Erittäin mielenkiintoinen keissi.
Kirjoitus ei tuo esille mitään uutta faktaa itse teosta tai taustoista. Kyseessä on maallikon “analyysi” sekä tekijän mielentilaan mahdollisesti vaikuttaneista tekijöistä, kiinnostuksen kohteista että hieman siitä, miksi juttu on saanut tällaiset mittasuhteet keskustelun tasolla.
Criminal mastermind vai se tavallistakin tavallisempi tarina?
Oma analyysi (ilman mitään mainittavaa ammattitaitoa tai koulutusta) pohjaa siihen tylsään oletukseen, että kaveri ei ole mikään criminal mastermind tai muu monsteri vaan kyseessä on tapaus, jossa hieman omalaatuisella hepulla on ollut päällä vakava kriisi jo pidempään, eikä varmaankaan ensimmäistä kertaa elämässä. Alkuu kriisi on voinut olla niinkin viatonta kamaa kuin ihan tavallinen “viidenkympinvillitys” eli perhe elämä ja leipälääkäröinti on tuntunut tylsältä tai liitossa on ollut muita ns tavallisia ongelmia ja vaimo on laitettu vaihtoon, joko jo uuden löydyttyä tai sitten sillä on haettu tilaisuutta sellainen hankkia. Oletan että kumppania on villin sinkkuelämän sijaan haettu, sillä pariutuminen on tapahtunut suhteellisen nopeaan tahtiin ja huoltajuudesta on ainakin tämänhetkisten tietojen pohjalta kiistelty. Se, että onko näin toimittu sen vuoksi, että niin vain on tapana toimia ja halutaan pitää yllä kulissia vai onko ollut aidosti halukas ottamaan lapset kokonaisvaltaiseksi osaksi uutta elämään, on kysymys, jota itse olen pohtinut.
Nopea kiinnijääminen ja lukuisat käsittämättömät virheet oletetun tapon jälkeen ei mielestäni tue suunnitelmallisuutta tai erityistä kyvykkyyttä irvokkaan asian hoitamiseen saa minut sille kannalle, että kyseessä on se tavallinen traaginen tarina. Kieltämättä kokonaisuus on tiedossa olevien faktojen pohjalta vähintäänkin mielenkiintoinen.
Kriisistä kriisiin.
Yksi asia, jonka ainakin itse otan huomioon on se, että uuden elämänvaiheen ja vapauden on katkaissut Iso-Koo, joka on voinut osaltaan rajoittaa vapauden tunnetta, sillä rientoja, joista uuden kumppanin kanssa on totuttu nauttimaan on rajoitettu rankalla kädellä ja ilman noita aktiviteetteja uusioperheessä eläminen ei olekaan tuonut täyttymystä kriisin luomaan tyhjiöön ja kriisi ottaa uusia kierroksia.
Kuvioon saattaa myös luikerrella päihteet tai oikeammin niiden väärinkäyttö oli se päihde sitten perinteinen tenttu tai vaikkapa kannabiksen piikittäminen suoraan otsalohkoon, sillä ei ole varsinaisesti merkitystä. Millä tahansa aineella saa pään vielä enemmän sekaisin jos alttiutta on jo ennestään (omat havainnot ja tutkittu tieto puoltaa sitä seikkaa, että tenttu ja sekakäyttö se kaikista yleisin ongelma näissä keisseissä on ja kannabis harvoin ainakaan tuossa iässä saa jengiä sekoilemaan väkivaltaisesti varsinkaan jos hiisailua on tullut harrastettua aikaisemminkin.)
Toinen juttu on se, että miten päihteiden väärinkäyttöön suhtaudutaan lähipiirissä jos se, kuten hyvin yleistä on, haittaa myös kanssaeläjien elämää ja onko sillä ollut kriisin eskaloitumisen kannalta vaikutusta (en syyllistä, pohdin). Päihteiden osuutta epäilen sen vuoksi, että saikulla on aikaa “harrastaa” ja yleensä pahaa oloa tupataan lievittämään päihteillä.
Budista vielä sellainen disclaimeri, josta olisin itse ollut kiitollinen

(niille vanhuksille, jotka haluaa harrastaa, laittomuuksiin ja ongelmalliseen käyttöön en kehota, mutta harrastamista en oikein voi tuomitakaan), että jos myssyttelystä on todella pitkä aika niin harrastuksen pariin palaaville sellainen vinkki, että peli on mennyt aika paljon eteenpäin viimeisen 10 vuoden aikana, eli sen ekan joonaksen kanssa kannattaa ottaa varman päälle eikä kääriä tööttiä jollaisia tuli polteltua nuoruudessa, shit is potent. Ja ei, seurauksena ei ole aivovaurio ja elämän välitön luisuminen Kauppatorilla mereen vaan erittäin epämiellyttävä tila, joka kestää aikansa, ne ymmärtää, jotka ymmärtää.
Mereen ajo.
Mereen ajo voi olla suunniteltu, mutta onko suunnitelma ollut mielessä jo pidempään, vai onko kyseessä ollut kriisin eskaloituminen niinkin yksinkertaiseen ajatukseen, että tunteen tasolla RT on ajatellut, että asioita ei voida ratkoa tavalliseen tapaan, sillä kulissit, joita on rakennettu ovat niin syvällä identiteetissä tai niillä peitellään todellista identiteettiä. Kulissien kaaduttua, (toistamiseen) ei jäljelle jää elämisen arvoista elämää. Mielessä on saattanut liikkua, että tässä sitä körötellään vastatanssittujen häiden jälkeen uusioperheen kanssa ja kaikki on päällisin puolin hyvin, mutta koska tämä ei tunnu hyvältä, ainoa ulospääsy on lopettaa kaikki ja “rohkeus” ei riitä oman tai muiden hengen suunnitelmalliseen riistämiseen, vaan teon on oltava spontaani koska muuten “rohkeus” ei riitä tai rationaalinen puoli ehtii väliin estämään itsetuhoisen toiminnan.
Moni asia puhuu tätä vastaan, mutta ainakin osa niistä perustuu hyvin lyhyeen ja sekavaan kuvaukseen tapauksesta ja lausuntoihin tilanteesta, joka on ehdottomasti ollut kaikille osapuolille traumaattinen. Shokki on varmasti ollu ainakin osalla tapahtumaan liittyneillä päällä. Ihmisillä on tapana selittää asiat yksinkertaisimman ja viatomimman selityksen kautta, oli se tietoista tai tiedostamatonta.
Kyseessä voi tosin olla puhdas vahinko. Vain RT tietää. Jos vahinko, voisi hyvinkin olla niin traumaattinen kokemus kuskille, että mielenterveys järkkyy ja hoitamattomana seuraukset voivat olla jopa näin vakavia.
Akateeminen elementti.
Kunnianhimoa kaverilta ei ainakaan nuorempana ole puuttunut ja hinku alalle, jossa arvostusta saadaan (teologian opintojen pohdinta ja lääkikseen päätyminen).
1. Selkeästi tähdännyt tutkijan uralle koska väikkäriä on lähdetty vääntämään.
2. On ollut jo tuossa vaiheessa raha mielessä ja on nähnyt tohtorinhatun tuoman lisän palkkapussissa ja jatkouraa ajatellen tavoittelemisen arvoiseksi.
3. Aihe on vienyt mennessään ja lahjat ovat riittäneet väikkäriin asti.
4. Joku ulkopuolinen henkilö tai motiivi on kannustanut menemään opinnoissa mahdollisimman pitkälle.
5. Kilpailuvietti, eli opinnot vedetään tappiin saakka, “voitetaan” ja saadaan palkinto sekä ihailua
Tutkijan ura on tyssännyt ilmeisesti aika nopeasti.
1. Tutkijan duuneilla harva pääsee tässä maassa kunnolla rikastumaan.
2. Rahoitus / muu yliopisto byrokratia katkaisi uran.
3. Tarkoitus on alunperin hankkia natsat ja painua leipälääkäriksi tms uraa ja taaloja takomaan.
4. On kokenut kutsumusta ihmisten auttamiseen.
5. On saanut potilastyöstä jotain henkilökohtaista tyydytystä
6. Ei ole kokenut tutkija uraa omakseen vaan lähtenyt etsimään uutta tapaa toteuttaa itseään
Muutaman mutkan ja epäonnistumisen kautta päätyy yksityiselle puolelle leipälääkäriksi ja suurin osa potilaista ns peruskauraa, joka ei haasta tai vie eteenpäin
1.Kokee olevansa ansassa koska duunit ei inspiroi
2. Tunne siitä, että alkaa olla jo liian vanha saavuttamaan mitään tai kokeilemaan uutta
3. Usko / tieto siitä, että ei oikeasti voi auttaa työssään vaan leimaa lappuja yksityisellä puolella
4. Vaikka massia tulee niin ei niin paljon, että voisi pitää yllä tarvitsemaansa elintasoa ilman työntekoa ja tajuaa, että sama ralli jatkuu vielä pitkään. Pois on päästävä, mutta sosiaalisesti hyväksyttyjä keinoja ei ole omasta mielestä näköpiirissä.
5. Saikulle
6. ?????
7. Murha.Infoon ketjun aiheeksi.
Yhtä selkeää selittävää syytä/syitä uran etenemiseen ja käännekohtiin varmaankaan ei ole edes RT:n mielessä olemassa. Edellä mainitut ja mainitsemattomat asiat yhdessä ovat voineet vaikuttaneet uraan, elämään ja tapahtuneeseen tai sitten ei. Syyt eivät myöskään ole loogisia, mutta elämä harvoin on.
One of us?
Mielestäni keissin kiinnostavin seikka on se, että oletettu tekijä on ainakin joskus ollut “alan” asiantuntija ja selkeästi perehtynyt aiheeseen erittäin perusteellisesti. Ja ei, ei paini Lauerman yms kanssa samassa sarjassa, mutta kaverin älynlahjojen aliarvioiminen on mielestäni hieman typerää, sillä väikkärin vääntäminen siihen kuntoon, että se vielä erikseen noteerataan yhdeksi vuoden parhaista, ei ole mikään pieni saavutus.
Väitteet, että tuolle tasolle itsensä kouluttaminen ei vaatisi mitään erityistä lahjakkuutta tai älykkyyttä vaan kuka tahansa normijantteri voisi nuo asiat saavuttaa jos vain viitsii on mielestäni samaa kamaa kuin Arska kuuluttamassa esson baarissa, että hänestäkin oli tulossa Litmasen kaltainen kuningas ellei se polvi pentele olisi mennyt riparin jatkoilla mutkalle.
Toisaalta kaverin kiinnostus väikkärin yms tutkimusten sisältämiin (täysin samoja asioita kohtaan, joiden takia ainakin osa meistä täällä hengaa) aiheisiin tuo keissiin elementin, joka Suomen historiassa ja jopa globaalilla tasolla, on erittäin harvinaista. Yksi syy, jonka takia keissi täälläkin saa poikkeuksellista huomiota ja kaverista väännetään puoliväkisin poikkeuksellista hirviötä voisi olla, irvokasta sanoa, ilmiö jossa pienen löyhän yhteisön sisällä viriää ajatus siitä, että kaveri on ns “one of us gone bad” ja sehän se vasta pahalta tuntuukin. Sama koskee akateemisia piirejä. En tarkoita tapahtunutta vaan sitä, miten siitä yritettiin peitellä ja kuinka siihen päädyttiin ja ilmeisesti siihen päädyttiin ilman, että kukaan osasi epäillä niin voimakkaasti että asiaan olisi puututtu tai keinoja siihen ei ole ollut.
Media
Median epätavallinen kiinnostus keissiä kohtaan voi liittyä tyypin sosioekonomiseen asemaan, ammattiin sekä siihen, että kaveri jäi kiinni niin epätavallisella ja groteskilla tavalla, kerää klikkejä. Mereen ajo ja muut kummallisuudet toki vie tarinaa entistä kiinnostavammille poluille, joista napsia lisää klikkejä.
Mitäs läksit.
Itse keissin lisäksi oma mielenkiinto kohdistuu (epätavallista, tiedän) siihen, että kykeneekö kaveri enää olemaan millään tavalla hyödyllinen ihmisille, joihin tapahtuma jättää jälkeensä tai yhteiskunnalle, joka käyttää arvokkaita resursseja kaverin tuomitsemiseen / hoitamiseen / eheyttämiseen. Jos joku läheinen tai jopa itse RT tälle palstalle eksyy niin kehotan laittamaan nupin kuntoon sikäli kuin se on mahdollista ja käyttämän lopun elämästään hyödyllisellä tavalla. Yksi mahdollinen tapa olisi se, että avaa keissin rehellisesti täysin auki (akateemisessa kontekstissa, ei keltaisessa tai muussakaan lehdistössä/julkaisualustalla) ja käyttää omaa erityisosaamistaan siten, että tällainen tapahtumaketju voitaisiin katkaista mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, jotta mitään tämän kaltaista tai lievempää ei pääsisi tapahtumaan. Keskittymään siihen, miksei itse, ammattilaisia vilisevä työyhteisö tai muu tukiverkko tunnistanut / osannut hoitaa kaveria avun piiriin, jotta tällainen tapahtumakulku ei olisi ollut mahdollinen. Voi myös olla, että mitään ei olisi ollut tehtävissä, mutta kaikesta voi oppia ja opettaa muita niin karulta kuin se kuulostaakin. Jos taas painaa pään pensaaseen, välttelee vastuuta tai vielä ikävämpää, pullahtaa tulevaisuudessa kekkuloimaan julkisuuteen, joko uhrina tai “kokemusasiantuntijana”, ansaitsee heppu kaiken sen pahan mitä tulevaisuus tuo tullessaan, sillä se on tulossa. Tavalla tai toisella.
Kaikki ei ole ohi, vielä on paljon hävittävää. Pallo on RT:llä ja tavallaan myös akateemisella yhteisöllä, josta kaveri on ponnistanut.
T: Long time lurkker, only this time poster.
Kiitos osalle teistä ja anteeksi erittäin pitkä ja huonosti jäsennelty kirjoitus.
Rauhaa, rakkautta ja mielenterveyttä allihuuppa!