Ad blocker detected: Our website is made possible by displaying online advertisements to our visitors. Please consider supporting us by disabling your ad blocker on our website.
Flammamble: Edunvalvojan tarpeen ratkaisee maistraatti, ei sosiaaliviranomaiset. Sosiaaliviranomaiset voivat hakea maistraatilta lapselle edunvalvojaa, mutta jos vanhemmat ja sosiaaliviranomaiset ovat erimielisiä, edunvalvojan määrää tuomioistuin.
joo, mutta kun minä kirjoitinkin, että sen tarpeellisuudesta vastaa sosiaaliviranomaiset. Vastaat eri asiaan.
24 §
Vastuu lapsen edun turvaamisesta
Lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän on valvottava lapsen edun toteutumista ja avustettava virkansa puolesta lasta tai nuorta puhevallan käytössä sekä tarvittaessa ohjattava lapsi tai nuori oikeusavun piiriin taikka huolehdittava siitä, että lapselle haetaan 22 §:ssä tarkoitetuissa tilanteissa edunvalvojaa.
Flammamble: Edunvalvojan tarpeen ratkaisee maistraatti, ei sosiaaliviranomaiset. Sosiaaliviranomaiset voivat hakea maistraatilta lapselle edunvalvojaa, mutta jos vanhemmat ja sosiaaliviranomaiset ovat erimielisiä, edunvalvojan määrää tuomioistuin.
joo, mutta kun minä kirjoitinkin, että sen tarpeellisuudesta pitää huolen sosiaaliviranomaiset. Vastaat eri asiaan.
Tarkoitatko, että sosiaaliviranomaiset voisivat ratkaista ohi esitutkintalain 33§:n huoltajan tai edunvalvojan tarpeesta? Vai miten tuo olisi tarkoitus vaihtoehtoisesti sitten ymmärtää? Oikeusasiamiehen ratkaisussa hänen kanta on, että huoltajan, edunvalvojan tai muun laillisen edustajan läsnäolo-oikeus on poikkeukseton, jos häntä ei poisteta kuulustelutilanteesta lain mukaisin perustein.
Juridiset päätökset eivät onneksi kuulu maallikkoyleisölle tai keskustelupalstan höyrypäille. AA:n (surkuhupaisan) valituksen alle ollaan nyt eräiden nimimerkkien toimesta lakaisemassa koko Ulvilan surma ja (mahdollisen) väkivaltaisen murhaajan ja p--ofiilin saattaminen vastuuseen teoistaan.
Poimintoja Edilexistä:
11 § (3.8.1990/677)
Lasten kohtelu esitutkinnassa
Lasta on kohdeltava esitutkinnassa hänen ikänsä ja kehitystasonsa edellyttämällä tavalla. Erityisesti on huolehdittava siitä, ettei lapselle aiheuteta tarpeettomasti haittaa koulussa, työpaikalla tai muussa hänelle tärkeässä ympäristössä.
Lapsiin kohdistuvat tutkintatoimenpiteet on mahdollisuuksien mukaan annettava tähän tehtävään erityisesti perehtyneiden poliisimiesten suoritettaviksi. Esitutkintaviranomaisen on tarvittaessa neuvoteltava lääkärin tai muun asiantuntijan kanssa siitä, voidaanko lapseen kohdistaa tutkintatoimenpiteitä.
14 §
Kuulusteleminen ja tutkinta, kun epäilty on viittätoista vuotta nuorempi
Kun viittätoista vuotta nuoremman lapsen epäillään syyllistyneen rikolliseen tekoon, lasta voidaan kuulustella teon johdosta. Teon johdosta voidaan myös toimittaa tutkinta sen selvittämiseksi, onko viisitoista vuotta täyttänyt ollut osallisena rikoksessa, tai teolla menetetyn omaisuuden saamiseksi takaisin taikka jos tutkinnanjohtaja katsoo siihen olevan erityistä syytä tai jos sosiaalilautakunta sitä pyytää. Tutkinnasta on soveltuvin osin voimassa, mitä esitutkinnasta rikosasiassa on säädetty.
15 § Ilmoitus kuulustelusta ja pöytäkirjan toimittaminen sosiaalilautakunnalle
Kun lasta kuulustellaan epäiltynä, sosiaalilautakunnalle on varattava tilaisuus lähettää edustajansa kuulusteluun, jollei tätä ole lastensuojelulain (683/83) 15 §:n 2 momentin perusteella pidettävä ilmeisen tarpeettomana. Esitutkintaviranomaisen on viipymättä toimitettava kuulustelupöytäkirja sosiaalilautakunnalle.
LastensuojeluL 683/1983 on kumottu L:lla 417/2007, ks. LastensuojeluL 417/2007 24 § 2 mom.
16 § (8.6.2006/485):stä
- - -
Kuulustelupöytäkirjaan merkitään myös:
1) syy kuulustelun toimittamiseen kello 21:n ja 6:n välisenä aikana;
2) syy, jonka vuoksi jonkun pääsy kuulustelutilaisuuteen on evätty esitutkintalain 31 §:n nojalla tai joku on poistettu sieltä mainitun lain 35 §:n nojalla, sekä mainitun lain 36 §:n mukainen tilaisuuden varaaminen asianomaisille tietojen saamiseen ja kysymysten tekemiseen; sekä
3) tilaisuuden varaaminen sosiaalilautakunnalle edustajansa lähettämiseen lapsen kuulusteluun sekä sosiaalilautakunnan edustajan läsnäolo.
17 § Kuulustelupöytäkirjan ottaminen ääni- tai kuvatallenteeseen
Kuulustelukertomus voidaan ottaa kokonaan tai osittain ääni- tai kuvatallenteeseen. Tallentamisesta on ennen sen aloittamista ilmoitettava kuulusteltavalle.
Kuulustelukertomusta ei ole pakko ottaa ääni- tai kuvatallenteelle. Poliisi kirjasi AA:n tunnustuskertomuksen ja antoi sen AA:lle tarkistettavaksi ja korjattavaksi.
Kun Aueria on epäilty rikoksesta, on lasta tällöin epäilty väärän todistuksen antamisesta, kun hänet on haettu kuultavaksi. Lapsi on siis ollut kuultavana rikoksesta (väärä todistus) epäiltynä.
Edunvalvojan/sosiaaliviranomaisen läsnäolo lapsen kuulemisessa ei ole välttämätöntä, jos poliisi katsoo sen tarpeettomaksi. Axxxxan kaikissa kuulusteluissa oli sosiaaliviranomainen/-viranomaisia läsnä.
AA:lla ei ollut oikeutta olla läsnä lapsensa kuulustelussa eikä hänelle ollut velvoitetta ilmoittaa kuulustelusta, sillä häntä epäiltiin tutkittavana olleesta rikoksesta.
Olisiko mahdollista, että Auerilta on ihan epävirallisesti kysäisty, tai hänelle vihjaistu, siis joskus v 2009, että miten olisi jos puhutettaisiin lapsia vielä, ja Auerin reaktio olisi ollut kielteinen: tähän ei lapsia sekoteta (perusteluja lasten rauhaan jättämiselle kyllä löytyy..).
Tutkinnan johtajan vaihduttua oli Annelia kuulusteltu edellisen kerran kesäkuussa 2008 (ennen syksyn 2009 kuulusteluja, jolloin oli tehty kysymyksiä Jukan mahdollisista muista naisystävistä sekä naapurin tytön kertomasta avioeropuheesta, josta oli kuullut Axxx:lta- muistan kyllä että tämä on myöhemmin kiistetty, Jukan työpaikkaetsinnöistä, mahd uuden asunnon etsimisestä, Jukan 'salaperäisistä' 400 euron nostoista omaan käyttöönsä v 2006 kesästä syksyyn).
Jukan sukulaisia oli myös kuultu uudelleen vuonna 2008, syksyllä, sairaalakeskusteluista, mm 16.10.2008 kahta Jukan sisarista, 18.10.2008 kolmatta sisarta, kahta sisarta myös 7.9.2009. Nuo kuulustelut ainakin tehtiin v 2008, joitain muitakin sukulaisia kuultiin uudelleen v 2008 pitkin vuotta.
Kai nyt Auerin kanssa on muissakin yhteyksissä jotain puhuttu eikä vain virallisissa kuulusteluissa, esim soittaa ja kuulostella.
Niin, että jos Auer oli ilmaissut 'hyvin perustellun vastahakoisuutensa', ja kun tilakuuntelu mitä ilmeisimmin antoi aihetta puuttua asioihin, niin sitten meneteltiin tuolla tavalla.
Vai uskotteko, että Auer olisi antanut luvan viedä tyttö kuultavaksi saman tien jonain päivänä vain ykskaks yllättäin? Jos poliisi olisi soittanut ovikelloa ja kysynyt onko tyttö kotona, että saiskos pluvan, tuota noin, otettaisiin hänet kyytiin ja kysyttäisiin häneltä joitain asioita?
Luulenpa, että rikostutkijoilla on kokemuksia siitä mitä tapahtuu, kun jossain vastaavassa tilanteessa, jossa jostain rikoksesta epäillyltä vanhemmalta kysytään: Annatteko luvan puhutella teidän lastanne sanotaan vaikka viikon päästä? Mahtoiko onnistua? Meinaan epäillyn rikoksen selvittämisen kannalta - jos tuo vanhempi oli syyllinen siihen mistä häntä epäiltiin ja mistä lapsi kenties jotain tiesikin. - Johonkin tämän tapaiseen tuossa 26.8.2009 kuulemisen pöytäkirjan lopussa viitataan:
etp634 L: Niin tiesiks äiti etukäteen et mä tuun tänne?
K: Kyl äiti oli siinä mielessä tietonen et tää asia niin kun hoidetaan mut kyl me vähän sovittiin niin et et totanoin pyritään tekemään se ainakin alustavasti niin että ko hän tietää tämän olevan koko ajan vireillä niin et ilmotetaan sit jos se toteutuu , et sää olet, nythän sää et ollu koulussa sairaana. Niinko mä sanoin siin alussa et me pyritään et jos hirveesti etukäteen ilmotetaan niin siin monta päivää menee ku miettii ja pohtii niin ku menee piloille. Nyt kun ei oo enää niin kauheet kiirettä *) semmost kun oli, et varmasti sillon ilmotettiin samana päivänä siit ajasta. Joskus me vaan tehdään niin ko me pyritään täällä aina miettimään että mikä on niinkun et jos mikä on hyvä jos sää mietit sitä monta päivää se voi olla et sää olet ihan puhki kun me haetaan. Mut aina pitää ilmottaa äidille, se on selvä.
Ymmärrän tuosta, että asiasta on Annelia valistettu, 'alustavasti', että asia on vireillä, päivämäärää eivät olleet kertoneet. Sitten homma toteutettiin. Luulenpa ymmärtäväni miksi.
Eihän lasten kuulemisesta tulisi koskaan mitään, jos vanhemmalta, joka tietää, että lapsi tietää jotain hänen tekemästään rikoksesta, kysyttäisiin lupa ja ilmoitettaisiin, että me tullaan sitten hakemaan lapsi kuultavaksi viikon päästä!
Niin ja yksi pointti lapsen kuulemiseen on sekin, että lapsen ja äidin kertomukset eivät voi olla totta samaan aikaan. jokuvaan sen jo tuossa yllä ilmaisi, että lapsi on saattanut jo aiemmin puhua muunneltua totuutta.
*)1.12.2006 oli kiire
tara, tää oo sulle viimeinen varoitus. Jollet lopeta jo, haemme sinut ja tulet kärsimään todella paljon . Miten oravatädille saisi rasteroinnilla haavaumia ja mustelmia naamaan? Kepittelyiloa tässä tulevaisuudessa odottelen...
jokuvaan kirjoitti:Juridiset päätökset eivät onneksi kuulu maallikkoyleisölle tai keskustelupalstan höyrypäille.
Ei onneksi. Voisi tulla aika hankalia tai kirjavia päätöksiä. Erityisesti, kun konsensusta on vaikea löytää.
jokuvaan kirjoitti:Edunvalvojan/sosiaaliviranomaisen läsnäolo lapsen kuulemisessa ei ole välttämätöntä, jos poliisi katsoo sen tarpeettomaksi. Axxxxan kaikissa kuulusteluissa oli sosiaaliviranomainen/-viranomaisia läsnä.
AA:lla ei ollut oikeutta olla läsnä lapsensa kuulustelussa eikä hänelle ollut velvoitetta ilmoittaa kuulustelusta, sillä häntä epäiltiin tutkittavana olleesta rikoksesta.
Oikeusasiamiehen ratkaisussa hänen kanta on, että huoltajan, edunvalvojan tai muun laillisen edustajan läsnäolo-oikeus on poikkeukseton, jos häntä ei poisteta kuulustelutilanteesta lain mukaisin perustein.
EOA Dnro 2436/4/08, aiheesta tuolla http://murha.info/phpbb2/viewtopic.php? ... 4&start=75
"Katson, että poliisi ei ole esittänyt perusteita olla varaamatta lapsen huoltajalle mahdollisuutta olla läsnä lapsen kuulusteluissa. Esitukinnan toimittamisessa ei ole siten menetelty esitutkintalain 33 §:n edellyttämällä tavalla."
"Katson, että poliisi ei ole esittänyt perusteita olla varaamatta lapsen huoltajalle mahdollisuutta olla läsnä lapsen kuulusteluissa. Esitukinnan toimittamisessa ei ole siten menetelty esitutkintalain 33 §:n edellyttämällä tavalla."
kenen sitaatti ja mistä tämä on? Ei hamotu tuosta kirjoitusasusta joten selventäisitkö.
"Katson, että poliisi ei ole esittänyt perusteita olla varaamatta lapsen huoltajalle mahdollisuutta olla läsnä lapsen kuulusteluissa. Esitukinnan toimittamisessa ei ole siten menetelty esitutkintalain 33 §:n edellyttämällä tavalla."
kenen sitaatti ja mistä tämä on? Ei hamotu tuosta kirjoitusasusta joten selventäisitkö.
Löytyy EOA Dnro 2436/4/08, luvun 3.2.3 viimeinen kappale. Linkki on todella pitkä, mutta löytyy oikeusasiamiehen sivulta 2010 ratkaisuista tai diaari haulla.
"Katson, että poliisi ei ole esittänyt perusteita olla varaamatta lapsen huoltajalle mahdollisuutta olla läsnä lapsen kuulusteluissa. Esitukinnan toimittamisessa ei ole siten menetelty esitutkintalain 33 §:n edellyttämällä tavalla."
kenen sitaatti ja mistä tämä on? Ei hamotu tuosta kirjoitusasusta joten selventäisitkö.
kokeilen onneani haulla löytyi. Tässä, jutun viimeisellä sivulla on fla:n lainaama lause. Liittyy johonkin lsh-epäilyjuttuun. Alaikäisen kuulemista koskevaan valitus ja sen (Eduskunnan oik.asiamiehen) ratkaisu.
Jos joku ei tiedä, niin osoite aukeaa kun kopioi ja liittää sen url-tilaan
tara, tää oo sulle viimeinen varoitus. Jollet lopeta jo, haemme sinut ja tulet kärsimään todella paljon . Miten oravatädille saisi rasteroinnilla haavaumia ja mustelmia naamaan? Kepittelyiloa tässä tulevaisuudessa odottelen...
Olen nyt hieman pihalla. Mitä tekemistä tuolla aivan eri perheen/vanhempien muutaman vuoden takaisella lsh-epäilyllä ja kantelulla/tutkinnalla on tämän kanssa ja tässä Ulvila otsikossa? Ei ymmärrä.
Huomautettakoon nyt, kun täällä moni kuten turre tuntuu esittävän sellaisia tulkintoja, että jos poliisi olisi tehnyt jonkin toimenpidevirheen/puutteen tai toiminut vastoin lain antamia valtuuksia niin, että homma olisi sitten sitä myöden selvä ja Anneli vapaa.
Ei mene niin kuin elokuvissa.
Otetaan vaikka äärimmäinen esimerkki. Poliisi tekee laittoman/vastoin valtuuksia kotietsinnän. Löytää tässä etsinnässä raskauttavan todisteen jota käyttää epäiltyä vastaan ja pistää asian kirjoihin ja kansiin. Sen sijaan kuten jenkeissä, että saatu laittomasti hankittu todiste mitätöitäisiin ja mahdollisesti koko case - niin suomessa oikeus silti arvioi todisteen itsenäisesti. Poliisi saa moitteet ja sanktiot mutta jos löydetty todiste on erityisen raskas ja kiistaton niin oikeus silti pohtii sen painoarvon.
Sama pätee syyttömyysolettamaan. Kun joku vapautuu murhasyytteestä niine todistein mitä asiassa on esitetty niin hän on vapaa syytteistä. Oikeus ei julista häntä syyttömäksi ja anna - jälleen elokuvien tapaan - syytesuojaa. Vapautuminen tästä rikoksesta ei ole ehdoton. Uusien painavien asioiden esiintullessa häntä voidaan syyttää/toimita uudelleen samasta rikoksesta.
Valhalla kirjoitti:Olen nyt hieman pihalla. Mitä tekemistä tuolla aivan eri perheen/vanhempien muutaman vuoden takaisella lsh-epäilyllä ja kantelulla/tutkinnalla on tämän kanssa ja tässä Ulvila otsikossa? Ei ymmärrä.
En ymmärrä mitä et ymmärrä. Sinä itse kysyit, "kenen sitaatti ja mistä tämä on?" Siihen se liittyy.
Eikä alkuperäinen lainaus sen enempää kuin ihan normaaliin keskusteluun liittyy puhe tai kirjoitus. Sinäkin joskus lainailet lainkohtia tai muita tietoja. Jokuvaan arveli: "Edunvalvojan/sosiaaliviranomaisen läsnäolo lapsen kuulemisessa ei ole välttämätöntä, jos poliisi katsoo sen tarpeettomaksi." Siinä luki oikeusasiamiehen ratkaisu, josta voi lukea, että päinvastoin, poliisin näkemys ei riitä.
Oikeuslaitos ei nojaa päätöksissään eduskunnan oikeusasiamiehen vuotuisessa selonteossaan viittaamiin yksittäistapauksiin (´juridisiin suosituksiin´), vaan ajantasaiseen lainsäädäntöön (Edilex). Lakitermejä googlaamalla haku osuu useimmiten (aiempien vuosien) oikeusasiamiehen raportteihin eikä ajantasaiseen lainsäädäntöön.
Anneli Aueria epäiltiin kyseessä olevasta rikoksesta (siksi tilakuuntelu ja peitetoiminta), kun lapsi haettiin kuultavaksi. Tästä syystä Auerille ei ilmoitettu lapsen hakemisesta. Poliisilla oli oikeus tehdä ko. päätös, sillä vajaavaltaista (alaikäistä) oli rikoksen selvittämisen vuoksi välttämätöntä viipymättä kuulustella. Edunvalvojan paikalla olo on lapsen (kiireellisen) kuulustelun yhteydessä suotavaa, muttei välttämätöntä. Axxxxxn tapauksessa paikalla oli alusta asti sosiaalivirkailija; myöhemmin myös muita edunvalvojia.
33 § (27.6.2003/645)
Jos kuulusteltava ei ole täyttänyt viittätoista vuotta, hänen huoltajallaan, edunvalvojallaan tai muulla laillisella edustajallaan on oikeus olla läsnä kuulustelussa.
Jos asianomistajana tai epäiltynä kuulusteltava on viisitoista vuotta täyttänyt vajaavaltainen, huoltajalla, edunvalvojalla tai muulla laillisella edustajalla on oikeus olla läsnä kuulustelussa, jos tämä tutkittavaa rikosta koskevassa oikeudenkäynnissä saisi oikeudenkäymiskaaren 12 luvun 1 tai 2 §:n mukaan käyttää puhevaltaa vajaavaltaisen sijasta tai ohella.
Tutkija voi kieltää vajaavaltaisen 1 ja 2 momentissa tarkoitetun edustajan läsnäolon kuulustelussa, jos tätä epäillään tutkittavana olevasta rikoksesta.Kuulustelusta on etukäteen ilmoitettava läsnäoloon oikeutetuille vajaavaltaisen edustajille, jos se käy vaikeudetta päinsä. Ainakin yhdelle heistä on varattava tilaisuus olla läsnä kuulustelussa, paitsi jos vajaavaltaista on rikoksen selvittämisen vuoksi välttämätöntä viipymättä kuulustella. Tällöin vajaavaltaisen edustajalle on ilmoitettava kuulustelusta mahdollisimman pian.
39 a § (27.6.2003/645)
Asianomistajan ja todistajan kuulustelu on tallennettava videotallenteeseen tai siihen rinnastettavaan muuhun kuva- ja äänitallenteeseen, jos kuulustelukertomusta on tarkoitus käyttää todisteena oikeudenkäynnissä eikä kuultavaa tämän nuoren iän tai henkisen toiminnan häiriintyneisyyden vuoksi todennäköisesti voida siinä haittaa kuulusteltavalle aiheuttamatta kuulla henkilökohtaisesti. Kuulustelussa on otettava huomioon kuulusteltavan kehitystason asettamat erityisvaatimukset kuulustelumenetelmille, kuulusteluun osallistuvien henkilöiden määrälle ja muille kuulusteluolosuhteille. Tutkinnanjohtaja voi päättää, että muukin kuin esitutkintaviranomainen voi kuulustelijan valvonnassa esittää kysymykset kuulusteltavalle. Rikoksesta epäillylle on varattava mahdollisuus esittää kysymyksiä kuulusteltavalle. Jos rikoksesta epäilty niin pyytää, hänen kysymyksensä saa esittää myös asiamies tai avustaja. Kuulustelija voi kuitenkin määrätä, että kysymykset on esitettävä kuulustelijan välityksellä kuulusteltavalle.
AA on mielentilatutkimuksessa todettu terveeksi eikä hän ole iältään nuori. Häntä kyetään kuulemaan henkilökohtaisesti oikeudenkäynnissä. Tunnustuskuulustelua ei siis ollut välttämätöntä ottaa kuva- tai äänitallenteelle. AA:lle annettiin mahdollisuus tutustua kuulustelupöytäkirjaan ja tehdä siihin korjauksia ja muutoksia.
Eikä alkuperäinen lainaus sen enempää kuin ihan normaaliin keskusteluun liittyy puhe tai kirjoitus. Sinäkin joskus lainailet lainkohtia tai muita tietoja. Jokuvaan arveli: "Edunvalvojan/sosiaaliviranomaisen läsnäolo lapsen kuulemisessa ei ole välttämätöntä, jos poliisi katsoo sen tarpeettomaksi." Siinä luki oikeusasiamiehen ratkaisu, josta voi lukea, että päinvastoin, poliisin näkemys ei riitä.
Mutta eihän esimerkkisi ollut suoraan verrannollinen tähän ulvilaan ja koski kaikenlisäksi oikeusasiamiehen vastinetta. Miten voisi ollakaan verrannollinen. Tottakai arkistosta löytyy päätöksiä suuntaa jos toiseen niin kuin on käynyt jo ulvilankin kanssa. Vai meinaatko, että jos hakisi arkistosta päätöksen, jossa oikeus toteaa, että kuulemisen tässä vaiheessa edunvalvoja ei ollut välttämätön ja vanhemman sivuuttaminen oli perusteltua ( joku mikä tahansa rikostutkinta/asianomaiset ) niin väittelyssä olisi ikään kuin tasapeli ja arkiston penkominen jatkuisi.
Flammamble kiertelet nyt siihen malliin , ettei ota selvää argumenteistasi. Kyse oli siitä, saiko lasta kuulla siitä etukäteen äidille ja syytetylle ilmoittamatta ja sitten sivuttiin myös Annelin tunnustusta. Lakiakin sopisi siteerata oikeista kohdin ja ennakkopäätökseen vetoamalla sen tulisi olla rinnastettava ( mutta silloinkaan se ei mene kuin elokuvissa ).
Valhalla kirjoitti:Mutta eihän esimerkkisi ollut suoraan verrannollinen tähän ulvilaan ja koski kaikenlisäksi oikeusasiamiehen vastinetta. Miten voisi ollakaan verrannollinen. Tottakai arkistosta löytyy päätöksiä suuntaa jos toiseen niin kuin on käynyt jo ulvilankin kanssa. Vai meinaatko, että jos hakisi arkistosta päätöksen, jossa oikeus toteaa, että kuulemisen tässä vaiheessa edunvalvoja ei ollut välttämätön ja vanhemman sivuuttaminen oli perusteltua ( joku mikä tahansa rikostutkinta/asianomaiset ) niin väittelyssä olisi ikään kuin tasapeli ja arkiston penkominen jatkuisi.
Flammamble kiertelet nyt siihen malliin , ettei ota selvää argumenteistasi. Kyse oli siitä, saiko lasta kuulla siitä etukäteen äidille ja syytetylle ilmoittamatta ja sitten sivuttiin myös Annelin tunnustusta. Lakiakin sopisi siteerata oikeista kohdin ja ennakkopäätökseen vetoamalla sen tulisi olla rinnastettava ( mutta silloinkaan se ei mene kuin elokuvissa ).
Minäkö kiertelen? Millä tavoin? Käsittääkseni olen vain selventänyt, kun ainoa asiassa esitetty oikeuskäytäntö ei kelpaa. Tuossa esitin yhden hyvin perusteellisesti perustellun oikeusratkaisun. Jos tiedät muusta oikeuskäytännöstä, ole hyvä. Tuossa vastaajaa ei päästetty lapsen kuulemiseen. Jos se ei riittävästi vastaa Ulvilaa, jossa väitätte, että poliisin ei tarvitse päästää vastaajaa lapsen kuulemiseen, kertokaa miltä osin lakipykälät eroavat. Tuossa tapauksessa (luitko edes sitä?) poliisi piti aiheellisena, että rikoksen vastaaja ei ole edustamassa lastaan aivan kuten nyt sinä pidät aiheellisena, että vastaaja ei ole edustamassa lastaan. En minä tuota ratkaisua tehnyt.
Eli jos tiedät, että on kysymyksiä, joiden takia vastaajaa ei tarvitse päästää, vaikka oikeuskäytäntö näyttää toisin, voit kertoa siitä, eikä vain väittää diipadaapaa tai minä kiertelen. Minä olen pitäytynyt faktoissa, sinä kerrot, että faktoja voi olla muitakin. Jos on, niin täällä taitaa riittää palstatilaa.
Oikeusasiamies samalla ohjeisti samassa ratkaisussaan yleisemmin poliisilaitosta:
"Kiinnitän lisäksi - - - poliisilaitoksen huomiota sen varmistamiseen, että lasten kuulusteluja suorittavat
poliisit ovat tietoisia säännösten asettamista vaatimuksista ja että säännöksiä myös noudatetaan."
jokuvaan kirjoitti:Oikeuslaitos ei nojaa päätöksissään eduskunnan oikeusasiamiehen vuotuisessa selonteossaan viittaamiin yksittäistapauksiin (´juridisiin suosituksiin´), vaan ajantasaiseen lainsäädäntöön (Edilex). Lakitermejä googlaamalla haku osuu useimmiten (aiempien vuosien) oikeusasiamiehen raportteihin eikä ajantasaiseen lainsäädäntöön.
Tapahtumat ajoittuvat samoihin vuosiin ja niiltä osin, mitä tuossa käsiteltiin, ei laissa ollut aihetta koskevia muutoksia. Se on helppo tarkistaa Finlexistä. Oikeus ei nojaa oikeusasiamiehen ratkaisuihin, vaan oikeuskäytäntöön yhdenvertaisuuden vuoksi. Oikeuskäytäntö syntyy ratkaisujen kautta. Oikeusasiamiehen ratkaisu ja hänen ohjeistus on lainvoimaiset, viranomaisten on toimittava niiden mukaan.
Kantelija kertoi tehneensä poliisille rikosilmoituksen lapseensa kohdistuneesta hyväksikäyttöepäilystä 13.1.2007. ...Lääninhallitus katsoo, että poliisi on tehnyt lastensuojeluilmoituksen lapseen kohdistuneen epäillyn vakavanrikoksenjohdostaeikäniinkäänlastensuojelulaissasäänneltyjenlapsenkasvuolojentaihy- vinvoinnin tilan vaarantumisesta tai puutteista lapsen huolenpidossa tai muissa kodin olosuhteissa.
...Vanhemmalta rikoskonstaapelilta saadun selvityksen perusteella katson hänellä esitutkinta- aineistoon sisältyvistä kuulustelukertomuksista tekemiensä havaintojen nojalla olleen syy tehdä las- tensuojelulain 40 §:n tarkoittama ilmoitus lastensuojeluviranomaiselle.
Ulvilassa ei ollut kyse lsh-epäilystä. Vielä. Eikä lastensuojeluilmoituksesta. Lapsi ulvilatapauksessa ei ollut nimenomaisesti uhri vaan silminnäkijä. Silminäkijää kuultiin perustuen peitetoimintaan joka myös oli perusteltua suojata.
Kotietsinnän ajankohtaa koskevan arvostelun osalta vanhempi rikoskonstaapeli kertoo määränneensä kotietsinnän rikoksesta epäillyn asuntoon vasta sitten, kun esitetyille epäilyille oli saatu lisätukea kantelijan lapsen tutkimuksia koskevasta terveysviranomaisten lausunnosta. Ulvilaan ei rinnastu myöskään kotietsintään rinnastettavat moitteet. Ulvilassa oli jopa peitetoimintalupa.
Esitutkintalain 33 §:n mukaan, jos kuulusteltava ei ole täyttänyt viittätoista vuotta, hänen huoltajallaan, edunvalvojallaan tai muulla laillisella edustajallaan on oikeus olla läsnä kuulustelussa (1 momentti). Jos asianomistajana tai epäiltynä kuulusteltava on viisitoista vuotta täyttänyt vajaavaltainen, huoltajal- la, edunvalvojalla tai muulla laillisella edustajalla on oikeus olla läsnä kuulustelussa, jos tämä tutkitta- vaa rikosta koskevassa oikeudenkäynnissä saisi oikeudenkäymiskaaren 12 luvun 1 tai 2 §:n mukaan käyttää puhevaltaa vajaavaltaisen sijasta tai ohella (2 momentti). Tutkija voi kieltää vajaavaltaisen 1 ja 2 momentissa tarkoitetun edustajan läsnäolon kuulustelussa, jos tätä epäillään tutkittavana olevasta rikoksesta (3 momentti). Kuulustelusta on etukäteen ilmoitettava läsnäoloon oikeutetuille vajaavaltaisen edustajille, jos se käy vaikeudetta päinsä. A inakin yhdelle heistä on varattava tilaisuus olla läsnä kuulustelussa, paitsi jos vajaavaltaista on rikoksen selvittämisen vuoksi välttämätöntä viipymättä kuulustella. Tällöin vajaavaltaisen edustajalle on ilmoitettava kuulustelusta mahdollisimman pian(4momentti).
Esitutkintalain 35 §:n mukaan tutkija saa poistaa kuulustelutilaisuudesta sen, joka käytöksellään häi- ritsee kuulustelua tai jonka läsnäolo muuten vaikeuttaa asian selvittämistä.
Esitutkinnasta ja pakkokeinoista annetun asetuksen 11 §:n mukaan lasta on kohdeltava esitutkinnassa hänen ikänsä ja kehitystasonsa edellyttämällä tavalla.
Katson, että poliisi ei ole esittänyt perusteita olla varaamatta lapsen huoltajalle mahdollisuutta olla läsnä lapsen kuulusteluissa. Esitukinnan toimittamisessa ei ole siten menetelty esitutkintalain 33 §:n edellyttämällä tavalla. Ulvilassa lapsi ei ollut yksin = sosiaaliviranomaiset. Poliisilla oli lisäksi aivan toiset perusteet ulvilassa kuin siteeraamasi referensipätkän kokonaisuudessa.
TOIMENPITEET
Saatan edellä kohdassa 3.2.3 esittämäni moittivan käsityksen lapsen kuulustelussa ilmi tulleen kuu- lustelumenettelyn lainvastaisuudesta asiassa tutkijana toimineen vanhemman rikoskonstaapelinsekä tutkinnanjohtajana ja esitutkinnasta vastanneen rikoskomisarion tietoon.
Kiinnitän lisäksi - - - poliisilaitoksen huomiota sen varmistamiseen, että lasten kuulusteluja suorittavat poliisit ovat tietoisia säännösten asettamista vaatimuksista ja että säännöksiä myös noudatetaan.
Tässä tarkoituksessa lähetän vanhemmalle rikoskonstaapelille sekä - - - poliisilaitoksen poliisipäälli- kölle jäljennöksen tästä päätöksestäni. Lähetän jäljennöksen päätöksestäni tiedoksi myös poliisihalli- tukselle.
Muihin toimenpiteisiini kantelu ei anna aihetta. Toimenpiteistä saa siteeraamasi päätöksestä kuvan rikkeiden vakavuudesta siinä. Myöhemmin kuullaan ihan eri tapauksen - eli ulvilan ja Annelin tutkintapyynnön vastaukset hänen nimenomaiseen valitukseen. Ja huomautettakoon, että jo oikeudenkäynneistä alkaen eli pitkään on lapsilla ollut edunvalvojat jotka eivät ole tutkintapyyntöä allekirjoittaneet. Anneli kokee hänen oikeusturvaansa loukatun, ei lasten.
