.

Eihän noista edes valtaosa tiedosta, mitä joku sopeuttaminen on. Ihan alkuasukkaiden tasoa, jolle pitää aluksi kengännauhatkin sitoa.