Re: Lumivyöry Muonion Pallastunturilla - äiti ja lapsi kuolivat
Lähetetty: Ma Tammi 15, 2024 7:20 pm
Harmillista, että jätit viittauksesta lainaukseni pois jutusta. Viittasin lainauksella tekstin yhteen kohtaan selvästi, en koko kokonaisuuteen. Lainaukseni koski viimeisen päivän aikataulutusta, joka oli yhteneväinen äidin ja pojan reissun kanssa. Täällä on kritisoitu viimeisen päivän tiukkaa aikataulua, mutta nuo aikaisemmat retkeilijät kokivat aikataulun olevan löysähkö, vaikka aikaa oli varattu äitiä ja poikaa 30min vähemmän.CSI kirjoitti: Ma Tammi 15, 2024 6:09 pmEi laisinkaan samat ajatukset. Aikataulussa oli joustoa joka suuntaan. Ajatukset kesäreitistä ja sääoloista olivat myös realistisia:Celsius kirjoitti: Ma Tammi 15, 2024 5:05 pmTässä jutussa oli ainakin samat ajatukset aikataulusta kuin äidillä:
"Toisaalta käytännössä kokonaan avotunturissa kulkeva reitti olisi keskitalvella niin sääherkkä, että vaihtoehtoiseen tuntikaupalla metsärajan uppohangessa rämpimiseen olisi fyysisesti ja aikataulullisesti myös varauduttava." (= eli olivat henkisesti varautuneet siihen, että kesäreittiä ei voi sään vuoksi käyttää, heillä oli myös todellinen valmius mennä muutakin reittiä kuin avotunturin yli koska käyttivät metsäsuksia.)
"Koko reittiin olimme varanneet yhteensä noin seitsemän päivää, mihin sisältyi kaksi päivää ekstraa: toinen olisi tarkoituksena käyttää alkupuolen lisämutkaan Ounastuntureilla (Rautuvaara-Outtakka) ja toinen välipäivään loppumatkasta. Optiona oli myös siirtää lähtöpäivää sään vuoksi, mutta tähän meidän ei tarvinnut turvautua." (=aikataulussa enemmän löysää kuin ER+lapsella, lähtöpäivänkin siirto olisi onnistunut)
Viimeinen päiväkin oli realistisin odotuksin laadittu:
"Viimeinen päivä kulkisi sitten Nammalakurusta Pallas-hotellille, jos vain sää sallisi, Taivaskeron huipun kautta."
Valmius vaihtaa reittiä sään hiemankaan vihjatessa oli ilmeinen:
"Jätimme väliin Jäkäläkeron huiputuksen, sillä edessä oli pian lähes 400 vertikaalimetrin yhtämittainen nousu alueen korkeimman tunturin, Taivaskeron huipulle. Tai sitä ainakin tavoittelimme, jollei sää sumenisi."
Sää sattuikin olemaan suosiollinen ja näkyvyys jopa erinomainen (Ylläkselle, 60 km, saakka näkyi Taivaskerolta). Lumivyöryriskinkin tiedostivat hienosti koko matkan ajan:
" Kello oli 14.30 eli pääsimme ainakin aloittamaan viimeisen laskun ilman otsalamppuja. Aivan Vatikurun alareuna vaikutti kauttaaltaan vyöryherkältä, mutta ylempänä rinne näytti laskettavalta. Aluksi Pyhäkeron harjannetta hakien, sitten Vatikurun yläseinustaa mutkitellen pääsimme varsin vaivattomasti laskeutumaan lähelle hiihtokeskuksen sivuhissiä. Sieltä kulkikin sitten leveä baana suoraan hotellille. "
Noinhan se pitää reissu tehdäkkin jos kaamosaikaan tuonne haluaa itsensä ängetä.
----
Onkohan muuten tuo vaelluskertomus osunut ER:n silmään hänen etsiessään tietoa ja toiminut jonkinlaisena innoittimena? Hän on sieltä poiminut vain ne jutut, mitkä on sattunut omaan pirtaan sopimaan ja jättänyt esim. säätietoisuuden vähemmälle huomiolle. Avotunturin yli on "oikaistu" koska "onhan muutkin tästä menneet...".

