Wincentius kirjoitti:Tästä siis tuli vuonna 2012 118 000 000 euron kustannus veronmaksajille, eli nyt huidellaan tähänastisissa kokonaiskustannuksissa suuruusluokassa 400 000 000 EUR
Löytyipä vielä minulle tuntematon kuluerä budjetin kohdasta (opetus- ja kulttuuriministeriö):
30. Valtionosuus ja -avustus yleissivistävän koulutuksen käyttökustannuksiin (arviomääräraha)
- Maahanmuuttajien valmistava opetus (2 400 * 14 745 €) 35 388 000 EUR
- Vieraskielisten oppilaiden äidinkielen ja suomi/ruotsi toisena kielenä -opetuksen sekä heidän muun opetuksensa tukeminen (enintään) 11 975 000 EUR
Lähde
Eli näistä vielä lisäystä runsaat 47 000 000 EUR, siis kokonaisuudessaan liikutaan tähän asti suuruusluokassa
450 000 000 EUR.
Vaikka suhtaudunkin myönteisesti humanitaariseen maahanmuuttoon, ainakin kiintiöpakolaisten, ja harkiten turvapaikan hakijoiden osalta, en voi olla ajattelematta seuraavaa:
Valtiovalta ja/tai poliitikot ovat siis huolissaan siitä, että Suomea uhkaa lähitulevaisuudessa työvoimapula, jonka täyttämiseen vaaditaan ennen kaikkea työperäistä maahanmuuttoa. Toki jonkin osan näistä humaanitaarisistakin maahanmuuttajista toivotaan (kai?) kantavan kortensa kekoon yhteiseksi hyväksi.
Suomen syntyvyys vuonna 2012 oli 55 846, siis 1,7 lasta per nainen. Jotta väestö uusiutuisi omin voimin, pitäisi naisten synnyttää keskimäärin 2,1 lasta.
Syntyvyys on laskenut Suomessa ennätyksellisen alas. Aamulehden tekemän selvityksen mukaan syntyvyys on pudonnut jo 1800-luvun nälkävuosien tasolle.
Lähde
Lähde
Ennuste vuoteen 2060:
Lähde
Turun Sanomat:
Väestöliiton mukaan suomalaisista naisista suunnilleen yhtä moni toivoo saavansa kolme kuin kaksi lasta. Keski-ikäisistä yhden lapsen äideistä neljä viidestä haluaisi saada lisää jälkikasvua.
...
Lapsen hankintaa lykätään yleisimmin taloudellisen epävarmuuden, sopivan kumppanin puutteen ja urasuunnitelmien vuoksi. Rahan merkitys korostuu toisen lapsen suunnittelusta eteenpäin.
...
– Suurperheitä ei tueta riittävästi. Mitä enemmän lapsia, sitä vähemmän rahaa on käytettävissä, sanoo muun muassa hyvinvointivaltiota tutkinut eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen talousjohtaja Jaakko Kiander.
Väestön uusiutumistaso (2,1 lasta per äiti) vastaisi vuositasolla suurinpiirtein 68 000 - 69 000 vastasyntynyttä, pyöristetään luku vaikka 70 000 lapseen. Ero reaalimaailmaan on luokkaa 15 000 lasta.
Jos valtiovalta haluaisi tukea väestön kotoperäistä kasvua ja pidemmällä aikavälillä taata sekä työvoiman että eläkkeiden riittävys, voisi esittää kysymyksen olisiko 450 000 000 eurolla voitu vaihtoehtoisesti tukea kotimaista syntyväisyyttä? Jos tuo 450 000 000 euroa olisi jaettu näiden syntymättömien 15 000 lapsen tukemiseen, muodostuisi siitä (vuositasolla)
30 000 euron porkkana per lapsi.
Olisiko siinä tarpeeksi positiivista ja taloudellista kannustetta sen kolmannen (tai edes toisen) lapsen hankkimiseen? Valtiohan ei tässä mitään varsinaisesti häviä tai menetä; 15 000 uuden kansalaisen rasitus on kuitenkin pienempi kuin nykyinen 20 000 maahanmuuttajan aiheuttama kokonaisrasitus. Eikä tarvitsisi kotouttaa ketään suomalaiseen yhteiskuntaan.
Mutta eihän tällaista saa ehdottaa tai edes keskustella asiasta, sehän on vihapuhetta, rasismia ja eri yhteiskuntaryhmien (synnyttävät äidit vs. maahanmuuttajat) vastakkainasettelua. Henkilökohtaisesti oma valinta olisi toki tässä vastakkainasettelussa helppo, sillä katson yhdeksi yhteiskunnan tehtäväksi huolehtia ensisijaisesti omasta väestöstään ja kansalaisistaan, ja mahdollisuuksien rajoissa (kansainväliset sitoumukset) vasta toissijaisesti muista. Jos taloudellisilla panostuksilla parannettaisiin syntyvyyttä uusiutumistason saavuttamiseksi, satsaisin siihen koska tahansa sen summan, joka nyt kulutetaan maahanmuuttoon.
Valtiovalta ja/tai poliitikot saavat syyttää itseään nykyisestä syntyvyystasosta; siinä on tehty tietoinen arvovalinta, millaista toimintaa/kasvua suositaan ja kenen kustannuksella.