MURHA.INFO

Näin kasvatat lapsen, joka ei kiusaa – empatian opetus on unohtunut vanhemmilta, sanoo professori
Temperamentilla ei voi selittää huonoa käytöstä. Jokainen voi oppia käyttäytymään hyvin, sanoo psykologian emeritaprofessori Liisa Keltikangas-Järvinen.

HELSINGIN SANOMAT
”KUKAAN ei kysy, kuinka kasvattaa lapsi, joka ei kiusaa”, ihmetteli psykologian emeritaprofessori Liisa Keltikangas-Järvinen viime viikon torstaina Helsingin Sanomissa. Muutos keskustelussa on huomattava, sillä 1980-luvulla Keltikangas-Järvistä pyydettiin jatkuvasti luennoimaan lasten aggression vähentämisestä ja siitä, miten kasvatetaan muut huomioon ottava lapsi.

Kysytään siis: miten kasvattaa lapsi, joka ei kiusaa?

”Opettamalla lapselle empatiataitoja ja moraalia”, Keltikangas-Järvinen toteaa.

Ja näin sen teet:

Alle kouluikäiset: näin kasvatat lapsen, joka ei kiusaa
Näin voit toimia, kun pieni lapsi suuttuu ja esimerkiksi huitaisee kaveria lapiolla.

1. Puutu väärään käytökseen joka ikinen kerta.

2. Tuo lapselle selkeästi ilmi, että näin ei saa tehdä, tuo oli väärin tehty.

3. Kerro lapselle, mikä olisi se toivottu käytös.

4. Tuo samaan aikaan ilmi, miltä toisesta lapsesta tuntuu: ”Katso, toista itkettää, hänestä tuntuu pahalta.”

Ihan pienelle, 1-vuotiaalle lapselle, riittää napakka ei. Hän ei ymmärrä vielä pitkiä selityksiä. Pieniä, 2–3-vuotiaita lapsia ei pidä rangaista aggressiivisesta käytöksestä. Riittää, kun pitää huolen, että lapsi ei pääse aggressiivisellä käytöksellä siihen päämäärään, mitä tavoittelee. Jos lapsi riuhtoo lelun toisen kädestä, täytyy pitää huoli, että lapsi ei saa lelua.

Kouluikäiset: näin kasvatat lapsen, joka ei kiusaa
Aggressiivisella ja ei-aggressiivisella lapsilla on Keltikangas-Järvisen mukaan suuria eroja siinä, miten nämä tulkitsevat sosiaaliset tilanteet. Tulkinnasta alkaa päättelyketju, joka lopulta määrää valitun käyttäytymistavan.

”1980-luvulla löydettiin vakuuttavaa evidenssiä, että kun tätä päättelyketjua muutetaan, myös käyttäytyminen muuttuu.”

Niinpä lapsen kanssa on harjoiteltava koko päättelyketjua vaihe vaiheelta. Se voi tapahtua näin, jos esimerkiksi Wilma-merkintä kertoo lapsen olleen osallisena kahnauksessa.

1. Aggressiivinen lapsi tulkitsee tilanteen usein niin, että häntä on ärsytetty. Lapsen kanssa voi käydä läpi hankausta aiheuttaneen tilanteen vaihe vaiheelta: miten lapsi alussa tulkitsi tilanteen? Lapselle voi tarjota vaihtoehtoisia tulkintoja: entä jos se olikin näin tai noin? Entä kiinnittikö lapsi huomiota siihen ja siihen?

2. Miettikää, mikä oli tilanteessa se ongelma.

3. Miettikää vaihtoehtoisia toimintatapoja ongelmaan. Lapsella pitää olla vaihtoehtoja ja hänen pitää oppia miettimään erilaisia toimintatapoja.

4. Opetelkaa arvioimaan seurauksia. Miten eri toimintatavat vaikuttavat tilanteeseen ja toisten tunteisiin?

Aikuisen on johdonmukaisesti opetettava lapselle, miten tilanteisiin voi reagoida aggressiivisten tapojen sijaan empaattisesti.

”Ihminen tarttuu aggressioon silloin kun ei enää kykene muuhun, kun muut keinot on lopussa. Lapsi tarttuu aggressioon, kun hänellä ei vielä ole muita keinoja reagoida.”

Kenestä sitten tulee kiusaaja?
Eihän minun lapseni kiusaa, ajattelee moni. Useimmille vanhemmille tuleekin Keltikangas-Järvisen mukaan yllätyksenä, että oma lapsi on kiusannut.

”Lapselta voi kysyä suoraan, onko tämä koskaan kiusannut ketään. Pitää olla valmis kuuntelemaan rehellisesti.”

Vanhempi voi myös pohtia, onko lapsella taipumuksia ja halua käyttää valtaa.

”Usein kiusaaminen alkaa päiväkodissa. Lapsi määrää kenen kanssa ollaan ja mitä leikitään. Lapsi lähtee pienin askelin liikkeelle ja kokeilee, kuinka pitkälle voi mennä”, Keltikangas-Järvinen sanoo.

Lapsen huonoa käytöstä selitetään nykyään hänen yksilöllisellä temperamentillaan, vaikka käytös ja temperamentti on kaksi eri asiaa, Keltikangas-Järvinen sanoo. Jokainen voi oppia käyttäytymään hyvin. Aikuiset eivät saa jättää lasta temperamentinsa armoille, vaan heidän tehtävänsä on opettaa lapselle käytännön käytöstaitoja.

”Vanhemmat voisivat antaa lapsille valmiita sanoja suuhun: jos kaverilla on uusi laukku, mene sanomaan sille, että onpa kaunis laukku.”

Hyvä artikkeli yllä.

Ei olisi haitaksi, jos myös kouluissa pidettäisiin ala-asteelta lähtien osana yhteiskuntatiedon/terveystiedon (minkä aineen alle laitettaisiin on loppupeleissä ns. järjestelykysymys, jos jotakin haluaisivat opetushallinnosta lähtien toteuttaa) tms kursseja opetusta sosiaalisesta käyttäytymisestä ja tavan kulttuurista.

Niinno nykyäänhän tätä koulukiusaamisesta tai siitä puhutaan aika paljon..

Kai sitä on ollu aina,mutta esim.90-luvulla en nyt nähnyt paljon kirjoittelua aiheeesta.

Murheellinen tarina tämäkin...

Kymen Sanomat: "Risumies" sairaalaan
Läheisen sukulaisen mukaan Hirvosen terveydentila on heikentynyt selvästi viime kuukausina kiusaamisen ja häirinnän takia.

Sosiaalisessa mediassa hitiksi nousseella videolla Hirvonen rähjää videon kuvaajalle.

Youtube-hitiksi nousseella Raivokas risunjemmaaja -videolla esiintynyt 72-vuotias Jorma Hirvonen.

Kesäkuussa 2016 Youtubeen ladatulla videolla kuvaaja yhyttää Hirvosen, kun tämä on tuomassa risuja lenkkipolun varteen pakettiautolla.

Sukulaisen mukaan miehen on ollut viime kuukausina vaikea liikkua julkisilla paikoilla ilman, että joku on tullut vinoilemaan. Hänen ikkunansa takana on käyty huutelemassa ja auton tuulilasiin sekä postilaatikkoon on jätetty vihaviestejä.

— Ennen torstaita hän ei ollut poistunut asunnostaan kymmeneen päivään. Hänen kuntonsa on mennyt hirveästi alaspäin siitä risuhommasta lähtien, videolla esiintyvän miehen sukulainen kertoi Kymen Sanomille.

Hirvonen kertoi häirinnästä Ylen Perjantai-ohjelmassa helmikuussa.

Pinja Päivänen

http://www.ksml.fi/kotimaa/Kymen-Sanoma ... 4#cxrecs_s

Kaikilla ei pää kestä tämmöstä halveeraamista

Mun tytön luokka lopetettiin / purettiin viime vuonna niin, että sen luokan lapset hajoitettiin muihin saman luokkatason luokkiin.
Mun tyttö joutui luokalle, jossa siinä vaiheessa kaikki tytöt oli ulkomaalaista alkuperää.
Mun tyttö on täysin suomalainen kuten myös ne 2 muuta ketkä sille luokalle laitettiin.

Olin jo samantien aika varpaillani, koska ne sen luokan tytöt oli jo valmiiksi huudelleet ym. näille muille tytöille ja muillekin eri luokalla oleville.

No, kohta on tämä lukuvuosi ohi ja ne ulkomaalaiset tytöt on hakanneet yhden näistä kolmesta suomalaisesta tytöstä tuolla luokalla, sekä yhden suomalaisen tytön rinnakkaisluokalta.
Porukalla yhden päälle.
Pari päivää sitten yksi (myöskin ulkomaalainen) oli kuvannut pari ulkomaalaista varastamassa tavaraa open pöydän alta.
Haukut sai videon kuvannut ja muut asian nähneet.
Yhden varkaan porukat oli tullut huivit hulmuten kouluun mölyämään ja tätä varasta ei syytetty mistään.
Ilmeisesti silläkin on jo merkitystä, mistä päin on kotoisin.
On siis ihan sama vaikka olisi todistusaineistoa.
Nämä hakkaajalikat myös notkuu iltasin esim. meidän kaupungin suurimman kauppakeskuksen käytävillä aikuisten mamujen kainalossa, olen ihan itse omin silmin nähnyt lukuisia kertoja.
Muutenkin kyseinen paikka alkaa olla sellainen ettei sinne edes tällainen "vanha mutsi" viitsi mennä, mamut juoksi tänäänkin kirjaimellisesti melkein yli pöllityn repun kanssa.

Opettajien viestihän on aina se, että noita pitää ymmärtää, rasismia ei suvaita ja nyyh, kuinka maahanmuuttajaoppilaita syrjitään.
Ja tässä on tosiaan 11-12v tytöistä vasta kyse.

(Niin, ja ei mulla ole oma lehmä ojassa.
Tää tyttöni kenestä kirjoitan, pitää hienosti puolensa mutta ottaa myös muut huomioon.
Esim. Wilmassa koko lukuvuoden merkinnät pelkkää vihreää.
Hänen opettaja myös kehui, että on hienoa kun luokassa on edes joku kehen voi luottaa.
Muistakin lapsista saatu samaa palautetta, tällä tytön luokalla vaan tää touhu pahinta.
En siis katkerana omien muksujen touhuista kirjoita, tää on vaan aika helkutin huolestuttavaa touhua jo lapsilla.)