Re: Ulvilan kyökkipsykologiaketju (ketju 3)
Lähetetty: Ma Syys 22, 2014 10:12 pm
Olisiko turumurella myöhäisempää arviota kuin tuo 2009 blogi. On voinut hyvinkin muuttaa mieltään, mistä sen tietää. Mutta sekin selviää oppi-isänsä kirjasta Ilman omaatuntoa
Psykologian professori Robert D. Hare:
Ongelmalliseksi ympäristön kannalta tilanteen tekee se, että psykopaattia on hyvin vaikea tunnistaa. Oireen tunnistaminen voi viedä hänen lähellä oleviltaan vuosia, eivätkä edes ammatti-ihmiset, kuten poliisit, sosiaalityöntekijät, opettajat tai terapeutit välttämättä tunnista psykopaattia.
Psykopatia on erilaisten oireiden muodostama oireyhtymä.
Yksi psykopaatin ominaisuuksista on laajentunut ego. Hänellä on hyvä itsetunto, hän on itsekeskeinen ja dominoiva.
Psykopaatin sosiaaliset suhteet ovat olemattomat, ja hänen tunnesiteensä muihin ihmisiin on heikko. Hän on parasiitti, joka ottaa muilta, muttei itse anna mitään. Hän on kylmäsydäminen, hän ei tunne rakkautta, ei empatiaa, muttei myöskään syyllisyyttä, katumusta tai häpeää.
”Psykopaatti näyttelee tunteita, mutta ei oikeasti tunne niitä”, Hare luonnehtii.
Psykopatia luonnehditaan narsistiseksi persoonallisuushäiriöksi. Narsismi ja psykopatia eivät kuitenkaan ole sama asia, vaikka ovatkin lähellä toisiaan. ”Yhteistä narsistille ja psykopaatille on, että molemmat rakastavat itseään, mutta vain psykopaatti käyttää muita ihmisiä hyväkseen”, Hare selventää.
Hare korostaa, että psykopaatteja – epäihmisiä, kuten hän heitä luonnehtii – on kaikissa yhteisöissä ja yhteiskuntaluokissa. Hänen arvionsa mukaan heitä on noin kaksi prosenttia väestöstä.
Psykopaatti ei suinkaan ole mikään luuseri, vaan usein hän kuuluu yhteiskunnan menestyjiin. Hän on taitavasanainen manipuloija, joka helposti hurmaa ympäristönsä sulavalla käytöksellään.
Tunteilla naruttajien klassikko Auer(vaara) on tyyppiesimerkki psykopaatista. Psykopaatti rakastaa valtaa ja pitää itseään älykkäänä ja terävänä, mutta useimmiten hänen älykkyysosamääränsä on vain keskitasoa.
Psykologian professori Robert D. Hare:
Ongelmalliseksi ympäristön kannalta tilanteen tekee se, että psykopaattia on hyvin vaikea tunnistaa. Oireen tunnistaminen voi viedä hänen lähellä oleviltaan vuosia, eivätkä edes ammatti-ihmiset, kuten poliisit, sosiaalityöntekijät, opettajat tai terapeutit välttämättä tunnista psykopaattia.
Psykopatia on erilaisten oireiden muodostama oireyhtymä.
Yksi psykopaatin ominaisuuksista on laajentunut ego. Hänellä on hyvä itsetunto, hän on itsekeskeinen ja dominoiva.
Psykopaatin sosiaaliset suhteet ovat olemattomat, ja hänen tunnesiteensä muihin ihmisiin on heikko. Hän on parasiitti, joka ottaa muilta, muttei itse anna mitään. Hän on kylmäsydäminen, hän ei tunne rakkautta, ei empatiaa, muttei myöskään syyllisyyttä, katumusta tai häpeää.
”Psykopaatti näyttelee tunteita, mutta ei oikeasti tunne niitä”, Hare luonnehtii.
Psykopatia luonnehditaan narsistiseksi persoonallisuushäiriöksi. Narsismi ja psykopatia eivät kuitenkaan ole sama asia, vaikka ovatkin lähellä toisiaan. ”Yhteistä narsistille ja psykopaatille on, että molemmat rakastavat itseään, mutta vain psykopaatti käyttää muita ihmisiä hyväkseen”, Hare selventää.
Hare korostaa, että psykopaatteja – epäihmisiä, kuten hän heitä luonnehtii – on kaikissa yhteisöissä ja yhteiskuntaluokissa. Hänen arvionsa mukaan heitä on noin kaksi prosenttia väestöstä.
Psykopaatti ei suinkaan ole mikään luuseri, vaan usein hän kuuluu yhteiskunnan menestyjiin. Hän on taitavasanainen manipuloija, joka helposti hurmaa ympäristönsä sulavalla käytöksellään.
Tunteilla naruttajien klassikko Auer(vaara) on tyyppiesimerkki psykopaatista. Psykopaatti rakastaa valtaa ja pitää itseään älykkäänä ja terävänä, mutta useimmiten hänen älykkyysosamääränsä on vain keskitasoa.