Sanna Ukkola lataa faktaa tiskiin tästä seksikkäästä ökysosialistista. Toivottavasti tulee taas itku.
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/6 ... 7c4510037d
POLITIIKKA
Kolumni: Sanna Marin, nolo keikari
SANNA UKKOLA
Marinin rahvaanomainen piehtarointi mammonassa on yhtä kamalaa katsottavaa kuin Rytsölöiden rahoilla elvistely 2000-luvulla, kirjoittaa Iltalehden kolumnisti Sanna Ukkola.
Ystävystyin Niklas Herlinin kanssa, kun työskentelimme yhtä aikaa Ilta-Sanomissa.
Hänestä ei olisi koskaan uskonut päällepäin, että hän oli Kone-yhtiön suuromistaja ja Suomen rikkaimpia miehiä. Niko pukeutui farkkuihin, nahkabootseihin ja nahkarotsiin.
Hän asui vaatimattomasti, lensi turistiluokassa ja kartteli viiden tähden hotelleja, koska hän ei viihtynyt sellaisessa ympäristössä. Hän joi olutta, poltti röökiä ketjussa ja ajoi prätkällä.
Kesäisin hän viihtyi Porkkalassa vaatimattomassa mökissään, josta ei millään tavalla olisi voinut uskoa, että sen omistaja oli tuleva miljardööri.
Kun kävimme ulkona syömässä, maksoimme yleensä puoliksi. Raha ei näkynyt Nikosta ulospäin millään tavalla; hän oli rahan suhteen jopa tarkka.
Noihin aikoihin Ilta-Sanomat kirjoitteli Rytsölöiden veljeksistä, jotka rikastuivat 2000-luvun it-huumassa. Kävin haastattelemassa Jaakko Rytsölää, joka oli ostanut keltaisen, äärettömän mauttoman Lamborghinin, jota esitteli ylpeänä mediassa.
Veljekset pörräsivät helikoptereilla, poseerasivat keltaisten autojensa edessä ja vuodattivat medialle yksityiskohtia ylellisestä elämästään. En keksi oikein mitään mauttomampaa kuin Rytsölän veljekset it-huuman kuumimpina vuosina.
Usein puhutaan niin sanotusta vanhasta rahasta ja uusrikkaista. Niklas Herlin ja Rytsölät ilmentävät stereotypiaa täysin: uusi raha näkyy, vanha raha ei.
Todella rikkaiden ei tarvitse esitellä vaurauttaan julkisesti, heidän ei tarvitse postata instaan kuvia Guccin laukuistaan tai uusimmasta ökyautostaan, eivätkä he edes välttämättä omista sellaisia. Sillä heillä on kanttia ajaa ihan tavallisella autolla ja pukeutua vaatteisiin, joissa kauimmas ei hohda kallis brändi.
Vanha raha ei öykkäröi; rahalla brassailu on nousukkaiden puuhaa.
Sanna Marinin uusi elämäntyyli ja estoton leveily seuraajille on herättänyt kummastusta Suomessa ja maailmalla. Marin esittelee somekanavillaan niin kuuluisia ihmisiä, joiden kanssa hän on päätynyt samaan tilaan kuin ylellistä elämäänsäkin.
Sen jälkeen, kun Marin poistui Suomen politiikasta, hän on esitellyt hulppeaa lukuselämäänsä niin antaumuksella, että jopa demareiden oma pää-äänenkannattaja Demokraatti ärähti asiasta:
“Omassa somessaan Marin onkin oma itsensä. Hän ei kuuntele oopperaa tai seurustele diplomaattien kanssa. Hän bilettää Suomen kalleimmassa hotellihuoneessa seuranaan muun muassa vauraudellaan leveilevä kiinteistönvälittäjä.”
Instagramissaan Marin poseeraa takavuosien tähden Sharon Stonen kanssa, postaa kuvia itsestään Pariisin muotiviikoilta; taustalla näkyvät “sattumalta” Kim Kardashian ja David Beckham – ja makoilee kavereidensa kanssa Kämpin Mannerheim-sviitin sängyllä tasavaltalaisten ritarikuntien korkeimmissa kunniamerkeissä.
Kadulla hän kulkee parin tonnin käsilaukun kanssa (kuka ostaa parin tonnin käsilaukun vaikka rahaa olisikin), ajelee ökylimusiinilla, poseeraa muotilehden sivuilla yli 20 000 euron arvoisissa vaatteissa eikä vahingossakaan unohda merkitä luksushotellin nimeä somekuviinsa.
Marinin rahvaanomainen piehtarointi mammonassa on yhtä kamalaa katsottavaa kuin Rytsölöiden rahoilla elvistely 2000-luvulla.
Sanna Marinista on tullut nolo keikari, joka vaurauden esittelyn lisäksi kertoilee kansainväliselle medialle tarinaa siitä, kuinka häntä kohdeltiin Suomessa huonosti sen takia, että hän oli “liian seksikäs”.
Kauas on tultu ajoista, jolloin Marin kertoi Yökylässä-ohjelmassa suurimmasta pelostaan: että julkisuus ei jätä rauhaan.
“Itse asiassa yksi suurimpia pelkojani on se, että sitten jonakin päivänä, kun en ole enää tässä tehtävässä, niin se kiinnostus ei lopu. Se on suurimpia pelkojani, että sitten en saa palata minuksi, vaan edelleen olisi siinä valokeilassa ja fokuksessa, ja se pelottaa minua.”
Höpöhöpö. Marin puhui ohjelmassa täyttä puutaheinää.
Hänen suurin pelkonsa näyttäisi olevan se, että kiinnostus häneen loppuu. Hän tarjoilee medialle jatkuvalla syötöllä uutta kirjoitettavaa, postailee kuvia itsestään läpinäkyvässä mekossa ja esittelee somessa peppuaan julkaisemalla kuvan itsestään takaapäin bikineissä, jotka eivät peitä mitään.
Toiminta on juuri sellaista, mitä tehdään, kun oikein kiihkeästi halutaan mediaan.
Marin näyttää jääneen pahasti koukkuun julkisuuteen ja haluavan jostain käsittämättömästä syystä muuttaa imagonsa vaikutusvaltaisesta päättäjästä moukkamaiseksi sometyrkyksi. Hänen viestinsä ei ole nykyään “kuunnelkaa minua”, vaan “katsokaa minua”.
Ex-pääministerin osoittama turhamaisuus on häkellyttävää. Yleensä tuossa asemassa suunnataan toiminta yhteisöä hyödyttävään tekemiseen ja kohdistetaan valokeila pois itsestä. Nyt Marin näyttää keskittävän kaiken voimansa oman henkilöbrändinsä rakentamiseen ja kahmiakseen itselleen mahdollisimman paljon huomiota.
Suomessa mikä tahansa pääministerin sanoma tai tekemä asia on uutinen. Nyt kun tätä julkisuuslähdettä ei Marinin käytössä enää ole, jatkuvaan julkisuudennälkään on tarjolla vain yksi lääke: lisääntyvä röyhkeys.
Tämä on uskomattoman surullista katseltavaa, sillä Marinilla olisi voinut olla erinomainen jatkopolku suomalaisessa politiikassa. Mutta jos makoisasta julkisuudesta ei kykene luopumaan edes hetkeksi, jälki on juuri tämän näköistä.
Rahalla öykkäröinti on erikoinen ratkaisu sosialistitaustaiselle poliitikolle, mutta toisaalta ymmärrettävää Sanna Marinin historian tuntien. Marin on kertonut kärsivänsä huijarisyndroomasta, jossa henkilö kuvittelee olevansa huonompi kuin hän todellisuudessa on. Hänellä voi olla aidosti heikko itsetunto, siitä ainakin viestittävät ulkoiset, nousukasmaiset statussymbolit.
Näkyvä rahan esittely kertoo paljon henkilön arvoista, epävarmuudesta ja esimerkiksi siitä, että hän janoaa sosiaalista hyväksyntää.
Marin on tehnyt sosiaalisen nousun työväentaustaisen perheen lapsesta politiikan huippupäättäjäksi. Julkisuudessa hänen on kuvattu nousseen kaupan kassalta Suomen pääministeriksi.
Hän on kertoillut haastatteluissaan, kuinka Suomi on naisvihamielinen maa, ja hän vaikuttaa todella uskovan, että häntä kohdeltiin epäreilusti pääministeriaikoinaan.
Ehkä Marin haluaa näyttää keskisormea kaikille, myös entisille äänestäjilleen: Katsokaa, köyhät, minä menestyn! Minä poseeraan Kim Kardashianin kanssa samoissa bileissä! Katsokaa, tässä pyllyni – painakaa se lehteen!
Minä teen juuri niin kuin haluan enkä piittaa pätkääkään teistä ja teidän mielipiteistänne.
Tämä asenne on Marinin suurin vahvuus – mutta myös suurin heikkous.