No, joissakin lähteissä viitataan siihen, että mt-tutkimus voidaan jättää tekemättä, jos henkilö on tekoa tehdessään ollut ilmeisen mielisairas tai se on hiljattain muuten toteen näytetty. En yhdistä tätä kyseiseen tapaukseen, vaan tuon Vanhan Vaasan sivuilla olleeseen kommenttiin, että 70 % henkirikoksista johtaa tutkimuksiin. Suurin osa mt-tutkimuksista kun päätyy siihen, että tekijä oli syyntakeinen.Tarkastaja Karppanen kirjoitti:Kyllähän se mt-tutkimus tehdään tasan joka kerta, kun siihen aihetta on. Eli mahdollisesti aiemmin suoritettu mt-tutkimus ei kerro mitään siitä, missä mielentilassa jossakin toisessa yhteydessä tehty rikos on tehty. Sama henkilö voi aivan hyvin syyllistyä kahteen henkirikokseen, joista toiseen syyntakeettomana ja toiseen syyntakeisena - ei tosin kovin lyhyen ajan sisällä.
Pääsääntö on kuitenkin se, että ne tekijät, jotka vetoavat syyntakeettomuuteen, haluavat mt-tutkimusta itse. Oikeus voi, niin katsoessaan, määrätä myös mt-tutkimukseen kielteisesti suhtautuvan vastaajan siihen, jos syyntakeisuutta on syytä epäillä. Onhan se parempi, että sellaiset yksilöt pääsevät asianmukaiseen laitokseen, kuin vapaaksi muutaman vuoden päästä.
Näen itsekin, että Satakunnan käräjäoikeus tiedusteli mt-tutkimukseen suhtautumista ennemminkin pro forma. Näin siihen ei voi vastaaja myöhemmin puuttua, jos langettava tuomio tulee.
Jyrki Virolaisen tulkintaan lopullisesta tuomiosta kuudessa viikossa en sen sijaan aivan täysin yhdy. En näe estettä sille, että KO kuitenkin päätyisi antamaan asiassa välituomion ennen sitä.
Ylläoleva voisi liittyä myös siihen, että tutkimuksia on vähennetty rajusti viime vuosien aikana mm. säästösyistä. Ei siis tehdä ns. turhia tutkimuksia.
Minusta olisi outoa, että oikeus voisi itse määrittää tekijän olleen syyntakeinen ja se sotisi mielestäni myös syytetyn oikeusturvaa vastaan, sillä ei ole ollenkaan sanottua, että syytetty itse haluaisi tutkimuksen vaikka siihen voisi olla tarvetta. Tästä kieltäytymistä ei myöskään voisi pitää rangaistuksen perusteena (tyyliin "kärsi sitten elinkautinen kun et halunnut mt-tutkimukseen").
Oudointa minustakin on tuo Virolaisen arvio välituomion tekemättä jättämisestä, joka voisi viitata mielestäni siihen, ettei kriteeri syyllisyydestä toteudu tutkimukseen vastoin syytetyn tahtoa määräämiseksi. Mutta uskon asiantuntijalausuntoon, ainakin toistaiseksi.
EDIT: Vielä selvennykseksi. Jos Auer todetaan syylliseksi, en usko hänen olevan syyntakeeton. Mitään vakaviin mielenhäiriöihin viittaavaa ei ole tullut esille. Mutta ihmettelen silti, jos asia jätetään pelkän (oikeuden tai kenen tahansa) mielipiteen varaan todentamatta tätä mielentilatutkimuksessa. Ikään kuin Auerin tekemäksi todettu surma olisi niin "normaali" ettei sitä edes kyseenalaisteta.