MURHA.INFO

Vielä voi lisätä, että silminnäkijänä Annelilla piti olla täydet edellytykset kertoa kerrasta ja muuttumaton ja aihetodisteisiin sopiva kertomus tapahtumista. Ei sinne päinkään.

llewellyn kirjoitti:

rantakoski kirjoitti: Tämä on erinomaisesti kiteytetty. Mutta vielä tämänkin lisäksi ovat ne huomiot, että Auerin toiminta tilanteessa ei todellakaan vastaa sellaista toimintaa, että lapsiperheeseen olisi keskellä yötä tunkeutunut väkivaltaisesti raivohullumurhaaja, joka puhelun aikana tekisi (äänettömästi) selvää perheen isästä samalla kun perheen lapset ovat samassa rakennuksessa, jopa samassa tilassa.

Ei siellä ole mitään ulkopuolista tappajaa. Ei vain ole.

Hälytyskeskustallenteen kohta ajassa 01.56,5 todistaa siitä, että talossa on ulkopuolinen sekä siitä, että uhrin telomiseen käytetty väline ei ole Auerin kädessä:

Tuija Niemen litteroimana kohta näyttää seuraavalta:

1:51 Epäilty: Lähtisekse jo? (kuuluu hiljempana kuin uhrin ääni)
1:52 Uhri: Tu(l)e auttaa.
1:54 Epäilty:
(Sanoo joko "mitäkö" tai "pitääkö") (huutaa raivokkaasti)
1:55 Uhri: Yöh (yökkäilee, ähkäisy)
1:55 Epäilty: Vittikö
(juoksuaskelia, oven aukaisu).
2:00 Uhri: Aagh (valittaa)

Kohdassa n. 01:53 Lahti huutaa ilmeisesti näköpiiriin tulleelle Auerille ”Lähe auttaa!”, ei ”Tu(l)e auttaa”. Sitä seuraa kauhistunut ”Mitäkö!”

Seuraava Auerin repliikki on tulkittu eri tavoilla, litteroinnissa ”Epäilty 1:55 Vittikö” (`Epäilty´ viittaa Aueriin, kyseessä syyttäjäpuolen litterointi.)

Kuitenkin kun kohtaa 01:56,53 – 0:57,20 ensin vahvistaa n. 6 db:ä ja sen jälkeen lasketaan sävelkorkeutta esim. viisi puolisävelaskelta sekä lopuksi hidastetaan tempoa 60% , kuullaan että Auer sanoo kohdassa yksiselitteisesti ”Veitsetkö?”

Äänenkorkeus nousee kohdassa yli 2700 Hz:iin (korkea F eli F 7), mikä ylittää rutkasti Yön Kuningattaren äänenkorkeuden. Ihminen ei tietoisesti kykene tuottamaan tämänkaltaista äänenkorkeutta, se syntyy vain hätätilanteessa, jossa autonominen hermosto supistaa lihakset äärimmilleen (vrt. kauhufilmit ja vaikeus tuottaa tehokas kauhunhuuto).

Entä huudon sisältö?

Auer on aloittanut puhelun ilmoittamalla:
”0:19 Epäilty: Joku tuli ikkunast sisää ja hakkaa puukol mun miestäni. Muaki on hakattu.”

Ilmeisesti Auer vasta tässä kohdassa 01:56,5 näkee tekovälineen ensimmäisen kerran: ”Veitsetkö”.

Tekoväline on Auerille yllätys – se ei ole puukko (niinkuin Auer Hätäkeskukseen ensin ilmoitti) ja se aivan ilmeisesti on jonkun muun kuin Auerin kädessä (eikä tämä muu ole Jukka Lahti). Ja tämä "joku muu" käyttäytyy tekovälineen kanssa uhkaavasti.

”Epäilty” ei siten näyttäydy kyseisen välineen käsittelijänä. Tuskin ”Veitsetkö” huuto ylä-f -korkeudella syntyisikään muuten kuin pakotilanteessa, joka tallenteella onkin seuraavaksi kuultavissa (useamman kuin yhden henkilön juoksuaskelia).
– –

Tämä Tuija Niemen ”Vittikö” -ilmaisulla litteroima kohta on sittemmin tuottanut lukuisia hupaisia tulkintoja mm. Murhainfo -sivustolla - esimerkiksi:

Kirjoittaja kuolema » Ti Loka 23, 2012 11:27 am

"Eli siis tämä perinteinen "vittikö"- juoksukohtaus, mistä nyt ollaan puhuttu, niin että anneli olisi siinä juossut takkahuoneesta pojan perässä?"

(Pitäisikö muuten nimimerkistä Kuolema käyttää muotoa ()uolema?)

Kirjoittaja Valhalla, Pe Marras 09, 2012 3:48 pm

”itse harkitsisin vielä sitä järjestystä, että Anneli antoi astalon iskun/iskut ennen kuole -sanaa. Sitten tuo kuole -sana on luonteeltaan kuin jälkijättöinen tokaisu ja manaus, että siitäs sait. Ja vittikö -sana voisi vaikka edelliseltä kuulostaakin, niin olla myös tarkoitettu ja lausuttu sanaksi riittikö. Jos tuo R vain tuli nieltyä sanoessa tai tallentuessa.”

Kirjoittaja Tara, Su Joulu 02, 2012 8:26 pm

"Naakka, minunkin mielesta Anneli huutaa mitätön!, raivoisan tuonen enkelin tyyliin – kova ja kolkko, tyrmäävä julistus. Se vittikö ei ole mikään vingahdus vaan kiukkuinen puuskahdus, kimeällä, kireällä äänellä päästetty kimahdus kuin hampaitten valista eika mikään hiljainen (voisin kuvitella että samalla lensi sylkeä suupielistä, leuka vaarallaan) Mun mielestä se voisi olla myos yhteensulauma wittu+eikö (se lopeta..tms) -- -- Kun matkin samaa vittiko tyyliä, mun naama menee ihan irvelle..'"

Huudahduksesta ”veitsetkö?” tulee siis tässä ”juoruleikissä” (jossa kukaan ei välitä tarkistaa ”alkulähteestä”) Taran verraton ”Mitätön” ja ”wittu+eikö (se lopeta..tms)”.

Toki tuo ”Mitätön” yms. kertoo tulkitsijastaan – freudilaisittain ajatellen – aika paljon :=) Ja muutenkin nämä "tulkinnat" antavat kuvan, miten huterallle pohjalle Murhainfolaiset ylipäätään karmaisevat ja tahallisesti vinouttavat spekulaaltionsa pohjaavat.

Yhteistä "tulkinnoille" on oletetun ”vittikö” ilmaisun pohjalta ponnistava vilkas mielikuvitus, jota käytetään vinouttamaan tulkinta ”epäillyn” moninkertaisen syyllisyyden suuntaan.

Lisää "tulkintoja" osoitteessa
http://www.nbl.fi/~nbl3145/ulvilatallenne.htm

PS: Palaan veitseniskujen osoiteasiaan, löydettävissä kyllä esim. haulla
stabbing ja waw

hah.. ja mitähän tämä kertoo tulkitsijastaan?
Jukkako sanoo: 'Lähe auttaa'??

Kohdassa n. 01:53 Lahti huutaa ilmeisesti näköpiiriin tulleelle Auerille ”Lähe auttaa!”, ei ”Tu(l)e auttaa”. Sitä seuraa kauhistunut ”Mitäkö!”

Seuraava Auerin repliikki on tulkittu eri tavoilla, litteroinnissa ”Epäilty 1:55 Vittikö” (`Epäilty´ viittaa Aueriin, kyseessä syyttäjäpuolen litterointi.)

Kuitenkin kun kohtaa 01:56,53 – 0:57,20 ensin vahvistaa n. 6 db:ä ja sen jälkeen lasketaan sävelkorkeutta esim. viisi puolisävelaskelta sekä lopuksi hidastetaan tempoa 60% , kuullaan että Auer sanoo kohdassa yksiselitteisesti ”Veitsetkö?”

Auer ei ymmärrä mitä Jukka tarkoittaa, kysyy kauhuissaan, että mitäkö?

Auer huolissaan veitsistään?? Veitsetkö! Yksiselitteisesti.
päivän pila

PS: Ja muuten: Sen MITÄTÖN-huudon ovat kuulleet mm myös annijatta, kuolemannaakka sekä kuolema Näin ensihakemalta.

Nythän selvisi sekin, eli veitsiä oli kuin olikin kaksi! Rikoskumppani huomauttaa, että veitset pitää korjata pois ja siihenhän tuo zemin löytö osuu kuin nyrkki silmään!

huippumies kirjoitti:Nythän selvisi sekin, eli veitsiä oli kuin olikin kaksi! Rikoskumppani huomauttaa, että veitset pitää korjata pois ja siihenhän tuo zemin löytö osuu kuin nyrkki silmään!

No niin, tulee lisää näitä hassuja kommentteja "Vittikö" -ilmaisusta

Mutta näistä veitseniskuista, alla pari hyvää linkkiä:

http://soundjax.com/knife_sounds-1.html
http://www.4shared-china.com/music/rM72 ... e_stab.htm

Ensimmäisestä näkyy siis tämä waveform - mikä lie suomeksi.
Amatööri kun olen - onneksi - mutta sellainenkin saa esiin
tuon "veitsetkö" -ilmaisun (ja taas hymiö :=)

Kuuntelin taas nauhaa joitakin kertoja ja tässä muutamia omia poimintoja nauhalta:

01:09-1:10: Tuossa kohtaa kuulen sanan "hei!". Kuiskattu, naisen tuottama ääni. Sävy on käskevä tai huomiota hakeva, tuotettu voimakkaalla uloshengityksellä.

1.47-1.48: "Miten mä pääsen linjoil?" Ääni on mielestäni jollain tavalla hätääntyny. Siinä on samanlainen kaiku kuin mitä AA:n äänessä, eikä se kuulosta 9-vuotiaan työn ääneltäkään. Ääni ei myöskään kuulosta siltä että se tulisi HäKe:stä. Sanoisin että ääni tulee samasta tilasta missä AA seisoo. Ääni kuulostaa hyvin paljon samalta kuin AA kohdassa 1.53 jolloin hän kysyy "lähtiks se jo?"

01:55: AA:n kova karjaisu. Ääni on niin voimakas ettei siitä saa millään täysin selkeää kuvaa. Sanasta saa melko hyvin erotettua "iTäTö" /varsinkin nuo T-kirjaimet, P-kirjaimia sanassa ei ole. Lähempänä karjaisu on sanaa "mitätön" kuin "pitääkö"

02:09-02:12 AA sanoo "tuleeks sielt kettää?" ja A "hei onks siel ketää? Tulkaa äkkii mun iskä voi huonosti". Nuo lausahdukset tulevat saumattomasti peräkkäin. Jopa siten, että aivan kuin A:n lausahdus "hei" jollain tavalla "leikkaisi" AA:n "kettää?"-sanan lopun. Lisäksi äänet ovat yhtä voimakkaat. Aivan kuin ne olisi molemmat sanottu aivan puhelimen luurin vieressä, korkeintaan muutamien senttien päässä. Joka tapauksessa asetelma jossa A pitää luuria korvallaan ja AA seisoo tytön vieressä, kauempana luurista, ei äänenvoimakkuuden perustella missään nimessä sovi tähän.

^ Niin, edelleen pidän mahdollisena, että AA:lla oli langaton rinnakkaispuhelin samalla linjalla käytössä..

viltsu81

1.47-1.48: "Miten mä pääsen linjoil?" Ääni on mielestäni jollain tavalla hätääntyny. Siinä on samanlainen kaiku kuin mitä AA:n äänessä, eikä se kuulosta 9-vuotiaan työn ääneltäkään. Ääni ei myöskään kuulosta siltä että se tulisi HäKe:stä. Sanoisin että ääni tulee samasta tilasta missä AA seisoo. Ääni kuulostaa hyvin paljon samalta kuin AA kohdassa 1.53 jolloin hän kysyy "lähtiks se jo?"

Minusta tuo kuulosti Annelilta heti ensikuulemalla. En ymmärrä miten Niemi ei ole kuullut/tajunnut, että sehän on Anneli - mutta miksi tuo kohta kuuluu niin oudolla kaiulla? Aivan kuin 'kaukaa'.. se ei sovi yhtään siihen mitä talossa kuulostaa tapahtuvan juuri silloin. Tyttö on juuri tullut puhelimeen, Anneli on vasta n puolentoista sekunnin päässä puhelimesta - siis mille linjoille hänen pitäisi päästä?? - ja kohta saman värinen ääni kysyy 'vielä kauempaa' lähtisekse jo - kuin kysyisi vihaisena..

Spektrikuva:
Alpo sanoo saman Vii äänen kuin AA.

---------------

ZEM
Pahoittelen, että joudun jälleen hieman oikomaan kirjoituksiasi.
Olethan tainnut nähdä sivujesi ja asiasi eteen ison vaivan.

Koska aihe kiinnostaa, niin tutustupa aiheeseen
yläsävelsarja, äänen kerrannaiset ja formantit.

-------------------------------------

Otan esimerkiksi väitteesi, että AA:n puheen korkeus on 2700 hz ja sävel F.

Epäilenpä, että olet katsonut spektriä, muttet ole kuunnellut omilla korvilla tai
sitten kuulosi ei ole tarkka. Älä kuitenkaan pelästy. Harvalla maallikolla on
tallainen kyky käytössä. Sitä opiskellaan ja siihen harjaannutaan.

---------------------------------------
SELITE:
Tarkasti ottaen Auer ei huuda korkeudelta F, vaan A/Bb.
Sen kyllä ammattilainen kuulee helposti korvallakin,
mutta otetaanpa äänentunnistin avuksi. Se kun ymmärtää myös ym formantit.



Autotune-laite tunnistaa AA:n "Vii"- sanan A:ksi.
(kts klaviatuurin sininen kosketin)

Yläkuvassa oli Alpon samalta korkeudelta (900 hz) lausuma
"Vii", joka tuotti kerrannaisia useisiin tuhansiin hertzeihin asti.

A/Bb säveltaajuus etenee kaavalla (450) 900 1800 3600 jne.
Väleissä näkyvät puolittuvat taajuudet, jotka antavat äänelle persoonallisen värin.
Yksi näistä on AA: tapauksessa 2700 hz, eli mainitsemasi korkea F ...
Se on siis vain yksi formantti isossa matemaattisessa A/Bb:n yläsävelsarjassa.


Katso ja kuuntele malli Alpon Ii-kirjaimesta:
http://dl.dropbox.com/u/60578268/Vii.mov

--------------------------------------
Voiko äänen saada editoitua samanlaiseksi? Tehdäänpä koe.


Tässä on AA:n "Vi"-tavun spektri. Kirkkaan keltaiset kohdat
ovat hänen äänensä ominaispiirteet / kerrannaiset sanasssa VII.

AA:n ja Alpon kerrannaiset ovat erilaisia.
Persoonallisia piirteitä ilmaisevat mm. hertzit äänenpaine-eroineen.


Kun Alpon Vii editoidaan kerrannaisiltaan samaksi kuin AA,
se kuulostaa tältä:

http://dl.dropbox.com/u/60578268/vi.wav

Korkeus ja kerrannaiset ovat samat, mutta äänen alku ja pituus poikeavat esikuvasta.

Äänet on siis tunnistettavissa monin tavoin.
On hyvä tietää joitakin peruasioita.

alpo holisti kirjoitti: Alpo sanoo saman Vii äänen kuin AA.


Koska aihe kiinnostaa, niin tutustupa aiheeseen
yläsävelsarja, äänen kerrannaiset ja formantit.

Tarkasti ottaen Auer ei huuda korkeudelta F, vaan A/Bb.
Sen kyllä ammattilainen kuulee helposti korvallakin,
mutta otetaanpa äänentunnistin avuksi. Se kun ymmärtää myös ym formantit.

-- --
Yläkuvassa oli Alpon samalta korkeudelta (900 hz) lausuma
"Vii", joka tuotti kerrannaisia useisiin tuhansiin hertzeihin asti.

A/Bb säveltaajuus etenee kaavalla (450) 900 1800 3600 jne.
Väleissä näkyvät puolittuvat taajuudet, jotka antavat äänelle persoonallisen värin.
Yksi näistä on AA: tapauksessa 2700 hz, eli mainitsemasi korkea F ...
Se on siis vain yksi formantti isossa matemaattisessa A/Bb:n yläsävelsarjassa.

--------------------------------------
Voiko äänen saada editoitua samanlaiseksi? Tehdäänpä koe.

AA:n ja Alpon kerrannaiset ovat erilaisia.
Persoonallisia piirteitä ilmaisevat mm. hertzit äänenpaine-eroineen.

----

Korkeus ja kerrannaiset ovat samat, mutta äänen alku ja pituus poikeavat esikuvasta.

Äänet on siis tunnistettavissa monin tavoin.
On hyvä tietää joitakin peruasioita.

Kiitos perusasioiden valaisemisesta, en tosiaan tiennyt .

No mutta kuitenkin näyttää siltä, että Alpon äänessä nuo alemmat
kerrannaiset ovat voimakkaampia, ylemmät heikompia.

Auerin kirkaisussa tuo 2700-jotakin on nähdäkseni volyymiltaan korkein.

Onko se myös silloin kerrannainen - tässä täytyy asiantuntijan auttaa.
Voi olla että joudun taas punastumaan.
Mutta kyllä kirkaisu aika sietämättömän korkealta korviin tuntuu.

Ja - jos laskee muutaman sävelaskelen ja hidastaa tempoa,
selviää, että huuto kuuluu "Veitsetkö?" - nuo operaatiot eivät
(ainakaan kohtuullisina) vaikuttane kirjainten aistimiseen
sekä varsinkaan niiden keskinäiseen suhteeseen vaan tekevät mahdolliseksi
korvalle erottaa eri alueet toisistan (kuten sanottu tempon hidastaminen vain
monistaa tietyjä merkkijonoja).

Eikä tuossa sivussa ollut juurikaan vaivaa , valmiit (itse luodut)
pohjat. Ja copy-paste. Mutta en taida suoralta kädeltä copy-pasteta Alpoa
tuohon "Vittikö" - "Wittu eikö se lopeta" -seuraan.

Ja: vaatii kyllä aika paljon "koulutusta" ennenkuin pystyn kuulemaan
Jukka Lahden ajassa n. 01:51.90 - 01.53,60 sanoman "Lähe auttaa" muodossa "Tu(l)e auttaa".
Ei taida onnistua.




.








.

Olet havainnut okein.

AA:n spektrissä voimakkaimmait äänet noin arvoina
900 Bb
1800 Bb
2700 F
3600 Bb

(btw. alavireinen Bb)

Koska miesääneni¨on erilainen kuin nainen editoin vastaukseni loppuun oman ääneni
kerrannaiset samoiksi kuin AA. Tämä ei kotilaitteilla taida kovin helposti onnistua.

Siinä ohessa oli myös video siitä,
kuinka voimakkaasti ihminen aistii ko yläsävelsarjan perusäänen.
Jos kuuntelit sen, niin huomasit varmaan kuinka sarjan alinta ääntä muuttaen syntyi ikäänkuin melodia. Se selittää, miksi kovin ääni ei ole sama, minkä ihminen aistii. Olihan siinä minunkin
originaalissa jopa As ja D.!

Hidastaminen kohisevassa nauhassa on huomattava riski.
Mukaan alkaa syntyä helposti taustaan risteytyviä fuusioita.
Myös äänteiden sonnillisuudet heittävät helposti kuulijan raiteiltaan.

Hauska kokeilu voisi olla äänten kääntäminen ympäri ja arvuuttaminen mitä tapahtuu.

Ei tarvitse punastua. Tämä on haastava tapaus.
1:53 LÄHE AUTTAA...olet oikeassa...punastun itse...

Olen sekoittanut tämän ulkomuistista kohtaaan 1:11 TULE AUTT--

viittauksesta koulutukseen totean:
jos kuulokuva, spektri, aaltomuoto ja äänenpaine vastaavat toisiaan, alkaa asia olla kunnossa.
jos yksi tai jopa kaiiki osatekijät puuttuvat, niin alkaa ongelma,

Kuvasta selviää mm. nopeat tai soinnittomat äänteet.
Myös vokaalit jättävät hauskan sarjan....kuten se oma Audacitystä nappaamasi spektrianalyysi.
Kuvan piikkien harvat välit ovat tyypillisiä mm. I-kirjaimelle.

PS.
hieno logo sulla

Haluan mainita, että olen puhunut lasten kuullen Arille ja Minnalle vankilatapaamisessa näistä kaikista äänistä, joita on kuulunut hätäkeskustallenteessa. Olen maininnut mm. metallisesta kolauksesta, joka kuuluu hätäkeskustallenteessa. Tämä ääni kuuluu hieman ennen kun palaan puhelimeen ja kuuluu myös hieman tämän jälkeen. Tämä jälkikkäinen ääni on mainittu ensimmäisessä Tuija Niemen tekemässä litteroinnissa, mutta tässä toisessa sitä ei ole mainittu. Tämä metallinen ääni mainitaan myös Tampereen yliopiston tekemässä litteroinnissa. (Lähde Et-ptk, Auerin kuulustelukerrontaa)

Nyt tarkkana Alpo, Zem ja muut asiasta kiinnostuneet. Kirjoitin tästä kohdasta taannoin seuraavasti:

turumurre kirjoitti:Nyt siitä litteroimattomasta repliikistä. Se on kohdassa jolloin Auer palaa puhelimeen. Tyttö sanoo ensin äidilleen "Nyt siel puhutaan taas" (tämä lause loppuu 2:41.3 (161.3s)). Äänestä päätellen kun vertaa tytön vähän ennen häkelle sanomaan, niin tytöllä on vielä luuri kädessä. Ajassa 2:42.2-2:42.7 seuraa 'krahikolinaa' kun luuri lasketaan tasolle (luurin antaminen kädestä käteen ei aiheuta tuota ääntä). Heti tämän perään tulee tämä litteroimaton Auerin repliikki (2:42.7-2:43.25) POISSIIT ALT (oikke turkulaist murret; eli 'mene pois siitä edestä'). Auerin litteroitu repliikki alkaa 2:43.3; "Onksielt tulos joku".

Mikä aiheuttaa ihmetystä:
-Jompaa kumpaa, luurin laskua tai luurin nostoa tasolta ei kuulu, kuuluu siis vain oletettavasti tytön luurin laskukolinat.
-Litterointiin ei ole kirjattu Auerin repliikkiä; 'Poissiit alt'
-Ko. repliikki on lausuttu turunmurretakin nopeammin (onko jotenkin tiivistetty?).
-Ko. repliikki alkaa 0.6 s ennen litterointiin merkittyä "Onksielt..."-repliikkiä. Mielestäni mahdotonta niin...ja kun vertaatte noita kahta litteroimatonta ja litteroitua-repliikkiä, niin havaitsette että jälkimmäinen on eri äänenpainolla kuin edellinen.
Tässä kohdassa mättää nyt joku...

Kuten edellä olen kirjoittanut, litteroinnista puuttuu tuo häkenauhalta kuultavissa oleva Auerin repiliikki (ehdottamani 'poissiit alt').

Mutta mitä kuunneltavanamme olevalta häketallenteelta ei kuulu (ja puuttuu myös viimesimmästä litteroinnista), on tuo jälkimmäinen samanmoinen ääni. Tämä on kuitenkin alunperin tallenteelta kuulunut, kuten Auerin kuulusteluista voitte havaita!

Mihin se on kadonnut...?
Ehdotin tuolloin joulukuussa, että tätä kohtaa hätäkeskusnauhassa on jotenkin mulkattu...

turumurre kirjoitti:

Haluan mainita, että olen puhunut lasten kuullen Arille ja Minnalle vankilatapaamisessa näistä kaikista äänistä, joita on kuulunut hätäkeskustallenteessa. Olen maininnut mm. metallisesta kolauksesta, joka kuuluu hätäkeskustallenteessa. Tämä ääni kuuluu hieman ennen kun palaan puhelimeen ja kuuluu myös hieman tämän jälkeen. Tämä jälkikkäinen ääni on mainittu ensimmäisessä Tuija Niemen tekemässä litteroinnissa, mutta tässä toisessa sitä ei ole mainittu. Tämä metallinen ääni mainitaan myös Tampereen yliopiston tekemässä litteroinnissa. (Lähde Et-ptk, Auerin kuulustelukerrontaa)

-- --

Mikä aiheuttaa ihmetystä:
-Jompaa kumpaa, luurin laskua tai luurin nostoa tasolta ei kuulu, kuuluu siis vain oletettavasti tytön luurin laskukolinat.
-Litterointiin ei ole kirjattu Auerin repliikkiä; 'Poissiit alt'
-Ko. repliikki on lausuttu turunmurretakin nopeammin (onko jotenkin tiivistetty?).
-Ko. repliikki alkaa 0.6 s ennen litterointiin merkittyä "Onksielt..."-repliikkiä. Mielestäni mahdotonta niin...ja kun vertaatte noita kahta litteroimatonta ja litteroitua-repliikkiä, niin havaitsette että jälkimmäinen on eri äänenpainolla kuin edellinen.
Tässä kohdassa mättää nyt joku...[/size]

Kuten edellä olen kirjoittanut, litteroinnista puuttuu tuo häkenauhalta kuultavissa oleva Auerin repiliikki (ehdottamani 'poissiit alt').

Mutta mitä kuunneltavanamme olevalta häketallenteelta ei kuulu (ja puuttuu myös viimesimmästä litteroinnista), on tuo jälkimmäinen samanmoinen ääni. Tämä on kuitenkin alunperin tallenteelta kuulunut, kuten Auerin kuulusteluista voitte havaita!

Mihin se on kadonnut...?
Ehdotin tuolloin joulukuussa, että tätä kohtaa hätäkeskusnauhassa on jotenkin mulkattu...[/quote]

Mielestäni kohdassa ei kuulu toista "krahinaa" tai metallista ääntä.

Mielestäni kuitenkin kyseessä on ääni joka syntyy kun sormi kulkee
mikrofonin ristikon yli (muovisen tai metallisen) - käytin itse testinä
ottaako mikrofoni ääntä, tuossa tytön ja puhelimen vaihdossa jomman kumman
sormi osunee (suoja)"ristikkoon".

Ja tulkintani mukaan Auer sanoo tytölle "Ehit auttaa" ja jatkaa heti "onks sielt tulos joku".
(Edellistä ei litteroitu.)

Noiden kahden välissä ääni vaimenee millisekunneiksi täysin, mutta a:n vaihtuminen o:ksi tuottaa hiljaisuuden, ja jatkumo käy hengityksen rytmiin, joten otaksun lauseiden seuraavan
toisiaan puheessa.

Enpä siis osaa sanoa miksi Auer on muistanut "metallisen äänen" myös "hieman palaamisen jälkeen", kuuntelemassani nauhassa sellaista ei ole, tai sitten vielä tuonnempana?

zem kirjoitti:...Ja tulkintani mukaan Auer sanoo tytölle "Ehit auttaa" ja jatkaa heti "onks sielt tulos joku".(Edellistä ei litteroitu.)
Noiden kahden välissä ääni vaimenee millisekunneiksi täysin, mutta a:n vaihtuminen o:ksi tuottaa hiljaisuuden, ja jatkumo käy hengityksen rytmiin, joten otaksun lauseiden seuraavan
toisiaan puheessa.

No, tämä ei nyt ollut edellisen postini pääasia, eli mikä litteroimaton repliikki tuossa kohtaa on. Mielestäni kuitenkin sekin pitäisi olla jotenkin tilanteeseen sopiva ja järkevä repliikki... Kuten siitä nauhalta voi kuulla, kiire on pirunmoinen ja siinä tilanteessa ei pahemmin kiitellä puhelimessa päivystämistä. Olen siis edelleen sitä mieltä että siinä kehoitetaan lasta siirtymään kiireesti syrjään. Ja olen myös edelleen sitä mieltä että luuri siinä laskettiin puhelintasolle ja se ääni tulee siitä.

zem kirjoitti:Enpä siis osaa sanoa miksi Auer on muistanut "metallisen äänen" myös "hieman palaamisen jälkeen", kuuntelemassani nauhassa sellaista ei ole, tai sitten vielä tuonnempana?

Tämä oli se pääasia, eli mihin tuo Auerin mainitsema toinen samanmoinen ääni on nauhalta hävinnyt, miltä nauhoilta ja milloin ? tallenteella ei sellaista ole! Kuuntelin myös ne pari naapurin suodatettua versiota ja sama juttu...

Ja Zem, kyse ei ole Auerin muistamisesta, vaan siitä että alunperin Tuija Niemen litterroinnissa tämä kyseinen, nyt puuttuva jälkimmäinen ääni, on litteroitu. Kuten myös siinä Tampereen yliopiston litteroinnissa (muistaakseni vuodelta 2008).
Tuija Niemen v2009 litteroinnissa tälläisestä äänestä ei puhuta mitään (kuten oli jätetty kirjaamatta tuo alussa mainittu Auerin repliikkikin).

Mitäpä sanoo AaHoo tähän ko hätäkeskusnauhan kohtaan; Onko mahdollista että kyseistä kohtaa on manipuloitu? Vai löydätkö niiltä kohdin mitään vastaava jälkimmäistä ääntä.

turumurre kirjoitti: Tämä oli se pääasia, eli mihin tuo Auerin mainitsema toinen samanmoinen ääni on nauhalta hävinnyt, miltä nauhoilta ja milloin ? tallenteella ei sellaista ole! Kuuntelin myös ne pari naapurin suodatettua versiota ja sama juttu...

Ja Zem, kyse ei ole Auerin muistamisesta, vaan siitä että alunperin Tuija Niemen litterroinnissa tämä kyseinen, nyt puuttuva jälkimmäinen ääni, on litteroitu. Kuten myös siinä Tampereen yliopiston litteroinnissa (muistaakseni vuodelta 2008).
Tuija Niemen v2009 litteroinnissa tälläisestä äänestä ei puhuta mitään (kuten oli jätetty kirjaamatta tuo alussa mainittu Auerin repliikkikin).

Mitäpä sanoo AaHoo tähän ko hätäkeskusnauhan kohtaan; Onko mahdollista että kyseistä kohtaa on manipuloitu? Vai löydätkö niiltä kohdin mitään vastaava jälkimmäistä ääntä.

Koska "sat sapienti", postaan ohessa tulkintani Turumurren viittaamasta
kohdasta:



Kohta ei ehkä ole niin "luonnollinen" kuin edellä oletin.

Sitä, mikä ensi alkuun kuulostaa sanan "ehit alta" kirjaimelta `a´ ,
seuraa hiljaisuus, ja sitten nopea sisäänhengitys (kuvaan merkitty),
mitkä korva tulkitsee kokonaiseksi sanaksi `alta´ tai `auttaa´.

Tätä seuraa `o´ -kirjaimen nopea leikkautuminen sisään. Ks. kuva.
Odotamme siis viisaampien kommentteja onko luonnollinen tai mahdollinen
- siis noin nopea ja lyhyt sisäänhengitys välissä.

"Metalliseksi" tulkittua ääntä myös edeltää erikoinen ääni,
-- ikäänkuin kaikuva kuiskaus, jonka sisältö olisi
"Onks Pekka menny" (ainakin noudattaa kyseisen lauseen rytmiä
ja vokaaleja.) Siis minun kuulemallani waw-tiedostolla.

http://www.nbl.fi/~nbl3145/ulvilatallenne.htm

Ääni on erikoinen (sahaava), muita selityksiä ei ole esitetty?