MURHA.INFO

Keski-Uudenmaan poliisilaitos seuraa lähestysmiskieltojen toteutumista
11.01.2010

Keski-Uudenmaan poliisilaitos käy lävitse kaikki toiminta-alueellaan (Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Tuusula) voimassaolevat lähestymiskiellot ja ottaa yhteyttä kiellolla suojattaviin henkilöihin. Suojattavilta henkilöiltä tiedustellaan ovatko he joutuneet lähestymiskieltoon määrättyjen henkilöiden toimesta uhkailujen tai painostuksen kohteeksi. Samoin heiltä kysytään, ovatko he uhkailun takia jättäneet ottamatta yhteyttä poliisiin tai muihin viranomaisiin.

http://www.poliisi.fi/poliisi/keski-uus ... A80047FC59

Mielenkiintoista ja lisäksi ASIAA!

Lähestysmiskieltosellvitys valmis
15.02.2010

Keski-Uudenmaan poliisilaitos selvitti tammikuussa 2010 voimassa olleiden 69 lähestymiskiellon toimivuutta . Kieltoon oli määrätty 62 miestä ja seitsemän naista. Selvityksen tuloksena voitiin todeta, että 51:ssä tapauksessa lähestymiskielto toimi odotetulla tavalla. Lähestymiskieltoa rikotiin 18:ssa tapauksista. Näissä tapauksissa kiellolla suojatut pitivät kiletoa tehottomana vain neljässä tapauksessa. Rikkomiskertoja kertyi 46 kpl ja kieltoa kohden vaihtelu oli 1-6 rikkomista/kielto.
Yleishavaintona selvisi, että paras valvoja kiellolle on kiellolla suojattu eli ns. omavalvonta on tehokasta. Tietoon ei tullut sellaista, jonka perusteella voisi olettaa rikkomisia jäävän pimentoon. Monet kiellolla suojatut olivat muuttaneet yhteystietojaan ja siten vaikeuttaneet kiellon rikkomista. Tavallisimmin kieltoa rikottiin ottamalla yhteyttä puhelimitse tai tekstiviestillä. Kieltojen rikkomisten taustalla havaittiin parisuhteen loppumisia, huoltajuusriitoja, päihderiippuvuutta ja mielenterveyden ongelmia.
http://www.poliisi.fi/poliisi/keski-uus ... CB003A4B7C

Voiko tuosta nyt sit loppujenlopuks päätellä oikeastaan yhtään mitään?? Ainakaan noi 18 tapausta ei voi olla tyytyväisiä toimivuuteen ja näinollen tyytymättömien prosentuaalinen osuus on melko suuri.

Ensin saatiin väliaikainen lähestymiskielto (kyseessä laspsen saksuaalinen hyväksikäyttö) sitten hyvin pian n.1,5viikon päästä oikeudessa (jossa tekijän ei tarvitse olla paikalla) määrättiin laajennettuna. Tekijä rikkoi monesti (kymmeniä kertoja) kieltoa ja vaikka aina ilmoitettiin poliisille, ei mitään parannusta asiaan tullut. Selvisi 8 kuukauden jälkeen, että oli "unohdettu" antaa kielto tiedoksi tekijälle, vaikka oli ollut kiinniotettuna samanlaisesta rikoksesta, joka kohdistui myös alaikäiseen tyttöön. Kielto kun määrätään, niin pitäisi nyt ihan ensin muuttaa se asia, että tekijän ei tarvitse oikeuteen tulla niin, että uhrin ei tarvitse paikalle tulla ja siinä annetaan suoraan käteen se päätös, jotta tekijä varmasti tietää kiellosta, koska kielto ei ole ennen "lainvoimainen" ennenkuin myös kieltoa koskeva henkilö sen tiedon saa. Tuosta jalka pannasta, varmaankin hyvä siinä tapauksessa, että rajataan se alue (esim. kaupat) missä voi liikkua, siten myös uhri osaa varoa näitä kauppakeskuksia, missä tekijällä lupa liikkua. Ikäviä on ne jutut joissa kiellon hakija kuitenkin tapaa, kiellon saaneen, noin niinku salaa, mutta tässä tapauksessa olisi hyvä jos voitaisiin sakottaa kiellon hakija myös jos selviää, että hakija on sitä yhteyttä ottanut.

^ Olen periaatteessa samaa mieltä tuosta että sakkoja myös hakijalle, jos rikkoo kieltoa. Olosuhteet pitäisi kuitenkin ottaa huomioon esim jos on omaisuutta joka pitäisi saada takaisin ym. Asianajajan palvelukset maksaa, joten olisi oikein sakottaa hakijaa lähestymisestä vain omaisuus asioissa, eikö niin?

Ei riitä yhteiskunnan keinot stalkkaajan hillitsemiseen. Aika ongelmallinen tilanne, jos jollakulla on päässä vikaa ja saa pakkomielteen jostain ihmisestä. Ei kai siinä mitään muuta voida, kuin laittaa stalkkaaja aina välillä kaappiin ja sitten kun taas vapaus koittaa, niin homma jatkuu, kunnes tilanne kärjistyy lopullisesti.

Onhan tää nyt ihan järjetöntä,että yli tuhat kertaa ehti rikkoa lähestymiskieltoa, ennen kuin äijä otettiin talteen.

Ilta-sanomat 22.01.2015: http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1 ... 34446.html

"Naisen loppumaton piina - vainoaja rikkoi lähestymiskieltoa yli 1000 kertaa, jatkoi heti tuomion jälkeen
Julkaistu: 22.1.2015 20:15

Käräjäoikeuden langettama vankeustuomio ei kauaa pidätellyt pohjoissavolaista miestä. Hän palasi rikospaikalle vain viisi päivää vainoamisesta saamansa tuomion jälkeen.
Nykyisin 32-vuotiaan miehen uhri oli hänen entinen seurustelukumppaninsa. Piina alkoi, kun psykologina työskentelevä nainen jätti miehen.

Pohjois-Savon käräjäoikeus määräsi miehen vuoden 2013 lähestymiskieltoon. Joulukuun alkuun mennessä mies ehti rikkoa lähestymiskieltoa hurjat 1105 kertaa.

Pienen tauon jälkeen mies jatkoi häiriköintiään viime vuoden tammikuussa. Mies tuomittiin lopulta huhtikuun lopussa ehdottomaan 5,5 kuukauden vankeusrangaistukseen.

Yksi syyksi luetuista rikoksista oli viime vuoden alussa rikoslakiin tullut vainoaminen. Muita tekoja olivat muun muassa lähestymiskiellon rikkominen ja törkeä rattijuopumus.

Muutama päivä käräjäistunnon jälkeen mies palasi exänsä asunnolle. Mies koputteli ovea ja ikkunoita, kiersi taloa ja huuteli. Hän tiesi naisen olevan kotona ystävänsä kanssa.

Poliisi otti miehen kiinni seuraavana päivänä ja piti tätä tallessa kaksi päivää.

Vajaa kuukausi myöhemmin mies alkoi lähettää tekstiviestejä. Muutamien viestien jälkeen, runsas viikko myöhemmin, mies meni jälleen käymään naisen asunnolla. Tällä kertaa hän kävi paikalla yöaikaan.

Mies joutui jälleen poliisin kiinniottamaksi, nyt kolmen päivän ajaksi.

Tuoreemmat vainoamiset päätyivät käräjille tällä viikolla. Syyttäjä katsoi, ettei mies ota ojentuakseen aikaisemmista tuomioistaan ja vaati miehelle uutta ehdotonta vankeusrangaistusta.

Mies myönsi tuomion jälkeiset tekonsa osin, mutta katsoi, ettei syyllistynyt vainoamiseen. Oikeus oli toista mieltä ja tuomitsi miehen nyt 60 päiväsakkoon.

Rangaistuksesta vähennettiin vangitsemisten vuoksi 21 päiväsakkoa. Maksettavaa tuli 234 euroa."

Lähestymiskiellossa on tosiaan se ongelma, että jotkut mieltää sen lähentymispyynnöksi

Tampereen Lielahden henkirikoksen vuoksi lähestymiskieltokeskustelu käynnistyy taas - hetkeksi:

Lielahden surman uhri haki turhaan apua - Poliisi: Lähestymiskielto on pelkkä paperi

Jos lähestymiskieltoon määrätty rikkoo kieltoaan, siitä kannattaa ilmoittaa heti poliisille. Näin neuvovat poliisit ja rikosuhripäivystys.

FAKTAT
*Perusmuotoiseen lähestymiskieltoon määrätty henkilö ei saa tavata suojattavaa henkilöä eikä muutenkaan ottaa häneen yhteyttä tai yrittää sitä. Suojattavaa henkilöä ei saa myöskään seurata tai tarkkailla.
*Laajennettu lähestymiskielto tarkoittaa myös kieltoa oleskella tietyllä alueella, esimerkiksi suojattavan henkilön vakituisen asunnon, loma-asunnon, työpaikan tai muun oikeuden ratkaisussa erikseen määrätyn paikan läheisyydessä.
*Perheen sisäiseen lähestymiskieltoon määrätyn henkilön on poistuttava yhteisestä asunnosta eikä hän saa palata sinne. Hän ei myöskään saa tavata eikä muutoin ottaa yhteyttä henkilöön, jota kiellolla suojataan. Kiellettyä on myös suojattavan henkilön seuraaminen ja tarkkailu. Myös perheen sisäinen lähestymiskielto voidaan määrätä laajennettuna koskemaan oleskelua tietyssä muussa paikassa, esimerkiksi yhteisen asunnon läheisyydessä.
Lähde: Rikosuhripäivystys https://www.riku.fi/fi/oppaat+ja+ohjeet ... miskielto/

Poliisi kuulustellut Lielahden surmasta epäiltyä - vangitsemisesta päätetään torstaina
Pirkanmaan käräjäoikeus määräsi 7. elokuuta Tampereen Lielahden henkirikoksesta epäiltynä olevan miehen laajennettuun lähestymiskieltoon. Nyt 35-vuotiasta miestä epäillään 45-vuotiaan naisen surmasta.

Lielahtelainen nainen oli asunut omakotitalossa yhdessä 12-vuotiaan poikansa kanssa. Talossa asui ajoittain myös naisen kanssa seurustellut mies, mutta nainen halusi väkivallan vuoksi lopettaa noin puoli vuotta jatkuneen suhteen.

Rikosylikomisario Juhani Vuorisalo korostaa, että lähestymiskiellon rikkomisesta uhrin on oltava heti yhteydessä poliisiin. Lähestymiskiellon rikkominen on aina rikos.
- Suhtaudumme lähestymiskieltojen rikkomisiin vakavasti, Vuorisalo sanoo.

Helsingin poliisin yleisjohtaja, komisario Patrik Karlsson kertoo, että poliisi ottaa lähestymiskieltoa rikkoneen hyvin usein kiinni.
- Lähestymiskieltoa rikotaan paljon, ja poliisilla on usein siihen liittyviä tehtäviä. Poliisi ei voi kuitenkaan olla asunnon ulkopuolella valvomassa.

Lähestymiskiellon toistuvasta rikkomisesta voi olla seurauksena, että poliisi vaatii henkilöä vangittavaksi käräjäoikeudessa.

Ehkä uusia sovelluksia

Miten lähestymiskiellon saisi nykyistä toimivammaksi?
- Ehkä vielä ankarammalla rangaistusuhalla voisi olla enemmän tehoa. Entä voisiko nykyteknologia olla jollain tavalla ratkaisu kiellon valvontaan, Karlsson pohtii.
- Tekniset sovellukset voisivat olla hyviä monessa ongelmassa, mutta ne vaativat aina lainsäädännön muutoksia.

Vuorisalo pitää kaukaa haettuna lähestymiskieltoon määrätyn seuraamista teknologian avulla.
- Suojatun vastuulle jää, jos lähestymiskieltoa rikotaan. On mahdotonta, että poliisi valvoisi jollain teknisellä laitteella jokaista lähestymiskieltoa. Niitä määrätään niin paljon, että se ei olisi käytännössä mahdollista, Vuorisalo tyrmää.

Hän pitää lähestymiskiellon rikkomisen seurauksia tehokkaina, vaikka se ei aukottomasti estä väkivallantekoja.
- Lähestymiskielto on pelkkä paperi: sitä joko noudatetaan tai ei. Valitettavasti usein se, joka on hakenut lähestymiskieltoa, ei ymmärrä, että hän ei voi tavata sitä henkilöä, joka on määrätty lähestymiskieltoon.

Vuorisalo kehottaakin uhria olemaan itse aktiivisesti poissa lähestymiskieltoon määrätyn tieltä.

Vainoamisrikosta lähellä

Vuorisalon mukaan ihmiset rikkovat lähestymiskieltoa monin tavoin. Kun pakkokeinoja mietitään, lähestymiskiellon rikkomistavalla on merkitystä.
- Lähestymiskiellon rikkominen menemällä asunnon oven taakse voi täyttää erikseen vainoamisrikoksen tunnusmerkistön, jos se on jatkuvaa, Vuorisalo sanoo.
- Meillä ei ole yhteiskunnassa keinoja, joilla voisi fyysisesti estää lähestymiskiellon rikkominen. En tiedä, miten tilannetta voisi absoluuttisesti parantaa. Ihmisen vapauteen puuttuminen on aina äärimmäinen keino.

Poliisi voi määrätä väliaikaisen lähestymiskiellon, kun siihen on akuutti tarve. Se vahvistetaan myöhemmin käräjäoikeudessa.
- Poliisin määräämiä kieltoja on vuoden aikana jokunen kymmenen, Vuorisalo arvioi.

Kaikki lähestymiskiellot merkitään erityiseen poliisin henkilörekisteriin.

Poliisi valvoo kieltoja ja voi myös käyttää pakkokeinoja kieltoa rikottaessa. Jos esimerkiksi lähestymiskieltoon määrätty henkilö jatkaa suojattavan häirintää, voi paikalle hälytetty poliisi viedä kiellon rikkoneen säilöön ja kuulusteluun jatkotoimia varten.

Ei aina toimi

Kehitysjohtaja Jaana Koivukangas rikosuhripäivystyksestä sanoo, että lähestymiskieltoa kannattaa aina hakea, jos on syytä pelätä oman turvallisuutensa puolesta. Kun lähestymiskielto on määrätty, poliisilla on enemmän mahdollisuuksia toimia kiellolla suojatun hyväksi.

Lähestymiskielto ei kuitenkaan aina toimi, toteaa rikosuhripäivystyksen toiminnanohjaaja Anne Veijola pääkaupunkiseudun palvelupisteestä.
- Lähestymiskielto on yhteiskunnan viesti ihmiselle, että näin ei saa toimia. Kukaan ei voi kuitenkaan etukäteen tietää, mitä ihminen tekee. Vaikka ihminen on määrätty lähestymiskieltoon, hän saattaa ehtiä tekemään aika paljon ennen kuin poliisi on paikalla, Veijola sanoo.

Akuuteissa tilanteissa on aina soitettava numeroon 112 ja kerrottava lähestymiskiellosta.
- Se saattaa nopeuttaa poliisin saapumista paikalle, Koivukangas sanoo.
- Aika pitkään lähestymiskieltoa pystyy rikkomaan ennen kuin joutuu vankilaan. Rikosprosessit ovat hitaita. Aina uhrit eivät myöskään jaksa tehdä rikosilmoituksia, koska kieltoa saatetaan rikkoa ihan päivittäin. On aika raskasta puida asioita myöhemmin oikeudessa.

Turvasuunnitelma

Rikosuhripäivystyksessä tiedetään, että Suomessa on paljon ihmisiä, jotka joutuvat elämään pelon kanssa arkeaan.
- Usein lähestymiskieltoa rikkova ihminen ei näe tekemisessään mitään väärää. Silloin hän ei ota apua vastaan, ja on tosi vaikea muuttaa ihmisen käyttäytymistä. Vankilassa oleminenkaan ei välttämättä muuta sitä.

Jos pelkää turvallisuutensa puolesta, esimerkiksi rikosuhripäivystyksessä voidaan auttaa pohtimaan erilaisia käytännön turvatoimia uhkaavien väkivaltatilanteiden varalle.
- Puhumme niin sanotusta turvasuunnitelmasta. Näitä ovat muun muassa mahdollisten väkivaltatilanteiden ennakoiminen, osoitetietojen salaaminen, yhteydenottojen estäminen puhelimen, sähköpostin ja sosiaalisen median välityksellä, Koivukangas sanoo.

Lisäksi voi esimerkiksi vaihdattaa asuntonsa lukot.
- Joskus on jopa mietittävä muuttoa toiselle paikkakunnalle. Usein myös turvakotiin hakeutuminen on tarpeen. Hankala on kuitenkin mennä täysin maan alle, Koivukangas sanoo.
- Pelolle ei saa antaa liikaa valtaa. On haettava apua ja tehtävä normaaleja asioita.

Iltalehti
13.9.2017 klo 22.02