Asiantuntija selventää: kotikoulu ei ole syy huostaanottoon – kadonneen perheen taustalla muutakin
Kotikoulu tai perheen arvojen erilaisuus eivät koskaan itsessään johda lastensuojelun huostaanottoon. Lapsen hyvinvoinnin ja kehityksen turvaaminen on viranomaisille ensisijaista.
MARI VESANUMMI, JANETTE LEINO, ANTTI HAAVISTO
Poliisi kertoi keskiviikkona etsivänsä pohjalaisperhettä, joka on ollut kateissa jo yli vuoden ajan. Perheen vanhempien epäillään vieneen seitsemän huostaanotettua ja sijoitettua lasta Uudessakaarlepyyssä.
Perheen lapset ovat opiskelleet kotikoulussa. Julkisuudessa olleista tiedoista saattoi saada käsityksen, että kotikoulu olisi vaikuttanut siihen, että lapset otettiin huostaan.
Suomessa 909 lasta opiskeli päättyneenä lukuvuotena kotiopetuksessa. Kotikoulu ei ole koskaan syynä lasten huostaanottoon, painottaa erityisasiantuntija Aila Puustinen-Korhonen Hyvil Oy:stä.
Hän on vastannut tuhansiin kuntien ja hyvinvointialueiden lastensuojelun hankaliin neuvontapyyntöihin ja huostaanoton kriteereihin noin 15 vuoden ajan. Huostaanottoon päätyminen on monimutkainen vyyhti, joka on usein monen eri asian summa.
– Minulla ei ole ollut yhtään neuvontapyyntöä ratkaistavana, joka olisi liittynyt sellaiseen kysymykseen, että pelkästään kotikoulussa olemisen vuoksi oltaisiin ryhtynyt huostaanottoon.
Voivatko perheen poikkeavat arvot tai ajatukset yhteiskunnasta vaikuttaa siihen, että lapset otettaisiin huostaan?
– Arvot itsessään eivät, mutta jos yleisellä tasolla nämä arvot ja tapa toimia ja elää jollakin tavalla arvioidaan haitalliseksi lapsen kasvulle ja kehitykselle, niin silloin kyllä. Mutta arvot itsessään tai joku kulttuurinen asia eivät, sanoo Pohjanmaan hyvinvointialueen lastensuojelun palvelupäällikkö Siv Kola.
Kola tietää kadoksissa olevan perheen tapauksen, mutta kommentoi aihetta vain yleisellä tasolla.
Näin Suomessa päädytään kotikouluun
Kotikouluun päätymisen taustalla voi olla sekä lapsesta johtuvia että vanhemmista peräisin olevia syitä.
Vanhempien näkökulmasta kotikoulua voi puoltaa arvopohjaiset syyt, perhekeskeisyys tai huoli koulun sosiaalisesta ympäristöstä kuten koulukiusaaminen tai koulujen sisäilmaongelmat.
Yleisenä menettelynä on, että asuinkunta nimeää tutkivan opettajan, jonka tehtävänä on seurata oppivelvollisen edistymistä. Huoltaja voidaan tuomita oppivelvollisen laiminlyönnistä sakkoon, mutta myös lastensuojeluilmoitus on mahdollinen.
– Jos tutkiva opettaja huomaa jotakin huolta lapsen kehityksessä, oppimisessa, tai kotikoulun sujumisessa, hän tekee lastensuojeluilmoituksen, sanoo Aila Puustinen-Korhonen.
– Asia lähtee käyntiin niin kuin mikä tahansa muu lastensuojeluasia.
Kotikoulu itsessään ei siis ole lastensuojelun huolen aihe, vaan mahdollinen huoli liittyy kodin olosuhteisiin ja vanhempien jaksamiseen ja kykyyn huolehtia lapsen kehityksestä. Lastensuojelusta tehdään mahdollisesti kotikäynti ja selvitetään mitkä tekijät vaikuttavat lapsen koulunkäyntiin.
Perheiden kanssa käydään läpi myös vaihtoehto palata perusopetukseen, mutta pohditaan myös toimia millä vanhempia ja lasta voisi koulunkäynnissä tukea. Yhteiseen suunnitelmaan pyritään neuvotteluteitse.
– Jos sosiaalitoimessa arvioidaan, että lapsen kasvuolot vakavasti vaarantuvat, niin silloin ruvetaan miettimään sitä huostaanottomahdollisuutta, Puustinen-Korhonen sanoo.
Pohjanmaan kadonneen perheen katoaminen oli ammattilaiselle yllätys
Kadonneen perheen tilanteen tunteva Siv Kola sanoo, että ilmassa ei ollut viitteitä siihen, että vanhempien omavaltaista lasten vientiä huostaanotosta pois voisi tapahtua.
– Olen itse toiminut sosiaalityöntekijänä varmasti kaksikymmentä vuotta, ja nyt lyhyemmän hetken sitten palvelupäällikkönä ja tällainen on erittäin harvinaista, Siv Kola sanoo.
https://yle.fi/a/74-20166243?utm_source ... n=ylefiapp