Tämä juttu on täysin OT, mutta tässä Jannen ajatuksia vajaan kahden vuoden takaa eläkettä odotellessa 10/2024:
Televisiosta tuttu poliisi jyrähtää tylyn ennustuksen: "Kasvamassa on uusi sukupolvi, joka ei kunnioita auktoriteettia"
Jan-Erik Lindh aloitti työnsä Vantaan nimismiespiirissä syyskuun alussa 1986. Joulukuun alussa hän jää eläkkeelle palveltuaan saman alueen poliisissa yli 38 vuoden ajan.
Pelkästä seesteisyydestä ja pullakahvista ei ylikonstaapelin päivä täyty. Kun on tehnyt työuransa kohtaamalla laitapuolen kulkijoita ja alamaailman toimijoita Vantaan pahamaineisimmilla alueilla, on Lindh nähnyt muutoksen suoraan siellä, missä turvallisuuden ekosysteemi on kaikkein haavoittuvin. Nykyinen ilmapiiri herättää konkarissa pelkkää huolta.
– Viime vuosina muutos on ollut nopeaa ja se muutos on vienyt kiihtyvällä tahdilla huonompaan suuntaan. Olen huolissani heistä, jotka tekevät poliisin työtä 10–15 vuoden päästä.
Ensimmäisenä Lindhin puheessa nousee esille ajankuvan ja osin monikulttuurisuuden synnyttämä muutos auktoriteetteihin ja suhtautuminen esimerkiksi poliisiin.
– Suomalaisilla on sisäänrakennettu herran pelko. Poliisi näyttää tilanteessa kaapin paikan tai muussa tapauksessa lähdetään keltaisille patjoille putkaan miettimään asiaa uudelleen.
– Maahanmuuttajistakin vanhimmat ovat tämän sisäistäneet. He ovat niitä, jotka saattavat tätä nykyä istua suomalaisten ryyppyporukoissa juomassa Pirkka-olutta siinä missä kuka tahansa.
Tämän jälkeen esiin nousee ongelmaryhmistä suurin.
– Varsinkin alueilla, joissa on runsaasti nuoria maahanmuuttajia, on kasvamassa uusi sukupolvi, joka ei kunnioita minkäänlaista auktoriteettia. Poliisi on heille rasisti välittömästi, kun pyytää käyttäytymään ja noudattamaan sääntöjä.
Jengiytymisessä ei ole kyse vain maahanmuuttajista, vaan Lindhin mukaan tähän porukkaan liittyy nuoria hyvin erilaisista taustoista. Toimettomuus johtaa toivottomuuteen ja toivottomuus turvattomuuteen.
Jokainen ennustukseni tähän alaan liittyen on toteutunut. Ja niin toteutuu myös tämä.
Janne Lindh arvioi olleensa vuosien varrella mukana noin 65 000 "keikalla". Tämä antaa kokeneelle järjestyspoliisin ylikonstaapelille todellisen näköalapaikan sille, miten Suomen kaduilla voidaan.
Levenevään ja syvenevään alakulttuuriin liittyvät Lindhin mukaan poikkeuksetta lähes aina huumeet. Käyttöä, välittämistä, myyntiä ja jakelua. Kirjo laajenee jatkuvasti: alkuvuodesta puhuttiin zombi-huumeesta eli ksylatsiinista, syksyllä puheenaihe on ollut Alfa-PVP eli ”peukku”. Kokaiini puolestaan on normalisoitunut ”koko Suomen huumeeksi”.
– Ennen juotiin pullo Gambinaa, kustiin housuun ja päädyttiin putkaan. Nyt poliisi kohtaa jokaisessa vuorossa sekakäyttäjiä, jotka vetävät ensin pillereitä naamaan ja juovat keppanaa päälle. Yhdessä ryhmässä käytetään ilokaasua. Toiset tykkäävät lakasta (gammabutyrolaktonista) ja ovat sitten aivan sekaisin, Lindh kertoo.
Huumausaineet luovat ylikonstaapelin mukaan lieveilmiöiden sekamelskan näpistelystä niskoitteluun ja veriteitse tarttuviin tauteihin kuten B- ja C-hepatiittiin sekä HI-virukseen.
– Suomi on Ruotsin tiellä. Asiat ovat vielä jokseenkin kurissa, mutta olemme menossa samaan suuntaan kuin Göteborg, jossa toistuvat räjähdykset ja ammuskelu työllistävät poliisia. Ensin on huumekauppias, sitten tulee toinen ja sitten alkaa reviiritaistelu. Ja kun se pahenee, kärsivät siitä myös sivulliset.
– Ensimmäisiä torpedoja on jo lähetetty tänne. Kun jengisota alkaa, niin joku saa maksaa. Jollei muuten niin hengellään.
– Jokainen ennustukseni tähän alaan liittyen on toteutunut. Ja niin toteutuu myös tämä.
Kulttuurinmuutoksen ja huumausaineliigojen lisäksi Lindh puhuu suunsa puhtaaksi myös poliisin työn muutoksesta. Ylikonstaapeli on arvostettu esimies, mutta omien esihenkilöidensä kannalta hän on ollut ”hankala ja vaativa” alainen jo vuosikymmeniä.
Kyse on sekä resursseista että resurssien ohjaamisesta.
– Tällä hetkellä valtaosa poliisin työajasta menee byrokratian tuottamiseen: paperityön osuus on valtava. Kaikki tietysti ymmärtävät, että laillisuusvalvojan pitää asiakirjoista saada asioiden oikeellisuus selville, mutta nyt täytetään samoja papereita kolmeen kertaan.
– Se on pois järjestyspoliisin valvontatyöstä. Pois sieltä, missä poliisia kipeimmin tarvittaisiin.
Lindh on samaan aikaan huolissaan sekä poliisien määrästä että poliisien jaksamisesta.
– Moni jaksaa viisi vuotta ja vaihtaa sitten vakuutusyhtiöiden leipiin tai siirtyy yksityisiin turvallisuusalan firmoihin.
– Heitä on tietysti helppo ymmärtää. Työ on rankkaa, yövuoroja on paljon ja työssä on omat riskinsä. Ja silti palkka alkaa kakkosella.
Samaan aikaan ei jää epäselväksi, että Lindh itse on nauttinut työstään valtavasti. Hänen jämäkkä mutta rauhallinen tyylinsä ja tapansa toimia tekivät hänestä tunnetun ja suositun myös televisiosarjoissa Poliisit ja Kotihälytys.
– Työ on psyykkisesti kuormittavaa, mutta kun tulee kotiin, on voitava unohtaa. En ole pelännyt työssäni ja toisaalta hyvien partiokavereiden kanssa työtä tehdessä, ei parempaa ja tärkeämpää työtä voisi kuvitellakaan.
Poliisia työllistää tällä hetkellä Jan-Erik Lindhin mukaan paitsi varsinaiset hälytyskeikat, mutta myös kasvava määrä "lippujen ja lappujen" täyttämistä eli tehtävien kirjaaminen.
Poliisin hallintorakennetta on uudistettu reilun vuosikymmenen ajan moniosaisilla Pora-hankkeilla. Samaan aikaan kentällä olevien poliisien määrä kävi ennätyksellisen alhaalla.
– Vasta hetki sitten huudettiin viittä poliisia ylitöihin, että oltaisiin saatu vuoroon edes jonkinlaiset vahvuudet. Pora oli suuri virhe, jonka seurauksena pikkupaikkakunnilta hävisi poliisi. Aikanaan Sipoossakin oli arkisin yksi partio ja viikonloppuisin kaksi.
Poliisin työssä keikat ovat jonossa kuin taksikuskilla ja toimenpiteet on hoidettava napakasti kuin kotihoidon henkilöstöllä. Jo vuonna 2018 Suomen poliisijärjestöjen liitto kertoi, että vuositasolla jopa 100 000 työtehtävää jää hoitamatta resurssipulan vuoksi.
Samaan aikaan poliisin toiminnasta kantelu on tehty Lindhin mukaan helpoksi, minkä vuoksi varsinkin kokemattomilla poliiseilla tehtävien hoitamiseen kuluu runsaasti aikaa.
– Keikoilla ei saa mennä hössöttämiseksi ja turaamiseksi. Jos kuluu parikin tuntia, niin heti on melkoinen tehtävämäärä odottamassa ja muut joutuvat paikkaamaan. Jos aamuvuoro alkaa sillä, että on kymmenen keikkaa odottamassa, niin jossakin on vikaa.
Samaan aikaan ylikonstaapeli peräänkuuluttaa poliisilta päättäväisyyden lisäksi myös osaamista ja tilannetajua.
– Suomessa on ammattitaitoinen poliisi, joka ei provosoidu, vaan jonka tehtävä on kohdella kaikkia tasavertaisesti.
https://www.lansi-uusimaa.fi/paikalliset/8002047