Korpisoturi kirjoitti:Pakosuunnasta: Eikö tuo ole kuitenkin suht looginen valinta pakosuunnaksi miettien silminnäkijöiden minimointia? Ensisuunnan perusteella lienee vaikea sanoa mihin pako jatkui. Ehkä takaisin Raholan suuntaan?
Kyllä muuten oli poikkeuksellinen teko Suomessa: hyvin harvoin murhataan siten, ettei sidettä tekijän ja uhrin välillä. Kännitappeluissakaan harvemmin lähtee henki.
Jäljistä: Siihen mennessä että jäljestyskoira paikalla ovat liikekeskukselta tulevat jäljet jo "astuttu".
Pakosuunnan pohdinta on tietysti kyökkipsykologiaa, koska joku humalainen sattumamurhaaja voi paniikissaan juosta minne tahansa, mitenkään järkevästi ajattelematta.
Mutta listaan nyt tämmöisiä "voisi kuvitella" - perusteita:
1.) murhaaja juoksi heti surman jälkeen (ilmeisesti juurikaan paikalle jäämättä?) VALAISTUN leveän tien yli, vaikka olisi voinut juosta vieressä olevaan metsään, jossa ainakin 2017 tammikuussa oli selkeä polku, joka johti suoraan vesitorninmäen keskikohtaan. Se olisi ollut loistava pakosuunta. Maantien ylitys taas on hyvin riskialtista, voisi tulla auto, joka kiinnittäisi moiseen juoksijaan heti huomion. Joku kauempana kävelevä voisi nähdä jne.
2.) murhaaja juoksi hyvin määrätietoisesti ja pysähtelemättä metsään, vaikka siellä oli jonkinlainen vaikeakulkuinen kallioharjanne. Se ei ollut maastoltaan kovin "kutsuvaa" ja pimeässä varmasti vaikeakulkuinen. Se vesitornin puoleinen metsä on paljon helpompaa maastoa. Oikeastaan ihmeellistä, ettei surmaaja kaatunut ja katkaissut jalkaansa siellä, olihan kuitenkin pilkkopimeää. Jos hän ei lainkaan tuntenut maastoa, niin miksi meni sinne. Ok, pyörätietä eteen- tai taaksepäin harva olisi uskaltanut.
3.) murhaaja juoksi metsän läpi VALAISTULLE leveälle pyörätielle, joka on melko suora, ja jatkoi sitä pitkin pitkän matkaa, vaikka tie kulkee aivan kerrostalojen vieressä. Hän itse asiassa kääntyi juuri siihen suuntaan, missä kerrostaloja on. Toki suunta on myös pois surmapaikalta ja Tesoman "keskustasta".
4.) murhaaja pysyi tällä valaistulla pyörätiellä, vaikka ainakin 2017 tammikuussa siltä erkani selviä polkuja murhaajasta katsoen oikealle metsiköihin kohti omakotitaloaluetta. Jos hän oli täysin tuntemattomassa paikassa, tai asui jopa Raholassa, miksi ei oikaissut näitä polkuja pitkin pois näkyvistä, vaan jatkoi pitkiäkin suoria käsittävää pyörätietä?
5.) jos kaikki pojat olivat mukana ja mikäli Käräjätörmällä havaitut juoksevat pojat sun muut huutelijat ovat oikeita havaintoja, miksi he kaikki suunnistivat eri reittejä Käräjätörmän suuntaan ja tapasivat siellä, mikäli eivät lainkaan tienneet paikkoja vaan asuivat esim vastakkaisessa suunnassa Raholassa? Muiden poikien on ilmeisesti täytynyt juosta pitkin surmapyörätietä (mikä voisi keittiöpsykologisesti kertoa, että eivät olleet itse surmatyössä mukana, eivätkä kokeneet itseään niin syyllisiksi, eivätkä halunneet olla puukottajan kanssa).
Jos murhaaja asui Raholassa ja juoksi kuitenkin vähintään alikululle saakka, hänellä olisi ollut aikamoinen lenkki kierrettävänä aamuyön tunteita, että olisi taas päässyt kotiinsa käymättä surmapaikan läheisyydessä. Olisi ollut aika jännittävä reissu.
Jossain luki, että poliisi pystyi ihan silminkin seuraamaan jälkiä vielä alikululle johtavalla pyörätiellä. Kyllä heidän on rikospaikkatutkimuksen takia täytynyt eristää joku kengänjälki sieltä. Pakkaslumeen ei tietenkään niin tarkasti jäljet tartu, mutta kuitenkin. Jälkiähän on täytynyt olla "sadoittain".