Sukupuolenvaihdos ja transseksuaalisuus

[ajanpatina]

Miehet taas naisten kimpussa, U.K.

https://www.bbc.com/news/articles/czxwv ... fL4_AKeN2w

Transut siis femakoiden kimpussa.
Onhan se ihan hyvä, että femakot saavat sitä samaa paskaa, mitä itsekkin kylvävät.

[Luciano Viskos]

Seuraavaksi aloin katsomaan Netflixistä sarjaa Sense 8, ja kas kummaa, jälleen homopari, sekä lesbopari, jonka osapuolista toinen on myöskin trasnainen (miehestä naiseksi vaihtanut, kun jotkut eivät pysy näissä asioissa kärryllä). Vilkaisin netistä että onko sarjassa montakin kautta, ja siinä yhteydessä kävi ilmi että sarjan ovat luoneet Wachowskin sisarukset, joten ei siis ihmekään että transsukupuolisuus on otettu mukaan tarinaan.

Eipä tässä mitään sinänsä, sama se minulle ketkä parittelevat keskenään ja millä tavalla (joskin olen kyllästynyt siihen että fiktiossa ylipäätään pitää jotain akteja esittää, en ole enää murrosikäinen että minulle tulisi jotain "jänniä fiiliksiä" moisen taivastelusta). Mutta tosiaan, vähän kyllä tulee ähky.

Hyvin yleistä Netflixissä.
Itse koukutuin scifisarjaan Another Life, jossa avaruusalus lähetetään etsimään vierasta sivilisaatiota ja kaikkea muuta jänskää.

Kokonaisuutena ihan loistava sarja, mutta johon on täytynyt ympätä kiintiötransu, aluksen lääkintäupseeria esittää australialainen JayR Tinaco. Transututka ei ihan heti värähtänyt, mutta jossain vaiheessa alkoi ajattelemaan että hitsi, tällä tädillä taitaa kyllä olla munat. Lopullinen totuus paljastui sitten kohtauksessa jossa hänen ja yhden nörttimäisen miehistönjäsenen välillä kehkeytyi romanssi ja nörtille paljastui totuus. Nörtti päätti ajatella ns. laatikon ulkopuolelta ja analysoivat jälkeenpäin seksikokemustaan.
Scifissä ja muissa futuristisissa jutuissa woke ei niinkään haittaa, pääasiassa ärsyttää woken tunkeminen "historiallisiin" sarjoihin ja elokuviin.

another-life-jayr-tinaco.jpg (52.99 KiB) Katsottu 680 kertaa

[Ifigeneia]

Seuraavaksi aloin katsomaan Netflixistä sarjaa Sense 8, ja kas kummaa, jälleen homopari, sekä lesbopari, jonka osapuolista toinen on myöskin trasnainen (miehestä naiseksi vaihtanut, kun jotkut eivät pysy näissä asioissa kärryllä). Vilkaisin netistä että onko sarjassa montakin kautta, ja siinä yhteydessä kävi ilmi että sarjan ovat luoneet Wachowskin sisarukset, joten ei siis ihmekään että transsukupuolisuus on otettu mukaan tarinaan.

Eipä tässä mitään sinänsä, sama se minulle ketkä parittelevat keskenään ja millä tavalla (joskin olen kyllästynyt siihen että fiktiossa ylipäätään pitää jotain akteja esittää, en ole enää murrosikäinen että minulle tulisi jotain "jänniä fiiliksiä" moisen taivastelusta). Mutta tosiaan, vähän kyllä tulee ähky.

Hyvin yleistä Netflixissä.
Itse koukutuin scifisarjaan Another Life, jossa avaruusalus lähetetään etsimään vierasta sivilisaatiota ja kaikkea muuta jänskää.

Kokonaisuutena ihan loistava sarja, mutta johon on täytynyt ympätä kiintiötransu, aluksen lääkintäupseeria esittää australialainen JayR Tinaco. Transututka ei ihan heti värähtänyt, mutta jossain vaiheessa alkoi ajattelemaan että hitsi, tällä tädillä taitaa kyllä olla munat. Lopullinen totuus paljastui sitten kohtauksessa jossa hänen ja yhden nörttimäisen miehistönjäsenen välillä kehkeytyi romanssi ja nörtille paljastui totuus. Nörtti päätti ajatella ns. laatikon ulkopuolelta ja analysoivat jälkeenpäin seksikokemustaan.
Scifissä ja muissa futuristisissa jutuissa woke ei niinkään haittaa, pääasiassa ärsyttää woken tunkeminen "historiallisiin" sarjoihin ja elokuviin.another-life-jayr-tinaco.jpg

Jep, tulevaisuusskenaarioon sopivat paremmin kaikki seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt. Star Trek -maailma, anything goes.

[Bird]

Hommasin syksyn mittaan Netflixin. Kun sieltä katsoo jonkun sarjan, niin se systeemi alkaa tuputtamaan saman sorttista muuta. Jossain katsomassani sarjassa pyöri seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen edustajia, ja homma jatkuu sitten muissa sarjoissa, jos katsoo sitä mitä tuputetaan.

Myöskin on tainnut olla trendinä tässä öpaut 10 v sisään suolata sarjat vähemmistöillä. Sarjaa katsoessa alkaa tuntumaan siltä kuin joka toinen tai vähintään neljäs ihmisistä olisi jotain muuta kuin cis tai hetero.

Meinasin Yleltä katsoa jonkun höpöhöpösarjan missä sata vuotta sitten surrealistiset taiteilijat ovat vieraana jossain kartanossa, ja alkaa tapahtua murhia. Ekassa jaksossa paikalle körötteli joku komisaari jonka oikeana kätenä on musta nainen, siis poliisi hänkin. Jakson lopussa paikalle päräyttää moottoripyörällä kartanon omistava aatelinen (en enää titteliään muista) nimeltä James, ja hän on tietenkin nainen.

Minulta jäi sen sarjan katsominen siihen. Vaikka se onkin mielikuvitusta että surrealistit olisivat kohdanneet murhamysteerin merkeissä, niin jotenkin se vaan alkoi tökkimään että koko höskä ilmeisesti tapahtuu jossain paralleelissa universumissa, koska tasan taatusti sata vuotta sitten ei Briteissä ollut mustaa naispuolista poliisia. Eikä James-nimisiä naispuolisia aatelisia.

Kyllähän sitä sitten tietysti miettii, että kun aikoinaan mm. Kreikassa miehet ovat esittäneet näytelmissä naisia, että kuinka paljon fiktio voi muunnella todellisuutta. Ja tietenkin muinaisilla kreikkalaisilla oli myös jumalansa hillumassa siellä sun täällä. Mutta ei vaan oikein jaksa että kaikki menee ihan jukujukumaaksi ja ties miksi tuulesta temmatuksi.

Oli tässä parina päivänä aikaa vähän tutkailla asiaa (kysyin myös huvikseni vielä muutamalta läheiseltänikin) niin tosiaan, noinhan se ilmeisesti menee, miten sanoittekin. Ei meinaa löytyä enää sarjaa/elokuvaa, missä ei näitä vähemmistöjä oltais nostettu esiin. En siis tokikaan tätä epäillytkään, koska tää ilmiöhän on räjähtänyt silmiin kaikkialla. Mutta ainahan ne oman lähipiirinkin kokemukset silti kiinnostaa.

Ilmeisesti varsin rasittavan oloinen ongelma tässäkin vaihteeksi kyseessä ja vähän epäilen, että törmään siihen vielä konkreettisemmin itekin, kun kaikki dokkarit on koluttu läpi.

[viivahattu]

Homoja ja transsukupuolisia samoin kuin "vahvoja" eli suunnilleen syntymästään saakka kaikessa mahdollisessa voittamattomia naishahmoja on pakotettu amerikkalaisissa tuotannoissa nyt niin hirveällä vimmalla noin vuosikymmenen ajan, että tulevaisuuden kulttuurintutkijat, joille woke ei ole henkilökohtaisella tasolla tuttu ilmiö, tulevat luultavasti raapimaan hämmentyneinä päätään, että mitähän helvettiä tässä oikein tapahtui. Yhtäkkiä melkein mahdotonta löytää leffaa, sarjaa tai peliä, joka ei kertoisi homosta tai transusta ja jossa 55-kiloinen nainen ei paiskoisi satakiloisia lihaskimppuja seinille mielensä mukaan.

Suurin kärsijä ovat jälleen kerran naiset, homot ja transut itse. Leffassa, pelissä tai sarjassa ei oikein enää voi olla edes narratiivisesti järkevää ja hyvin kirjoitettua vahvaa naista, homoa tai transua ilman, että merkittävä osa yleisöstä tuhahtaa, että taas tätä wokepaskaa ja katsoo tai pelaa jotain muuta. Studiot ja tuotantoyhtiöt eivät yksinkertaisesti voi tehdä toista vuosikymmentä putkeen sellaisia persnettoja kuin ne ovat wokella tehneet. Muutos on jo alkanut ja näiden woketuotantojen takana ollutta porukkaa on pikkuhiljaa alettu siirtää pois tehtävistään, toki virallisesti fanfaarien, kiitosten ja suitsutusten säestämänä.

Heiluri tulee nytkähtämään jyrkästi päinvastaiseen suuntaan, ja amerikkalainen viihde tulee muuttumaan lähivuosina monta pykälää konservatiivisemmaksi: testosteronin käryistä toimintaa, traditionaalisia perhearvoja, neitoja hädässä ja uljaita ritareita heitä pelastamassa. Tämä johtuu ihan yksinkertaisesti siitä, että sille on woken vuosikymmenen jälkeen tilausta, se myy ja studioiden täytyy vaihteeksi myös tehdä rahaa. Aikanaan siihenkin sitten taas kyllästytään ja nähdään jotain muuta. Mitä sillä kertaa, se tiedetään sitten.

[Huutaja Jaana]

Lady Divine, siinä oli hyvä transu johon ei kyllästy.

[Ifigeneia]

Xenaa aloin katselemaan joko 1997 tai 1998, koska se nyt telkassa alkoikaan. Periaatteessa idea oli ihan hyvä, mutta jotkut jaksot olivat täyttä tuubaa.

Ja sitten tietenkin Xenan ja naispuolisen sidekickin välille leimahti lempi. Lieneeköhän tämä pari ollut ensimmäinen tätä sorttia, eli lesbolaista rakkautta? Erinäisten sielunvaelluskoukeroiden myötä tosin esiteltiin myös se ajatus, että ihminen voi rakastaa toista ihmisistä täysin ilman että sukupuolella on mitään merkitystä.

Eihän siinä sinänsä mitään pahaa, mutta jos itse sattuu olemaan penetratiivisen heteroseksin fani, niin väkisinkin mieleen aina purskahtaa että "mitenkähän ne tekevät sen". Mutta asiahan ei minulle kuulu.

Ei minua sinänsä kaikenkirjavat parisuhdesysteemit ja seksit ärsytä, mutta tosiaan sitä kun sitä tuutataan joka tuutista. Ja jos seksuaali- ja sukupuolivähemmistön edustaja ilkkuu että nyt saattee cis-heterot maistaa omaa lääkettänne, me ollaan aina jouduttu sietämään teidän love storyjänne viihdeteollisuudessa, niin tähän voisin todeta kyllä että en minä jaksa itse enää sitä iänikuista heteroseksikohtaustakaan, mikä on ollut pakkopuolla iät ajat. Varsinkin kun touhu on näin naurettavaa, että jos muija on aktissa päällä, hänellä on rintaliivit yllään... Rupsahtaako ne daisarit, jos niitä ei tueta jopa seksinkin aikana? (Oikeasti luonnollisesti siitä kyse, ettei näyttelijätär halunnut olla full nudena, minkä ymmärrän kyllä, tai sitten ikäluokitus ei salli nakuilua yms.)

Sama toisaalta että onko yllä vaikka sukelluspuku, ärsyttää silti ne iänikuiset pakkorakastumiset ja pakkolempimiset. Onneksi se pakkoparittelu on so last season että on alkanut tulemaan lyös tarinoita joissa ei vehdata. Tai nainen ja mies voivat olla jopa kavereita pelkästään. Kuten esim. pääosassa olevien osalta tämä:

https://www.rottentomatoes.com/m/shang_ ... _ten_rings

[viivahattu]

Xena oli parikymppiselle heteromiehen alulle ihan täydellistä krapulasunnuntain viihdettä. Helppoa, halpaa ja viihdyttävää hömppää, joka tiesi mitä oli ja oli sitä pää pystyssä. Kauniita naisia, komeita miehiä, kaikki vähäpukeisia ja päälle kunnon räimettä. Hahmot kuitenkin olivat ihan oikeasti mielenkiintoisia kaikessa karikatyyrimaisuudessaan. Xenan ja Gabriellen romanssilla kiusoiteltiin koko sarjan ajan ja lopussa oli yksi suudelma. Ei se tuntunut mitenkään pakotetulta tai päälleliimatulta, vaan oli ihan uskottavaa ja luontevaa, että niin paljon yhdessä nähneillä ja kokeneilla hahmoilla olisi tunteitakin toisiaan kohtaan. Olisi toiminut myös mieshahmojen kesken.

Moni oman ikäluokan lesbo on sanonut, että Xena oli heille todella tärkeä sarja minä uskon sen täysin. Itselleni se nyt oli parikymppisen kollin krapulastondiksen kohde eikä mitään sen ihmeempää, mutta se tosiaan taisi olla ensimmäinen kerta, kun ainakaan missään pikkuisenkaan suositussa valtavirtaviihteessä näytettiin ihan oikea kahden naisen välinen rakkaussuhde.

Ei siinä tosiaan ole mitään ihmeellistä, että taiteessa ja viihteessä on homoja ja transuja. Heitä on tosimaailmassakin, joten on vaan luonnollista, että heitä näkee myös ruudulla ja valkokankaalla. Sen vaan pitäisi myös tuntua luonnolliselta. Eivät minun tuntemani homot ja lesbot onneksi ole sellaisia, että vaatisivat kaiken pyörivän oman seksuaalisen suuntautumisensa ympärillä tai olisivat vaatimassa "representaatiota" joka kerta, kun avaavat telkkarin. Eivät he ajattele, että James Bondin pitää olla nainen tai homo tai että jokaisessa tv-mainoksessakin täytyy olla vähintään yksi samaa sukupuolta oleva pariskunta. He ovat tavallisia ihmisiä, jotka elävät tavallista elämää. Ja sellaisia homoja ja lesboja olisi kiva nähdä enemmän viihteessäkin tämän wokemyllytyksen sijaan.

[Ifigeneia]

^ Todellakin; itse kyllä miellän sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen edustajat ihan tavallisiksi ihmisiksi, jos he eivät laita kokonaista sirkusta pystyyn asian ympärille. Ja yhtälaillahan joku heterokin voi alkaa rasittamaan, jos hän tuntuu olevan "mediassa tyrkyllä" harva se päivä. Nämä tuksupuksut ja sen sellaiset. Tottakai media tietysti rahastaa tyypeillä, jotka ovat tarpeeksi yksinkertaisia olemaan kaikkien räävittävänä, taikka sen verran kovanahkaisia, että "kaikki julkisuus on hyvää julkisuutta" ja sitten nauravat koko matkan pankkiin.

Ensimmäinen henkilökohtainen kosketukseni vähemmistöihin oli kai lapsuudessa ihan vaan se, että paikkakunnalla oli naispuolinen taksikuski josta huhuttiin että asuu toisen naisen kanssa. Kuski oli melko "butch". Mutta ei siinä sitten sen kummempaa. On näissä julkihomoseksuaaleissa (en tarkoita julkkis-) se hyvä puoli että ovat mitä ovat, eikä tarvitse metkuilla ja ketkuilla asian kanssa. Olin aikoinaan erään piilolesbon ahdisteltavana, eikä se mikään iki-ihana kokemus ollut. Liki kaksi kertaa minua vanhempi nainen, ja kun samaan aikaan oli miehetkin kimpussa, niin kävihän se todella rasittavaksi. Mutta siihen aikaan olin nuoruuttani niin tollo, etten edes tajunnut mistä on kyse, kun ällötti että nainen oli liki ja pyrki koskettamaan milloin minnekin.

Enkä siltikään vihaa lesboja. Mutta kuka hyvänsä alkaa olemaan minun kimpussani, niin tottakai ärsyynnyn moiseen. Ei se lesbous tai homous ole mikään pyhittävä asia, että sitten saa tehdä mitä hyvänsä. Tai varsinkin jos on kaapissa, niin sitten touhuaa ties mitä.

[Bird]

En valitettavasti ole vielä lukenut koko ketjua enkä tiedä miten paljon täällä on jo ollut eri asiantuntijoiden juttuja, mutta tässä silti nyt lyhyt luennon pätkä Robert Sapolskyltä aiheesta:



Eikä se tokikaan ole kaiken kattava, vaan vasta alkuun saattava.
Näistä ei silti koskaan tiedä, miten transseksuaalit ym. itse kokevat nämä (eri tutkimustulokset ym.). Siitä hyvänä esimerkkinä se, että kun jossain vaiheessa aivokuvantamismenetelmin todettiin homoseksuaalisten miesten aivokurkiaisen olevan lähempänä naisten aivokurkiaisten kokoa (eli isompi kuin heteromiesten) ja tämän ajateltiin olevan suuri, helpottava uutinen homoyhteisölle, niin sen kanssa kävikin sitten ihan päinvastoin. Kuka tietää miksi.
(Luin tästä 2010-luvulla, joten en tiedä miten sen jälkeen asiat on mahdollisesti edenneet.)

[viivahattu]

Näistä ei silti koskaan tiedä, miten transseksuaalit ym. itse kokevat nämä (eri tutkimustulokset ym.). Siitä hyvänä esimerkkinä se, että kun jossain vaiheessa aivokuvantamismenetelmin todettiin homoseksuaalisten miesten aivokurkiaisen olevan lähempänä naisten aivokurkiaisten kokoa (eli isompi kuin heteromiesten) ja tämän ajateltiin olevan suuri, helpottava uutinen homoyhteisölle, niin sen kanssa kävikin sitten ihan päinvastoin. Kuka tietää miksi.
(Luin tästä 2010-luvulla, joten en tiedä miten sen jälkeen asiat on mahdollisesti edenneet.)

No siksi, että woke-lgbtqiajamitenvitunmontaniitäaakkosianytjoonkaan on aikoja sitten hylännyt kaiken empiiriseen tieteeseen vivahtavankaan vihamielisenä sortona ja lähtenyt lähinnä kulttia tai mysteeriuskontoa muistuttavalle linjalle, jossa identiteetti on ainoa selitys mitä millekään asialle ikinä tarvitaan. Minä olen tätä, koska se on minun identiteettini, ja se on minun identiteettini, koska minä olen tätä. Jos sinä et hyväksy minun identiteettiäni, olet natsi.

[Bird]

No siksi, että woke-lgbtqiajamitenvitunmontaniitäaakkosianytjoonkaan on aikoja sitten hylännyt kaiken empiiriseen tieteeseen vivahtavankaan vihamielisenä sortona ja lähtenyt lähinnä kulttia tai mysteeriuskontoa muistuttavalle linjalle, jossa identiteetti on ainoa selitys mitä millekään asialle ikinä tarvitaan. Minä olen tätä, koska se on minun identiteettini, ja se on minun identiteettini, koska minä olen tätä. Jos sinä et hyväksy minun identiteettiäni, olet natsi.

Eka lauseesi sai aikaan ääneen naurun, kiitti siitä.

Onko ko. yhteisö hylännyt muutkin tieteelliset tutkimukset kuin vain empiirisen? En itse ajankohtaisesti ole tästä ajan tasalla, harmi sinänsä.

Sama käsitys mullakin on tosta kulttimaisesta toiminnasta. Se on tosiaan päässyt kirjaimellisesti sanottuna ihan sairaisiin mittasuhteisiin esimerkiksi vaikkapa itsensä erilaisiksi ja ulkopuolisiksi itsensä tuntevien teinien saamisesta/houkuttelemisesta yhteisöönsä. Ryhmäpaine on pahimmillaan tosi vahingollinen ilmiö. Ja onhan näitä kriisejä ollut (mm.Tavistock) ja on tosi hyvä, että ne tulee myös julkisuuteen.

Annan kyllä ison arvon niille, jotka detransitioituu ja puhuvat tästä julkisesti ja laajalti. Tutkimusten mukaan se on harvinaista, mutta miten mä jotenkin luulen, että tää tulee vain lisääntymään.

[Bird]

Tuli vielä mieleen.. että suurin ongelma tässäkin lienee ihan se meidän kaikkien ihmisyys - ajatella.
Mutta oikeasti. Jos otetaan huomioon kaikki ihmismielen puolustus- ja selviytymismekanismit sekä niiden lisäksi ne kaikki mahdolliset ajatusvirheet/-vääristymät, niin eihän sellaisella täysin vuorattu transagendan alainen ihminen edes näe niitä muita signaaleita. Näkee vain ne omaa kuplaansa vahvistavat. (Tää koskee toki kaikkia muitakin omissa kuplissaan eläviä, kuten me kaikki täällä [toivottavasti] jo tiedämme. ) Eikä toki mitään uutta tämäkään.

[viivahattu]

Eiköhän siellä sentään feministinen "tutkimus" edelleen hyväksytä ja noteerata. Olen harmikseni joutunut olemaan tekemisissä näiden ihmisten kanssa. En toivo heille mitään pahaa, mutta välttelen parhaan kykyni mukaan kuin ruttoa.

Ensimmäisiä kaikuja tästä nykyhullutuksesta alkoi olla joskus ehkä 20 vuotta sitten, mutta silloin se oli vielä nimenomaan näiden feministi"tutkijoiden" kammioissa ja julkaisuissa. Ne sitten kasvattivat kokonaisen sukupolven seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä, jotka pääsivät niihin kunnolla käsiksi netin kautta. Lopusta huolehti heimoontuminen ja ryhmäpaine. Nykyisinhän noissa porukoissa ei saa kyseenalaistaa mitään identiteettikultin opinkappaleita, koska leimakirveet ovat koko ajan kaikilla valmiina. Homma on mennyt suoranaiseksi kilpavarusteluksi, jossa kisaillaan siitä, kuka huutaa suurimman määrän sukupuolia ja seksuaalisia suuntautumisia.

Jokin aika sitten luin taas yhdestä uudesta seksuaalisesta suuntautumisesta, eli "grayseksuaalisuudesta". Se tarkoittaa sitä, että joskus tekee mieli ja joskus ei. Identiteettikulttilaiset ovat niin sen ajatuksen läpitunkemia, että joka ikinen seksuaalisuuden vivahde on oma identiteettinsä, että jopa siitä, kun kovin nuoruuden kiima laantuu ja ei enää paneta ihan koko ajan, tehtiin seksuaali-identiteetti. En yllättyisi ollenkaan, jos vaikkapa ne olisivat virallisesti eri identiteetit, että tykkääkö alla olevaa läpsiä persekannikoille vasemmalla vai oikealla kädellä samalla, kun painelee menemään takaapäin, niin spesifejä ne alkavat naurettavimmillaan olla.

[Bird]

Eiköhän siellä sentään feministinen "tutkimus" edelleen hyväksytä ja noteerata. Olen harmikseni joutunut olemaan tekemisissä näiden ihmisten kanssa. En toivo heille mitään pahaa, mutta välttelen parhaan kykyni mukaan kuin ruttoa.

Ensimmäisiä kaikuja tästä nykyhullutuksesta alkoi olla joskus ehkä 20 vuotta sitten, mutta silloin se oli vielä nimenomaan näiden feministi"tutkijoiden" kammioissa ja julkaisuissa. Ne sitten kasvattivat kokonaisen sukupolven seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä, jotka pääsivät niihin kunnolla käsiksi netin kautta. Lopusta huolehti heimoontuminen ja ryhmäpaine. Nykyisinhän noissa porukoissa ei saa kyseenalaistaa mitään identiteettikultin opinkappaleita, koska leimakirveet ovat koko ajan kaikilla valmiina. Homma on mennyt suoranaiseksi kilpavarusteluksi, jossa kisaillaan siitä, kuka huutaa suurimman määrän sukupuolia ja seksuaalisia suuntautumisia.

Jokin aika sitten luin taas yhdestä uudesta seksuaalisesta suuntautumisesta, eli "grayseksuaalisuudesta". Se tarkoittaa sitä, että joskus tekee mieli ja joskus ei. Identiteettikulttilaiset ovat niin sen ajatuksen läpitunkemia, että joka ikinen seksuaalisuuden vivahde on oma identiteettinsä, että jopa siitä, kun kovin nuoruuden kiima laantuu ja ei enää paneta ihan koko ajan, tehtiin seksuaali-identiteetti. En yllättyisi ollenkaan, jos vaikkapa ne olisivat virallisesti eri identiteetit, että tykkääkö alla olevaa läpsiä persekannikoille vasemmalla vai oikealla kädellä samalla, kun painelee menemään takaapäin, niin spesifejä ne alkavat naurettavimmillaan olla.

Tää sun ensin kirjoittamasi kappale on ymmärrettävä. Mutta sen eka lause (ym.?) koskee lähinnä liberaaleja ja/tai intersektionaalisia feministejä, joita en esimerkiksi itse kannata lainkaan. Ihan rehellinen mielipiteeni on että ne on aivan hvetin sekaisin. Ja nämä, kun vievät naisten oikeuksia vain taaksepäin - esim. ennen feministit teki töitä sen eteen, että naiset sai omat vessat. Ja nyt tämän "uuden aallon" myötä muka pitäisikin hyväksyä unisex-vessat. Miksi v*tussa? Tää kokemus on naisten joukossa laajempikin. Enkä esim. mä halua käydä vessassa kuin naisten kanssa. Kaiken lisäksi monet miehetkin on yrittäneet tuoda esiin sitä, että eivät hekään halua käydä naisten kanssa samassa vessassa.

No, lyhyt ja kapea-alainen vastaus, jatkanen aiheesta myöhemminkin - tän ketjun aiheeseenkin, kun se liittyy.