MURHA.INFO

Helen kirjoitti: Alkoholi voi esim. joidenkin mielialalääkkeiden kanssa käytettynä pistää nupin todella sekaisin,ihminen tavallaan elää jossain toisessa harhamaailmassaan,nähty ja koettu on En tosin oikein usko tähän vaihtoehtoon itsekkään,olihan isä kuulemma ollut tietoinen,että omat lapset ovat nukkumassa talon sisällä...

Myös juoppohulluuskohtauksen saanut saattaa sytyttää tulipalon. Tällaisiin sekoamiseen ei kuitenkaan oikein mikään viittaa. Epäilytkin ovat murhaepäilyjä, siis tietoiseen tekoon viittaavia, ja motiiviksi on mainittu mm. erotilanne.

Edelleen mietityttää se, että oliko ukolla tarkoitus tappaa myös itsensä vai oliko oma loukkaantuminen vain vahinko ?
Eli onko esimerkiksi vahingossa roihahtanut tuleen kun hääräsi palavien nesteiden kanssa vai onko sitten tosiaan viillellyt myös itseään teräaseella ?
Monenlaista huhua kun tuntuu liikkuvan, mutta mikä on sitten totta ja mikä ei, niin siinä sitä onkin pohtimista...

Tiina kirjoitti:Edelleen mietityttää se, että oliko ukolla tarkoitus tappaa myös itsensä vai oliko oma loukkaantuminen vain vahinko ?
Eli onko esimerkiksi vahingossa roihahtanut tuleen kun hääräsi palavien nesteiden kanssa vai onko sitten tosiaan viillellyt myös itseään teräaseella ?
Monenlaista huhua kun tuntuu liikkuvan, mutta mikä on sitten totta ja mikä ei, niin siinä sitä onkin pohtimista...

Ukon on kerrottu olevan hoidossa palovammojen vuoksi. Tuskin on tarpeen olettaa sen lisäksi jotain viiltovammoja. Vahinko vaikuttaa aika todennäköiseltä. Se nimittäin sattuu noiden palavien nesteiden, kaasuista puhumattakaan, kanssa todella helposti. Jos tavoitteena on polttoitsemurha, eli sivelee itsensä bensalla, niin siinä on aika mahdoton epäonnistua.

jamp kirjoitti: Minulle se, että joku tappaa lapsensa on niin käsittämätön ajatus, että sitä ei osaa edes pelätä. Olen itse eroamassa miehestäni ja en ikinä uskoisi hänen tekevän lapsille mitään. Mutta... onhan se silti mahdollista, vai mitä? Hän on katkera minulle ja vihainen, saattaa haluta satuttaa minua. Pitäisikö varmuuden vuoksi estää tapaamiset? Eihän sellainen käy näin heppoisin perustein.

Järkyttävää tekstiä.

Estäisitkö todellakin isän ja lasten tapaamiset vaikka "et ikinä uskoisi hänen tekevän lapsille mitään."

Ei pitäis sinun lastesi ja heidän isänsä välisiin asioihin vaikuttaa mitenkään se, mitä tapahtui Tyrnävällä.

Keskimäärin eron jälkeen äidit lienevät lapsille yhtä vaarallisia kun isät. Usein jopa vaarallisempia. Pitäisköhän kaikki erolapset laittaa laitoksiin. Varmuuden vuoksi.

Tiina kirjoitti:Edelleen mietityttää se, että oliko ukolla tarkoitus tappaa myös itsensä vai oliko oma loukkaantuminen vain vahinko ?
Eli onko esimerkiksi vahingossa roihahtanut tuleen kun hääräsi palavien nesteiden kanssa vai onko sitten tosiaan viillellyt myös itseään teräaseella ?
Monenlaista huhua kun tuntuu liikkuvan, mutta mikä on sitten totta ja mikä ei, niin siinä sitä onkin pohtimista...

Tietääkseni kyseinen mies on löytynyt pihalla olevasta ulkorakennuksesta aika pahoin itseään teloneena, eli nimenomaan olisi itseään tosissaan yrittänyt lopettaa. Palovammoista en ole kuullut, mutta ilmeisesti talo on palanut erittäin nopeasti räjähtämällä useiden avattujen nestekaasupullojen ja sisälle valeltujen palavien nesteiden takia.

morbidelli kirjoitti:
Järkyttävää tekstiä.

Estäisitkö todellakin isän ja lasten tapaamiset vaikka "et ikinä uskoisi hänen tekevän lapsille mitään."

Ei pitäis sinun lastesi ja heidän isänsä välisiin asioihin vaikuttaa mitenkään se, mitä tapahtui Tyrnävällä.

Keskimäärin eron jälkeen äidit lienevät lapsille yhtä vaarallisia kun isät. Usein jopa vaarallisempia. Pitäisköhän kaikki erolapset laittaa laitoksiin. Varmuuden vuoksi.

Minusta sekä tämän että Varkauden tapauksen taas pitäisi vaikuttaa ihan jokaiseen vanhempaan ja saada tutkimaan, onko itsessä tai kumppanissa jokin siemen tuollaiseen tekoon ja ottaa se huomioon lasten suhteen aina.

Erotilanne on aina vaarallinen lapsille. Useimmat ihmiset ovat juri erotilanteessa kaikkein huonoimmillaan - ei toki niin hurjana kuin Tyrnävän mies. Mutta lapset saavat usein kuulla ja nähdä sellaista, mitä ei olisi syytä ja mikä ei ole heille hyväksi.

Kaikkia erolapsia ei voi laittaa laitokseen ja usein se kai olisi askel huonompaan lapsen kannalta. Silti eroavat ovat vanhemmuudessaan tyypillisesti ihan helvetin hukassa vaikka sitä ei ääneen saisi sanoa. Ammatin takia lapset/nuoret isossa roolissa arkipäivääni ja kaksi kertaa on tullut yllätyksenä uutinen erosta. Kaikissa muissa tapauksissa (kymmeniä) lapsi on oireillut niin että olen osannut odottaa uutista.

Miettikääpä sitä.

morbidelli kirjoitti:

jamp kirjoitti: Minulle se, että joku tappaa lapsensa on niin käsittämätön ajatus, että sitä ei osaa edes pelätä. Olen itse eroamassa miehestäni ja en ikinä uskoisi hänen tekevän lapsille mitään. Mutta... onhan se silti mahdollista, vai mitä? Hän on katkera minulle ja vihainen, saattaa haluta satuttaa minua. Pitäisikö varmuuden vuoksi estää tapaamiset? Eihän sellainen käy näin heppoisin perustein.

Järkyttävää tekstiä.

Estäisitkö todellakin isän ja lasten tapaamiset vaikka "et ikinä uskoisi hänen tekevän lapsille mitään."

Ei pitäis sinun lastesi ja heidän isänsä välisiin asioihin vaikuttaa mitenkään se, mitä tapahtui Tyrnävällä.

Keskimäärin eron jälkeen äidit lienevät lapsille yhtä vaarallisia kun isät. Usein jopa vaarallisempia. Pitäisköhän kaikki erolapset laittaa laitoksiin. Varmuuden vuoksi.

morbidelli, eiköhän nimimerkki jampin tarkoituksena ollut vain esittää, mitä näiden lasten äidin mielessä on korkeintaan saattanut liikkua. Eli että vaikka mielessä kävisikin se, että isä saattaisi jotain tehdä, harvalle tulee mieleen tehdä asialle mitään. Ja vaikka tulisikin, asialle ei oikein voisi edes tehdä mitään.

Luulen alkoholin liittyvän tapaukseen lähinnä niin, että isä on ryypännyt taloa sytyttäessään ikään kuin rohkaisuksi. Oman kodin ja molempien lasten polttaminen ei varmaan ole sen sorttinen asia, jonka tekisi kevyin mielin selvinpäin.

joey kirjoitti:Luulen alkoholin liittyvän tapaukseen lähinnä niin, että isä on ryypännyt taloa sytyttäessään ikään kuin rohkaisuksi. Oman kodin ja molempien lasten polttaminen ei varmaan ole sen sorttinen asia, jonka tekisi kevyin mielin selvinpäin.

mistä keksit että alkoholia on edes juotu? ei ole osunut mulla missään uutisessa silmään.

P.U.H kirjoitti: Tietääkseni kyseinen mies on löytynyt pihalla olevasta ulkorakennuksesta aika pahoin itseään teloneena, eli nimenomaan olisi itseään tosissaan yrittänyt lopettaa. Palovammoista en ole kuullut, mutta ilmeisesti talo on palanut erittäin nopeasti räjähtämällä useiden avattujen nestekaasupullojen ja sisälle valeltujen palavien nesteiden takia.

Eipä tosiaan missään uutisoinnissa ole puhuttu palovammoista, vaan vakavasta loukkaantumisesta. My bad.

Pika-analyyttinen ja varsin yksinkertaistettu selitys tapahtumille: Erouhan muuttuessa todelliseksi perheenisä päätteli kaiken yhdessä rakennetun ja tehdyn olleen turhaa ja halusi tuhota sekä talon että lapset. Samalla myös puolisolle aiheutui elinikäiset kärsimykset.

Tekona uhmakas, todennäköisesti impulsiivinenkin ja anteeksiantamaton. Veikkaisinpa, että isä on kokenut ns. narsistisen loukkauksen (ei liity narsismiin sinänsä, vaan tarkoittaa ns. minuuden murtavaa loukkausta, mitä on ollut ylivoimaisen vaikea käsitellä), mikä on johtanut hänet hallitsemattomaan raivoon.

Tämä on vain yksi selitys ja tarkastelee asiaa mielen sisältä päin. Syyntakeettomuuteen en usko tässä vaiheessa.

joey kirjoitti:

morbidelli kirjoitti:

jamp kirjoitti: Minulle se, että joku tappaa lapsensa on niin käsittämätön ajatus, että sitä ei osaa edes pelätä. Olen itse eroamassa miehestäni ja en ikinä uskoisi hänen tekevän lapsille mitään. Mutta... onhan se silti mahdollista, vai mitä? Hän on katkera minulle ja vihainen, saattaa haluta satuttaa minua. Pitäisikö varmuuden vuoksi estää tapaamiset? Eihän sellainen käy näin heppoisin perustein.

Järkyttävää tekstiä.

Estäisitkö todellakin isän ja lasten tapaamiset vaikka "et ikinä uskoisi hänen tekevän lapsille mitään."

Ei pitäis sinun lastesi ja heidän isänsä välisiin asioihin vaikuttaa mitenkään se, mitä tapahtui Tyrnävällä.

Keskimäärin eron jälkeen äidit lienevät lapsille yhtä vaarallisia kun isät. Usein jopa vaarallisempia. Pitäisköhän kaikki erolapset laittaa laitoksiin. Varmuuden vuoksi.

morbidelli, eiköhän nimimerkki jampin tarkoituksena ollut vain esittää, mitä näiden lasten äidin mielessä on korkeintaan saattanut liikkua. Eli että vaikka mielessä kävisikin se, että isä saattaisi jotain tehdä, harvalle tulee mieleen tehdä asialle mitään. Ja vaikka tulisikin, asialle ei oikein voisi edes tehdä mitään.

Luulen alkoholin liittyvän tapaukseen lähinnä niin, että isä on ryypännyt taloa sytyttäessään ikään kuin rohkaisuksi. Oman kodin ja molempien lasten polttaminen ei varmaan ole sen sorttinen asia, jonka tekisi kevyin mielin selvinpäin.

Toivottavasti olet oikeassa. Omasta kokemushistoriastani johtuen saatoin tulkita viestin erheellisesti ja mahdollisesti ylireagoida. Ei se kuitenkaan harmita ... ei ihan eka kerta tämän aihepiirin ollessa kysymyksessä.

Ajattelin ensin kirjoittaa vähän pidemmästikin aiheesta, mutta en viitsi. Vähän liian tuore tapaus tämä Tyrnävän asia että kannattaisi alkaa puhua miesten asemasta avioerossa. Joku heikko ihminen voisi luulla että tuota tekoa voisi ymmärtää, ja se olis vähän väärä viesti.

Mat-Lock kirjoitti: Eipä tosiaan missään uutisoinnissa ole puhuttu palovammoista, vaan vakavasta loukkaantumisesta. My bad.

Ei varsinaisesti palovammoista, mutta ihan ensimmäisessä uutisessa, joka on myöskin tämän ketjun ensimmäisessä viestissä, mainitaan, että isä "loukkaantui tulipalossa vakavasti".

Se on sitten toinen juttu, onko tuolla todellisuuden kanssa paljonkaan tekemistä, kyseessä kun oli kuitenkin ensiuutinen eikä tiedot olleet varmastikaan vielä kovin tarkkoja tuossa vaiheessa.

Vähän liian tuore tapaus tämä Tyrnävän asia että kannattaisi alkaa puhua miesten asemasta avioerossa. Joku heikko ihminen voisi luulla että tuota tekoa voisi ymmärtää, ja se olis vähän väärä viesti.

Hipaisit tärkeää asiaa. Miesten asemaa avioerossa. Mielestäni mies on avioerossa altavastaajan asemassa lähes joka suhteessa. Hänelle ei jää juuri todellista vaikutusmahdollisuuksia asioihin, hän tekee niin kuin muut päättävät. Usein (hyvin usein) eroamassa oleva nainen ottaa kaiken irti siitä, että tietää olevansa vahvoilla, lain, yleisen mielipiteen ja suvun suojissa. Näitä tapauksia olen nähnyt, käsitykseni perustuu kokemuksiin lähipiirissä.

Haluaisin kysyä onko typerää tai muuten epäkorrektia lähettää adressi lasten hautajaisiin, jos ei ole perheystävä. Tiedän että hölmöä täällä kysyä, mutta en tiedä muutakaan. Mies sanoi että höpönlöpö, et sekaannu, näillä sanoin, mutta haluaisin laittaa jotain. En siis tarkoita että haluan mennä hautajaisiin vaikka ovat tuossa lähellä, vaan esim jos veisin kukat sitten jälkeenpäin, tai jotain, edes se adressi.

Olisin halunnut viedä kynttilän sinne paikalle, mutta mies sanoi heti että höpsistä. Ei kuulemma kuulu meille. Mulla vaan on jonkinlainen, en tiedä pakkomielle tai jokin ja sielu ei saa rauhaa. Yhden pienen kynttilän, onko paha.

Onko paha jos hautajaisten jälkeen vie lapsille kukan tai jotain, olenko mä jotenkin nyt typerä, sanokaa suoraan.

Kynttilän viemiset tms on minusta vielä ok, mutta jos ei millään tavalla ole tuntenut perhettä, ymmärrän kyllä miehesi näkökulman. Suru on kuitenkin heidän surunsa ja niitä siihen osaa ottavia on varmasti jo ihan riittämiin siitä lähipiiristä ja tuttavista. Siksi koen ihan vieraisen adressit jms vähän tungettelevina jollain tapaa vaikka ymmärrän niiden olevan vain hyvää tarkoittavia. Niitä kukkiakin siellä haudalla tulee varmasti olemaan todella paljon ainakin nyt alussa. Voihan sen kukan viedä vaikka sitten myöhemmin kun se trafiikki lasten haudan luona vähenee ja kukat jms sitä myöten.

Yksi tuttavani joka menetti lapsena, täysin eri syystä tosin, sanoi että tietyllä tapaa ihan tuntemattomien (koska niitäkin tuli) osanotot jopa ärsyttivät, kun ne tuntuivat tietyllä tapaa sellaiselta sosiaali*...:lta. En siis tarkoita Kinsey Malone sun tapauksessa missään nimessä, että sellaisesta on kyse, mutta koitan valoittaa tuon tuttavani mielentiloja. Minäkin vaikka en edes asu samalla paikkakunnalla, suren noiden lasten kohtaloa jotenkin tosi paljon, äiti kun itsekin olen. Mutta olen koittanut ajatella, että tiettyyn rajaan asti se on ok, mutta loppupeleissä kun kyse on kuitenkin itsellä syvemmistä motiiveista suruun, niin tuntuisi itsestä ehkä tekopyhältäkin alkaa vielä ottamaan osaa heidän suruunsa.