Ulrike kirjoitti:
Googletin fraasilla "ovatko vastaanottokeskukset lisänneet rikollisuutta", ja ensimmäinen hakutulos oli tämä:
http://yle.fi/uutiset/totta_vai_tarua_y ... en/8251658
Jutun ykköskohta vastaakin kysymykseen laajasti:
1. Vastaanottokeskuksen perustaminen lisää rikollisuutta.
Väärin. Esimerkiksi Helsingin Kalliossa ja Punavuoressa sijaitsevat 200 turvapaikanhakijan vastaanottokeskukset eivät ole poliisin mukaan lisänneet hälytystehtävien määrää, eikä yleinen turvattomuus ole asukasyhdistysten arvion mukaan kasvanut.
SPR:n Hämeen piirin vastaanottokeskusten johtaja Minna Jussila sanoo niin ikään, ettei heillä ole ollut yhtään raiskausta tai vakavaa väkivaltatilannetta koko sinä aikana, kun hän on työssä ollut (6,5 vuotta). Hämeen piirissä on 300 paikan vastaanottokeskus Mänttä-Vilppulassa ja 250 paikan keskus Lammilla.
Satakunnan piirin vs. toiminnanjohtaja Kari Petäjä onkin todennut, etteivät vastaanottokeskukset ole aiheuttaneet rikostilastoihin piikkiä missäänpäin Suomea.
Myöskään hiljattain avatut vastaanottokeskukset eivät Poliisihallituksesta mukaan näy rikostilastoissa.
Opettele googlausta ja lähdekritiikkiä. Vastaanottokeskus on vain lyhyt välivaihe ja rikokseen syyllistyminen siinä vaiheessa lienee kaikkein epätodennäköisintä. Lisäksi linkityksessäsi esiintyy aika monta mielipidettä ja arviota vailla perusteluja ja vailla faktapohjaa. Tuon alle linkittämäni mukaan Afrikassa ja Lähi-idässä syntyneet miehet ovat syyllistyneet n. 17 kertaa enemmän raiskauksiin kuin kantasuomalaiset. Minua vähän kauhistuttaisi, jos olisin nainen, koska juuri tuota ryhmää on tulossa muutama kymmenen tuhatta lisää.
"Suomen Uutiset
syyskuu 16, 201514:37
Maahanmuuttajien rikollisuustaso kantaväestöä korkeampi
LEHTIKUVA
LKS 20150709 20150622 Syytetty saapui poliisien saattamana Satakunnan käräjäoikeuteen, jossa alettiin 22. kesäkuuta 2015 käsitellä porilaisen lenkkeilijätytön kuolemaa. 25-vuotiaalle miehelle luetaan syytteet murhasta, törkeästä raiskauksesta, törkeästä vahingonteosta ja liikennerikkomuksesta. STR / LEHTIKUVA Juha Sinisalo
Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin (Krimo) tutkimuksen mukaan muutamat maahanmuuttajaryhmät tekevät enemmän rikoksia kuin kantaväestö.
Joidenkin maahanmuuttajaryhmien rikollisuustasot väkivalta-, omaisuus- ja seksuaalirikoksissa ovat selvästi kantaväestöä korkeammat, tutkimuksessa todetaan. Syitä tähän ilmiöön on esitetty useita. Esimerkiksi muuttaminen täysin uuteen ympäristöön ja kulttuuriin vaikuttaa. Varsinkin jos henkilöllä on vaikeuksia sopeutua, riski rikoksen tekoon kasvaa. Merkittäviä syitä ovat työttömyys, koulutuksen puute ja alhainen tulotaso. Myös nuorten maahanmuuttajamiesten suuri osuus selittää rikosmäärien eroja: kansallisuudesta riippumatta nuoret miehet syyllistyvät esimerkiksi naisia enemmän rikoksiin.
Kun nämä edellä mainitut asiat otetaan huomioon, kantaväestön ja maahanmuuttajien rikollisuusluvut tasoittuvat jonkin verran. Ja vaikka tasoerot rikoksien määrissä kantaväestöön verrattuna ovat suuria, valtaosa maahanmuuttajista ei syyllisty rikokseen. Riippuen maahanmuuttajaryhmästä, enintään kymmenen prosenttia heistä on ollut epäiltynä rikoksesta.
Raiskausrikoksien hälyttävät luvut
Vaikka ikä- ja sukupuolijakauma vaikuttaa rikollisuustasoihin, raiskausrikosten määrä pysyy vakioinnista huolimatta hälyttävän suurena.
– Afrikassa ja Lähi-idässä syntyneiden miesten rikollisuustasoerot raiskausrikoksissa on 17-kertainen kantaväestöön verrattuna, kun taas Itä-Euroopassa – Venäjää lukuun ottamatta – syntyneiden miesten kohdalla sama luku on kymmenkertainen, tutkimuksessa kerrotaan."