IS on jostain syystä aktiivisempi uutisoija COVID-19 suhteen verrattuna IL. Samoin mtv-uutiset. Tätä on tullut seurattua twitterissä aktiivisesti helmikuun alusta ja nyt viimein kotimaan uutisointi antaa samanlaisia näkymiä mitä on ollut havaittavissa esim. twitterissä alusta saakka.
Tällä hetkellä mietin miten tämä vaikuttaa Suomessa talouteen, kuinka paljon Kiinasta tulee esim. rakennustarvikkeita, elektroniikkaa yms. Onko kohta puhelinhyllyt tyhjiä ja loppuuko rakentaminen ja korjausrakentaminen kun ei ole tavaraa mistä rakentaa (teräs, putket, jne.) Alla uusin uutinen, Suomalaisen asiantuntijan haastattelu.
https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000006408482.html
Suomalaisasiantuntija varautuu pahimpaan: Viikko aikaa saada koronavirus kuriin – 60 % maailman väestöstä voi sairastua
Julkaistu: 6:46
Lähipäivät näyttävät, kyetäänkö korona eristämään vain Kiinan vitsaukseksi vai leviääkö tauti ympäri maapalloa.
Euroopan tartuntatautiviraston (ECDC) epidemiologi Pasi Penttinen kertoo, että h-hetki on lähellä: lähipäivien tai mahdollisesti -viikkojen aikana määräytyy, leviääkö epidemia Kiinan ulkopuolelle.
– Toivotaan parasta, mutta on syytä varautua pahimpaan skenaarioon.
Yllä olevalla ISTV:n videolla kerrotaan, kuinka koronavirukseen kuolleiden määrä on kasvanut lyhyessä ajassa dramaattisesti (tilanne 13.2.)
– Kaikkihan toivovat edelleen, että tilanne saadaan kuriin kuluvan viikon aikana. Mutta kyllä tässä pikkuhiljaa täytyy ruveta miettimään vaihtoehtoja laajemman pandeemisen uhkan vastaan tullessa.
Vaikuttaa täysin mahdolliselta, että Kiina ei kykene rajoittamaan leviämistä.
– Tällä hetkellä Kiina ostaa suurilla kustannuksilla aikaa länsimaille, Tukholmassa työskentelevä Penttinen toteaa.
TOIMET ovat ennennäkemättömän suuret sosiaalisesti, poliittisesti ja taloudellisesti, eikä Penttinen usko, että Euroopassa voitaisiin nähdä kokonaisten kaupunkien karanteeneja. Wuhaniin rakennettiin uusi sairaala kahdeksassa päivässä.
Tartuntojen määrä kaksinkertaistuu Kiinassa nyt 4–6 päivässä. Sairastuneita on yli 63 000.
EU:n tautipuolustuksen päämaja tarkkailee nyt Aasian maita, jotka ovat läheisessä yhteydessä Kiinaan. Huolestuttava merkki ovat tartuntaketjut, joissa tapauksilla ei ole suoraa linkkiä Kiinaan.
– Siinä vaiheessa on hyvin, hyvin epätodennäköistä, että tilannetta voidaan enää pysäyttää.
Myös Afrikan maat ovat luupin alla, sillä suhteet Kiinaan ovat viime aikoina lähentyneet eivätkä seurantajärjestelmät ole kovin kehittyneet.
Tällä hetkellä monessa Kaakkois-Aasian maassa tartuntoja on joitakin kymmeniä, Afrikassa perjantaina ensimmäinen, ja Euroopassa yhteensä 46. Saksassa, Ranskassa ja Britanniassa on havaittu myös kotoperäisiä tartuntoja.
HONGKONGILAINEN professori Gabriel Leung on arvioinut, että virus saattaa tarttua jopa 60 prosenttiin maailman väestöstä. Penttisen mukaan Leung on kenties asian suhteen maailman parhaiten informoitu asiantuntija, joten hänen sanomisiinsa kannattaa suhtautua hyvin vakavasti. Kuitenkin näin suuresta määrästä puhuttaessa kyse voi olla useammasta vuodesta – eivätkä kaikki tartunnat johda vakaviin oireisiin.
Jos korona etenee pandemiaksi eli useampaan maanosaan, Euroopan vuoro lienee kesän jälkeen. Yleensä hengitystievirusepidemiat – kuten influenssa – rauhoittuvat kesäksi, ja näin Penttinen toivoo olevan myös koronan suhteen. Varma ei voi olla, sillä tutkittua tietoa Covid-19-viruksesta on vähän.
EUROOPASSA pandemiasuunnitelmat ovat ajan tasalla ja seurantajärjestelmät sekä laboratoriovalmiudet kunnossa. Tällä hetkellä tärkeintä on, että tapaukset todetaan nopeasti ja terveydenhuoltohenkilökunnan sairastumiset kyetään ehkäisemään.
Tähänastiset yksittäistapaukset on Penttisen mukaan hoidettu hyvin.
– Itse olen eniten huolissani, jos laajoja sairaalaepidemioita löydetään muualtakin kuin Kiinasta.
Nyt Penttinen ja kansainväliset terveysviranomaiset toivovat, että taudin leviämistä kyetään hidastamaan. Siksikin Kiina tarvitsee kaiken mahdollisen avun.
EU on lähettänyt siviilipuolustusmekanismin kautta jo lentokoneellisen materiaaliapua. Kiina pyysi EU-mailta suojavälineitä ja on toivonut pikatestiä taudin diagnosointiin. Sellaista ei vielä ole, mutta kehitetään kyllä kovaa tahtia.
Solidaarisuus Kiinaa kohtaan on suurta, Penttinen kertoo. Pekingissä WHO:n huippuasiantuntijat auttavat kiinalaisia kollegoitaan, joilla on kädet täynnä töitä.
MUTTA kuinka vakava uhka korona on?
– Tänä päivänä erittäin vakava uhka Wuhanin kaupungille Hubein maakunnassa, ja sillä on vakavia seurauksia Kiinassa, Penttinen vastaa.
Luvut osoittavat kuolleisuudeksi kaksi prosenttia, mutta Penttisen mukaan on liian aikaista laskea kuolleisuutta, sillä valtaosa on saanut tartunnan kahden viikon sisällä.
Sairaalaan otetuista kahdella kolmannesta on perussairaus tai riskitekijöitä, mutta sellaiseksi lasketaan jo verenpainetauti. Ikäjakauma painottuu vanhempaan suuntaan.
– Joukossa on myös paljon perusterveitä. Terve yleiskunto ei suojaa.
Kuolleissa on myös alun perin perustervettä, nuorta sairaalahenkilökuntaa.
TOISAALTA Penttisen mukaan on ”melko todennäköistä”, että merkittävä osa tautitapauksista jää kirjaamatta. Tällä hetkellä sairastuneiksi kirjataan vain heidät, joille virus nostattaa keuhkokuumeen tai muun vakavan taudin.
Tartunnan saaneiden määrä nousi toissa päivänä 15 000:lla, kun Kiina laajensi luokittelutapaansa. Enää ei tarvita laboratoriovahvistusta.
Keskiarvoksi on laskettu, että jokainen taudinkantaja tartuttaa 2,2 ihmistä. Joku ei tartuta ketään, toinen 15. On myös ääritilanteita, niin sanottuja superspreading eventtejä, kuten mahdollisesti Diamond Princess -risteilijällä, joissa yksi voi tartuttaa satoja. Virus leviää tehokkaasti kosketus- ja pisaratartunnoilla.
PENTTINEN jalostaa työkseen uudesta tutkimuksesta ohjeita EU-maiden viranomaisille. Hän on erikoistunut hengitystieinfektioihin ja influenssaan, joka kiertää maapalloa jatkuvasti epidemioissa. Sikainfluenssapandemian 2009 jälkeen Penttinen vieraili Kiinassa puhumassa influenssaseurannasta.
– Viimeiset kolme–neljä viikkoa on tehty aika ympäripyöreitä päiviä, hän huokaa.
Toisaalta juuri nyt työ on mielenkiintoista ja mielekästä. Joka päivä on tullut lisää merkittävää tietoa viruksesta. Penttinen osallistui WHO:n pikavauhtia kokoon kutsumaan strategiakokoukseen, jossa alan huippuasiantuntijat neuvottelivat tärkeysjärjestyksestä.
Hän kiittelee yhteistyötä kiinalaisten kanssa. Kollegat kääntävät ECDC:lle päivittäin raportteja ja auttavat ymmärtämään taudinkulkua. Sars-epidemiasta 2003 on Penttisen mukaan opittu paljon. Kiina perusti tartuntatautiviraston ja jakaa tietoa avoimemmin.
Silti tieto ei kulje riittävästi. Oireiden alkamisen päivämäärät eivät ole tiedossa, ja lieviä tartuntoja saattaa olla roppakaupalla. WHO tarvitsee Penttisen mukaan huomattavasti enemmän pohjatietoa ennusteidensa tueksi. Niinpä tarkkaa kuvaajaa koronan trendistä ei kyetä piirtämään.
