MURHA.INFO

Anneli käveli kengät jalassa lasinpaloja väistellen. Ei kukaan kävele tahallaan lasimurskan yli, ellei siitä ole jotain hyötyä.

Jos Annelin jalkapohjat olisivat olleet verillä, olisi sairaalassa myös lakanat olleet veressä ja jalkojen haavat olisi heti putsattu. On poliisilta hullua uskoa Annelin puhetta siitä, että jalkapohjat olivat haavoilla.

Eli kengät oli jalassa.

Ne Jukan työmaakengät olivat ns. turvakengät - mallia Sievin Jalkine todennäköisesti - joissa on metallivahvisteinen kärki. Sellaisten jäljistä ei ollut kyse. Jukan turvakengät lienevät vieläkin siellä työpaikan laatikossa.

Chili kirjoitti:Jos Annelin jalkapohjat olisivat olleet verillä, olisi sairaalassa myös lakanat olleet veressä ja jalkojen haavat olisi heti putsattu. On poliisilta hullua uskoa Annelin puhetta siitä, että jalkapohjat olivat haavaoilla.

Jalkapohjissa oli haavoja, siitäkin on puhuttu täällä lukuisia kertoja.

Älkää menkö muuttamaan faktoja ominpäin ja oletustenne perusteella, kiitos. Tämä koskee myös muita "uusia" kirjoittajia. Aiheesta on kirjoitettu tuhansia viestejä, hakua kannattaa opetella käyttämään ennen kuin lyö oman "oivalluksensa" pöytään. Myös hovioikeuden päätöksen lukeminen on suotavaa.

Lasiääniä on pohdittu viimeksi hovioikeudessa http://www.mtv3.fi/uutiset/rikos.shtml/ ... omio-tasta

Toden totta. Lasinsirpaleet ovat ikkunan alla, joten tuossa kohdin ei ole ääneti voinut kulkea sen paremmin huppari kuin Annelikaan.

Anneli sanoi kulkeneensa pesutilojen läpi kokeilemaan Jukan pulssia. Tuolla pesuhuoneen oven ja sängyn kohdalla ei ollut niinkään lasinsiruja, joten sielä pystyi kyllä kulkemaan.

jmit kirjoitti:Toden totta. Lasinsirpaleet ovat ikkunan alla, joten tuossa kohdin ei ole ääneti voinut kulkea sen paremmin huppari kuin Annelikaan.

Anneli sanoi kulkeneensa pesutilojen läpi kokeilemaan Jukan pulssia. Tuolla pesuhuoneen oven ja sängyn kohdalla ei ollut niinkään lasinsiruja, joten sielä pystyi kyllä kulkemaan.

Askeleensa sopivasti asettamalla pääsee kyllä takkahuoneesta parilla harppauksella takan reunusta pitkin olohuoneeseenkin ilman lasinsiruvahinkoja ja takaisin..

Ja se yksi mahdollisuus on, että Anneli levitteli lasia reilummin vielä puhelun jälkeen. Jota tyttökin ihmetteli.

Sanoihan puolustus verannankin laseista - "jos joku on ne sinne heittänyt".

jmit kirjoitti:Toden totta. Lasinsirpaleet ovat ikkunan alla, joten tuossa kohdin ei ole ääneti voinut kulkea sen paremmin huppari kuin Annelikaan.

Anneli sanoi kulkeneensa pesutilojen läpi kokeilemaan Jukan pulssia. Tuolla pesuhuoneen oven ja sängyn kohdalla ei ollut niinkään lasinsiruja, joten sielä pystyi kyllä kulkemaan.

Tietääkö kukaan millä taajuuksilla ikkunalasi ääntelee, kun se rikkoutuu? Tai mistä löytyisi tietoa, esim samppelia lasin päällä kävelystä? Yritin googlata. Ihan mielenkiinnosta selvittäisi sen, jotta tietää minkälainen muoto ja miten eri ohjelmalliset häiriösuodattimet reagoi siihen. Kun tietäisi sen, jos tietäisi minkälaiset suotimet puhelimen mikrofonissa, keskusten välisessä liikenteessä ja häken tallennuksessa on, voisi arvioida mitä pitäisi kuulua.

Muuten hyvä tuo häke-nauhan "amerikanprojekti", mutta minusta kaikki suluissa olevat sanat pitäisi myös merkitä niin, ja selvittää, että kyseessä ei ole selvä sana, ja se saattaa olla väärä.
Turha noita kylhä nousseja on pitää faktana, kun ne kaiken järjen mukaan eivät sitä ole. Tarinan luonne muuttuu kovasti sen mukaan, mitä kuulumattomiin kohtiin sovitellaan.

No vähä voit auttaakii.... Mitä se muka on? Miksi tuo kii-venytys? Ei se voi olla noin. Ja myös on huomattava se nopeus, millä jukka repliikkejään lausuu. Siitä tietää, että puhe oli epäselvää höpötystä, jota ei ole pystytty varmasti tulkitsemaan.

Noihin englanniksi käännettyihin litterointeihin kommenttia, jos joku on huolissaan onko jokin sana käännetty 'oikein'..

En usko että sillä miten hyvin joittenkin yksittäisten sanojen merkitykset, tai edes muutaman sanan kokonaisuudet on käännetty 'oikein'. Luulisin että tuollaisissa tutkimuksissa ei niinkään keskitytä ainakaan psykologisiin merkityksiin, ei ensijaisesti. Enkä usko että kulttuurisillakaan merkityksillä on juuri mitään väliä, tai edes millä kielellä on puhuttu.

Se miten litterointitekstissä esille tulevat 'toimijat' sijoittuvat toisiinsa nähden, miten kukin kommunikoi ja asemoi muut toimijat itseensä nähden tuossa ympäristössä (yksi toimija on langan päässä eikä edes paikalla, toinen makaa lattilla, muutama on oven takana, muuan kulkee edestakaisin paikalla, ja Auer välittää tärkeimmät tapahtumat eteenpäin?) Tämän kaltainen on pointti, ei se mitä oikeasti joku sanoi satakunnan murteella... Eli tutkitaan 'kommunikoitia, jäljitään mahdollista 'huijaria' - eli sitä että olisiko tässä joku joka vain kertoo tarinaa, ja yrittää sen avulla vaikuttaa toisiin. Jos näin on niin teksti kyllä antaa siitä jotain viitteitä.

Ei kai tällainen analyysi voi olla kuin muun tutkimuksen tukena, eli jos havaitaan viitteitä valehtelusta, voidaan ottaa se kuulustelussa huomioon??


Kiinnostavaa Ulvilan häkenauhassa on se millaisen narratiivin yksi toimija tuottaa, se joka on eniten äänessä, ja se mitä siitä voi 'lukea' muuta kuin vain sen mitä hän sanoo. Onko hän kertomuksessaan avuton toimija keskellä armottomien tapahtumien virtaa, voimaton sen edessä mikä vain tapahtui? Puhuu totta?

Vai onko hän ikään kuin outsider joka tarkastelee tapahtumia lintuperspektiivistä, kuin kirjailija, jolla on tarinansa henkilöihin muilta salattua vaikutusvaltaa, kuin narut hallussaan, niin lapseen, häkeen, Jukkaan kuin 'puhumattomaan mutta erittäin voimakkaasti muihin vaikuttavaan toimijaan, toimijoista päältä katsoen kaikkein aktiivisimpaan, huppumieheenkin, loppujen lopuksi? Eli hän valehtelee?

Onko niin että hän, tuo huppumies, sai aikaan kaiken sen mitä todellisuudessa tapahtui ja mitä siitä seurasi? Ensin yksi kertomuksen toimija kuoli, yksi joutui vankilaan 600 päiväksi, yksi perhe hajosi, jne, ja valtava pyörä pyörii edelleen. Siinäpä kysymys.

Kiinnostavaa ainakin minulle tässä caller killer guilty or innocent jutussa on se miten eri tavalla guilty ja innocent caller asemoivat itsensä siihen 'kertomukseen' (tosi tai ei, ei vaikuta narratiivin analyysiin) jonka he kertovat hätäpuhelun aikana. (homicide calls artikkeli, sen kirjallisuusluetteloa kannattaa vilkaista, detecting lies etc...

Tara kirjoitti:Noihin englanniksi käännettyihin litterointeihin kommenttia, jos joku on huolissaan onko jokin sana käännetty 'oikein'..

En usko että sillä miten hyvin joittenkin yksittäisten sanojen merkitykset, tai edes muutaman sanan kokonaisuudet on käännetty 'oikein'. Luulisin että tuollaisissa tutkimuksissa ei niinkään keskitytä ainakaan psykologisiin merkityksiin, ei ensijaisesti. Enkä usko että kulttuurisillakaan merkityksillä on juuri mitään väliä, tai edes millä kielellä on puhuttu.

.......

No enpä ihan heti allekirjoittaisi tuota. Sivuston esimerkkien perusteella juurikin se mitä sanotaan, miten ja missä järjestyksessä on kaiken perusta. Huomautin aikaisemmin siitä "Here is a one killer" käännöksestä koska sivustolla annetun esimerkin mukaan se(käännös) olisi viite mahdollisesta syyllisyydestä, kun taas alkuperäinen suomalainen teksti ei sitä viitettä sisällä.

Kyllä se lähdemateriaalin laatu on kaikessa tutkimuksessa ensiarvoisen tärkeää. Nyt näköjään niitä käännöksiä on tehty jo kaksin kappalein - sekin oikeastaan tekee asian vain vaikeammaksi.

Sirpa kirjoitti:Valhalla: Onko alin otos käräjäoikeuden päätöksestä, koska puhelun kestoksi sanotaan 4 min 18 s, eikös nauhan pituudeksi ole "virallisesti" ilmoitettu 4 min 20 s? Jossain ketjussa oli tietoa partion paikallesaapumisaikojen heitoista - joko ne ovat selvinneet, että miten on mahdollista tuo ilmoitettujen aikojen erot? Olisikohan se ollut ketju nimeltä "ajoituksia". Tämä ongelma tulee esille heti ensimmäisiltä sivuilta. Paljonko tuo aikojen heitto oli?

Tuo nauhan pituuksien ero ei voi selittyä millään muulla, kuin dokumenttiketjussakin esille tulleella "kirkaisun poistolla", mutta edellä olevan lausunnon mukaan siitä poistui myös ulkopuolisen äänet, askelten äänet sekä kamppailun äänet.

Jos puhelu on kestänyt 4min 18s, mutta nauhan kokopituus on 4min 20s, tulee mieleen 2s täyshiljaisuus ajassa 1:34. Tämä tukisi ajatusta, että Anneli on yrittänyt katkaista puhelua painamalla "katkaisijan" pohjaan, eli puhelu on ollut katki 2s ajan. Katkaisijan vapautettuaan on huomannut linjan olevan vieläkin auki, joten oli pyydettävä lapsi puhelimeen kun puhelimessa piti päivystää.

Ei se 2 sekunnin ero ole varmaan kuin kyseisen version pituus. Se on joko alussa tai lopussa tyhjää tai sekä että.

Arvelisin, että lopussa. Jos se olisi alussa, niin Hemmin aikajana ei olisi sama kuin ensimmäisen äänitutkijan ja eri suodatusten vertailu ajan perusteella ei onnistuisi. Tämä olisi hyvin epäkäytännöllistä.

Se että siellä lopussa pari sekuntia tyhjää ei varmaan haittaa ketään. Puhelu on ohi, sen kuulee jokainen (ja näkee graafisesta esityksestä). Ei siis puhelun kesto siitä miksikään ole muuttunut. Puhelu on vain jollakin tallenteella, jossa sen perässä - arvelen - on pari sekuntia enemmän tyhjää kuin poliisin vastaavassa. Niitä tyhjiä ei varmaan kannata vertailla, sillä se ei ole puhelusta vaan todellakin ihan vaan tyhjää. Niinkuin musiikkicd:llä kappaleiden välissä: siinä on yleensä aina muutamia sekunteja tyhjää, joka ei kuulu edellisen mutta ei seuraavankaan biisin pituuteen. Myös levyn lopussa on usein hieman tyhjää. Näin kuulijalle jää se hiljaisuus, ennenkuin esim. soitin raksahtaa sen merkiksi, että levy loppui.

Jostain syysta Sirpa sotkee nyt edelleen ihan tahallaan pakkaa. Tassa patka riidattomista tapahtumatiedoista HOVIOIKEUDEN paatoksesta. Huom nauhan kesto:

Riidattomia tapahtumatietoja

Jukka Lahti oli ollut torstaina 30.11.2006 Turussa matkalla, jolta hän oli palannut kotiin perheensä luo Ulvilaan Tähtisentie 54:ään illalla kello yhdentoista aikaan. Yöllä vuorokauden vaihduttua perjantaiksi 1.12.2006 Anneli Auer oli soittanut hätäkeskukseen kello 2:43:21. Hän oli ilmoittanut, että heidän talossaan oli joku tappaja, joka löi veitsellä hänen miestään. Hätäkeskuspuhelu oli päättynyt kello 2:47:39 kestettyään 4 minuuttia 18 sekuntia.

http://www.mtv3.fi/uutiset/rikos.shtml/ ... omio-tasta

Nauhassa olleet 2 hiljaista sekuntia on siihen aanitutkijan toimesta merkitty ja ovat aina sisaltyneet kokonaisaikaan virallisissa yhteyksissa kaytetylla tallenteella. Taman voi tarkistaa vaikka heti taman ketjun ensimmaisilta sivuilta, vuodelta 2010. Mitaan aania ei ole--aanitutkijan valehtoisen todistuksen mukaan-- poistettu missaan virallisessa yhteydessa kaytetylta kokonaiseksi Hake-tallenteeksi vaitetylta aanitteelta. Aanitutkija narisi hovissa, etta Finnvoxin supertehostettu nauha oli puolestaan 2 sekuntia PIDEMPI kuin se ihan alkuperainen Nicelog tallenne. Tasta ei voi kukaan jarkeva paatella, etta Finnvoxin nauha oli aidompi kun Finnvox alotti tehostelunsa ihan samasta alkutallenteesta. Toisaalta on huomattava, ettei edes Finnvox ilmeisesti uskonut niiden lyhyiden ALUNPERINKIN ulkopuolisen (hupun tai tai Haken tuottamiksi) uskottujen repliikkien (mite ma paase linjoi, nui vaa, aja/aijjaa) tulleen Tahtisentielta, kun kerran esitteli sita ainokaista loytamaansa kumeaa huu-aannetta hovissa.

Kokonaan eri asia on etta a) tutkija oli poistanut tyokopiostaan lapsen kirkaisun b) etta nauhasta tehtiin suodatettuja verisioita, joilla ei kuulu lasta, Annelia tai Jukkaa tai kombinaatioita naiden aanista. Joku nauha lahetettiin viela FBI:lle analysoitavaksi. Alkuperaiseen todisteeseen ei siis kajottu.

Aanitutkija on myos antanut nauhasta eri aikaan toisistaan poikkeavia lausuntoja, joita on selittanyt oikeudessa ymmarryksensa tarkentumisella (nama yllamainitut aanet ja taisteluaanet). Tasta jo karajaoikeus katsoi hanen todistuksensa uskottavuuden karsineen. Mitaan uutta aanitutkijan arvostelu ei siis todellakaan ole. Tuijaa on haukuttu taalla ja puolustuksen taholta oikeudessa hartiavoimin.

En viitsisi naita Sirpafaktoja uudelleen ja uudellen korjata ( kts. esim pari sivua taaksepain tassa ketjussa) mutta kun joku ne aina ottaa tosissaan.

Koko litterointi on ollut niin lehdissa kuin taalla karajaoikeudesta saakka.

visitor59 kirjoitti:

Tara kirjoitti:Noihin englanniksi käännettyihin litterointeihin kommenttia, jos joku on huolissaan onko jokin sana käännetty 'oikein'..

En usko että sillä miten hyvin joittenkin yksittäisten sanojen merkitykset, tai edes muutaman sanan kokonaisuudet on käännetty 'oikein'. Luulisin että tuollaisissa tutkimuksissa ei niinkään keskitytä ainakaan psykologisiin merkityksiin, ei ensijaisesti. Enkä usko että kulttuurisillakaan merkityksillä on juuri mitään väliä, tai edes millä kielellä on puhuttu.

.......

No enpä ihan heti allekirjoittaisi tuota. Sivuston esimerkkien perusteella juurikin se mitä sanotaan, miten ja missä järjestyksessä on kaiken perusta. Huomautin aikaisemmin siitä "Here is a one killer" käännöksestä koska sivustolla annetun esimerkin mukaan se(käännös) olisi viite mahdollisesta syyllisyydestä, kun taas alkuperäinen suomalainen teksti ei sitä viitettä sisällä.

Kyllä se lähdemateriaalin laatu on kaikessa tutkimuksessa ensiarvoisen tärkeää. Nyt näköjään niitä käännöksiä on tehty jo kaksin kappalein - sekin oikeastaan tekee asian vain vaikeammaksi.

Nyt en ihan ymmärrä tarkoitatko, että suomenkielinen 'Täällä on joku tappaja' ilmoitus siis ei mielestäsi sisällä viitettä syyllisyyteen? Olen toista mieltä, varsinkin jos katsoo litterointia kokonaisuutena.

Jos lukisi jonkun hätäpuhelun litteroinnin joka alkaisi niin että joku sanoo: Here is one killer, niin eiköhän siitä saisi vähän koomisen vaikutelman, että ahaa, joku killer soittaa poliisille: come quickly!

Tietenkin hyvä litterointimateriaali on parempi kuin huonosti tehty, kai se nyt on selvä asia. Kirjoitin vähän eri asiasta kuin se mistä sinä puhuit, enkä jaksa alkaa tarkemmin selittää.

Tekstianalyysi kuitenkaan ei ole 'psykologiaa', eikä se sitä välttämättä tarvitse, kun/jos siinä katsotaan vain miten tekstin toimijat kommunikoivat keskenään ja missä suhteessa toisiinsa nähden, riippumatta siitä mikä jonkun psykologinen mieliala on. Jos koetetaan tekstin perusteella jäljittää onko kyseessä todellinen 'yhteistyö' poliisin ym auttavien henkilöitten kanssa vai mistä on kyse, niin kyllä siinä muitakin työkaluja tarvitaan kuin psykologia tms.

Toimijoilla on jokin asema muihin nähden, ja se tulee esiin tavassa jolla he puhuvat olivat he missä mielentilassa hyvänsä. Toki se tulee esille myös käyttäymisessä, eleissä, ilmeissä .. mutta nekin voidaan ymmärtää kommunikoinniksi. Jos halutaan ymmärrystä, tietoa, onko se uskottavaa mitä joku surmapaikalta puhuva, aktiivinen kertoja, antaa kuulijansa ymmärtää, niin en usko että sitä saa selville tutkimalla hänen psykologisia piirteitään tai mielentilaansa,- ei tämä tarkoita että psykologia pitäisi sivuuttaa.

Tuolla homicide- guilty-caller artikkelissa on mainittu parikin teosta joihin olisi kiinnostavaa tutustua:

Communication Under Stress: Indicators of Veracity and Deception in Written Narratives
Investigative Discourse Analysis

"Discerning Lies from Truths: Behavioural Cues to Deception and the Indirect Pathway of Intuition,"

Minusta Annelin ensimmäissestä repliikistä voisi tehdä päätelmän, että hänelle oli enemmän ensijaista kertoa poliisille, että täällä on tappaja, tulkaa äkkiä kuin se, että Jukka tarvitsisi apua mitä pikimmin. Voihan se olla että häkehenkilö korviaan höristelikin. Kestää liian pitkään ennen kuin häke tajuaa, että joku on todella hengen vaarassa.

Edelliselle huomatukselle antaa tukea seuraavana päivänä JJ:n kuulustelussa mm se kohta jossa Anneli kertoo miten meni tonne katsomaan.. ja mitä hän 'katsoi'. JJ kysyy, mitä sitten tapahtui, mitä hän näki. Anneli vastasi mm 'Jukka oli siin lattial mä en sitä sen tarkemmi kattonu'. (sitten jatkoi kertomustaan tappajasta, joka lähti 'kauhealla vauhdilla hänen peräänsä'- Kuinka kauhean vauhdin voi saada päälle, jos matkaa takkahuoneen khh-ovelta takkahuoneen oviaukolle on n 3 metriä?? Ja se äijä oli valmiiksi puolessa välissä tuota3 m matkaa, Jukan kimpussa, eikä se edes juossut Annelin perään.. Annelin nenä senkun kasvaa minuin silmissäni, korvat heiluu jne)'

Annelilla ei ole ollut pienintäkään tunnon tuskaa syystä ettei hän kyennyt Jukkaa auttaamaan yhtään, ei alussa eikä koskaan, ainakaan sellaisesta ei ole ollut mitään merkkiä missään..

Minusta häkenuahan enempi tarkastelu ei ihan oikeasti olisi tarpeen ollenkaan. Mutta ihan kiinnosta silti tuo is the caller the killer juttu.

Joo, taidettiin puhua eri asiasta, mutta ei se mitään.

Flammable kirjoitti: Tietääkö kukaan millä taajuuksilla ikkunalasi ääntelee, kun se rikkoutuu? Tai mistä löytyisi tietoa, esim samppelia lasin päällä kävelystä? Yritin googlata. Ihan mielenkiinnosta selvittäisi sen, jotta tietää minkälainen muoto ja miten eri ohjelmalliset häiriösuodattimet reagoi siihen. Kun tietäisi sen, jos tietäisi minkälaiset suotimet puhelimen mikrofonissa, keskusten välisessä liikenteessä ja häken tallennuksessa on, voisi arvioida mitä pitäisi kuulua.

Tassa linkkeja poliisin rekoihin, joissa seka rikottiin lasia etta narskuteltiin sita ikkkunalla.

http://www.iltasanomat.fi/haku/?search- ... ot-uutiset

Kun samasta ikkunasta kulki monta miesta, aani ei enaa viimeisten kohdalla varmaan vastannut millaan lailla todellisuutta -- valinnet sopivan. Youtubesta loytyy myos paljon videoita lasin rikkomisesta. Googlella "sound effects glass breaking" tuottaa myos tulosta ikkunan rikkomisesta.

Varsinaisesti lasinpaalla laattalattialla kavelysta ei sattunut mitaan silmaan, ainakaan pikahaulla.

ulkosuomalainen kirjoitti:

Flammable kirjoitti: Tietääkö kukaan millä taajuuksilla ikkunalasi ääntelee, kun se rikkoutuu? Tai mistä löytyisi tietoa, esim samppelia lasin päällä kävelystä? Yritin googlata. Ihan mielenkiinnosta selvittäisi sen, jotta tietää minkälainen muoto ja miten eri ohjelmalliset häiriösuodattimet reagoi siihen. Kun tietäisi sen, jos tietäisi minkälaiset suotimet puhelimen mikrofonissa, keskusten välisessä liikenteessä ja häken tallennuksessa on, voisi arvioida mitä pitäisi kuulua.

Tassa linkkeja poliisin rekoihin, joissa seka rikottiin lasia etta narskuteltiin sita ikkkunalla.

http://www.iltasanomat.fi/haku/?search- ... ot-uutiset

Kun samasta ikkunasta kulki monta miesta, aani ei enaa viimeisten kohdalla varmaan vastannut millaan lailla todellisuutta -- valinnet sopivan. Youtubesta loytyy myos paljon videoita lasin rikkomisesta. Googlella "sound effects glass breaking" tuottaa myos tulosta ikkunan rikkomisesta.

Varsinaisesti lasinpaalla laattalattialla kavelysta ei sattunut mitaan silmaan, ainakaan pikahaulla.

Jos puhelee jonkun kanssa puhelimessa, joka kävelee soratietä, niin sen kuulee hyvin. Ja kävelystä kuuluvan vaatteiden kahinan.

Eiköhän se lasikin kuuluisi, mutta kun siellä ei ketään ole niin mitään ei tietysti kuulu. En tiedä, miksei käytetä ketään tehosteäänieksperttiä. Tällaisia ääniähän tehdään elokuviin ja kuunnelmiinkin. Usein huomataan, että aidolla tavalla tehty ääni ei kuulosta aidolta. Heillä on sitten ammattinsa puolesta varmaankin kikkansa. Elokuvissahan käytännössä jokaikinen tehosteääni laitetaan kohdalle jälkikäteen, esim. juurikin rikkoutuva lasi, moottorinäänet, askeleet, kaikki taustalla kuuluva (lasten leikki, liikenne, radio, sade, tuuli) jne.

Mutta vaikeaa se voisi olla ammattilaisellekin, kun nämä äänet nyt on äänitetty niin kaukaa yhdellä vaivaisella puhelinmikrofonilla. Jos päälle sattuu samankorkuisia muita ääniä, niin niitä ei erottele toisistaan millään.