Talouskriisit eri puolilla maailmaa: Mistä johtuu, kauanko kestää ja mikä auttaisi?

[damfin]

^
No kansallisia valuuttoja tietenkin ennen kuin yhteinen valuutta on kehitelty. Pointti siis on se että Petrodollari ei enää ole se kaupanteon väline suurimmilla energiantuottaja mailla joka tarkoittaa petrodollarin alasajoa länsimaiden toimien ansiosta joita ollaan saatu seurata jo vuosikymmeniä ja joihin muu maailma on totaalisesti kyllästynyt.

Eli käyttävät siis pääasiassa dollaria

[Sverdlov]

Kansan vauraus tulee työnteosta. Tuotteita tietenkin pitää myydä, mutta onhan sentään kansainvälisiä sopimuksia. Hyvät tuotteet menevät kaupaksi, mutta laatu on varma hinnan tae. Sijoittamalla, kuten eläkerahastojen kohdalla tehdään, menetetään loputkin. Tokihan nekin joku saa, mutta yleensä raha menee rahan luokse jostakin kumman syystä. Liiketoiminta on aina valehtelemista ja huijaamista ja siihen myös kansainvälinen pankkitoiminta perustuu.

"Arbeit macht frei!"

[H.Moilanen]

^
No kansallisia valuuttoja tietenkin ennen kuin yhteinen valuutta on kehitelty. Pointti siis on se että Petrodollari ei enää ole se kaupanteon väline suurimmilla energiantuottaja mailla joka tarkoittaa petrodollarin alasajoa länsimaiden toimien ansiosta joita ollaan saatu seurata jo vuosikymmeniä ja joihin muu maailma on totaalisesti kyllästynyt.

Eli käyttävät siis pääasiassa dollaria

Etkö ymmärrä, mitä tarkoittaa 'kansallinen valuutta'? Suomen kansallinen valuutta oli markka (FIM), nykyään se on euro. Intialla on rupia (INR) ja Venäjällä rupla (RUB). Ruotsilla kruunu (SEK), kuten myös Norjalla (NOK), Tanskalla (DKK) ja Islannilla (ISK). Kiinalla on yuan (CNY), Japanilla jeni (JPY), Thaimaalla baht (THB), Etelä-Korealla won (KRW), Saudi-Arabialla rial (SAR) ja Israelilla sekeli (ILS). Britannialla on punta (GBP), kuten myös Syyrialla (SYP), Egyptillä (EGP), Libanonilla (LBP), Etelä-Sudanilla (SSP) ja Sudanilla (SDG). Meksikolla on peso (MXN), kuten myös Argentiinalla (ARS), Filippiineillä (PHP) ja muutamilla muillakin mailla, mutta Brasilian kansallinen valuutta on real (BRL).

On luonnollista, että varantovaluutan vaihdos ei tapahdu hetkessä, vaan ottaa aikansa. Nähdäkseni prosessimainen muutos on myös maailmantalouden kannalta turvallisempi ratkaisu kuin jonkinlainen kertarysäys. Muutokset valuuttojen arvoissa ovat normaaleita, mutta tietysti tällä hetkellä eletään tavallista jännittävämpiä aikoja - ei vain Yhdysvaltojen dollarin (USD) - vaan myös monen muun valuutan suhteen. Käyttämällä kansallisia valuuttoja kansainvälisessä kaupassa, maat voivat myös tietyissä määrin vaikuttaa oman valuuttansa arvoon sekä oman maan talouteen.

Jokainen suomalainen on taatusti tänä kesänä nähnyt tällaisia uutisia:

Ruotsin kruunu menettää ulkoista arvoaan vauhdilla
Miksi Ruotsin kruunu on ennätyshalpa?
Ruotsi toivoo halvan kruunun houkuttelevan turisteja

Yllä olevan kaltaisia otsikoita nähdään, koska mikään maa ei nykypäivän maailmassa ole muista maista ja maailmantaloudesta täysin irrallaan oleva saareke. Käynnissä oleva geopoliittinen ja maailmantalouteen keskeisesti kytkeytyvä prosessi on haaste kaikille maille, mutta joitakin maita se kolhii enemmän kuin toisia. Ruotsi on halunnut pitää oman valuuttansa ja jostain syystä he ovat myös halunneet kruununsa kelluvan vapaasti, toisin kuin tanskalaiset, jotka ovat sitoneet kruununsa euroon. Myös Britannian punnan ja Venäjän ruplan arvot ovat käyttäytyneet poikkeavalla tavalla viimeisen reilun vuoden aikana. Taustalla on tietysti poikkeuksellisia tilanteita koronasta, Ukrainan tilanteeseen, talouspakotteisiin jne.

[damfin]

^
No kansallisia valuuttoja tietenkin ennen kuin yhteinen valuutta on kehitelty. Pointti siis on se että Petrodollari ei enää ole se kaupanteon väline suurimmilla energiantuottaja mailla joka tarkoittaa petrodollarin alasajoa länsimaiden toimien ansiosta joita ollaan saatu seurata jo vuosikymmeniä ja joihin muu maailma on totaalisesti kyllästynyt.

Eli käyttävät siis pääasiassa dollaria

Etkö ymmärrä, mitä tarkoittaa 'kansallinen valuutta'?

Ymmärrän kyllä, mutta silti luulen että brics maat edelleen käyttävät keskinäisessä kaupankäynnissään valuuttana dollaria, tai ainakin määrittävät kauppasumman rahamääränä joka vastaa tiettyä summaa dollareita.

Eli jos esimerkiksi venäjä haluaa maksaa ruplissa, niin myyjä haluaa tiettyä dollarimäärää vastaavan määrän ruplia, voidakseen kaupan jälkeen vaihtaa ne ruplat dollareihin joka säilyttää varmemmin arvonsa.

[sikakoira]

^
Luulo ei ole tiedon väärti. Nimenomaan BRICS hankkiutuu eroon dollarikaupasta parasta aikaa ja tämä on se virallinen linja jota noudatetaan jatkossa kuten juuri päätettiin.

[damfin]

^
Luulo ei ole tiedon väärti. Nimenomaan BRICS hankkiutuu eroon dollarikaupasta parasta aikaa ja tämä on se virallinen linja jota noudatetaan jatkossa kuten juuri päätettiin.

Tuota "hankkiutuu eroon parasta aikaa" sun muuta on kuultu jo muutaman vuoden ajan, ehkä se joskus vielä tapahtuukin mutta kuten sanoin niin tällä hetkellä tilanne vaan on edelleen se että dollarin arvon mukaan mennään.

Tilanne vaan on, ja tulee todennäköisesti pitkään olemaankin se, että BRICS-maita on vain muutama, ja vaikka he sitten jonkun oman keskinäisen valuuttansa saisivatkin aikaiseksi, on ikävä totuus se että lähes jokainen noista BRICS-maista joutuu käymään kauppaa myös liittonsa ulkopuolisten maiden kanssa, ja kun se kauppa tulevaisuudessakin mitä todennäköisemmin tullaan käymään joko dollareissa tai euroissa, niin dollarin arvoon ne BRICS-maatkin sitten lopulta joutuvat sitä omaa valuuttaansa vertaamaan.

[sikakoira]

↑

No eipä mennä ainakaan BRICS maissa joissa todellakaan ei lasketa enää dollarin varaan.

[sikakoira]

Pakotteet toimii

[sikakoira]

https://intellinews.com/brics-materials ... de-289879/
BRICS MATERIALS: the flourishing intra-BRICS oil trade

[Solttuetsivä]

BRICS hyvä puoli.
Venäjä on näköjään luopunut Krimistä ja Donetskista ja Luhanskista ja Zaporrizzjanista ja Hersonista.

Ainakin tälläistä kuvaa jakavat suurlähetystöjen sivustolla:

[H.Moilanen]

Eli käyttävät siis pääasiassa dollaria

Etkö ymmärrä, mitä tarkoittaa 'kansallinen valuutta'?

Ymmärrän kyllä, mutta silti luulen että brics maat edelleen käyttävät keskinäisessä kaupankäynnissään valuuttana dollaria, tai ainakin määrittävät kauppasumman rahamääränä joka vastaa tiettyä summaa dollareita.

Eli jos esimerkiksi venäjä haluaa maksaa ruplissa, niin myyjä haluaa tiettyä dollarimäärää vastaavan määrän ruplia, voidakseen kaupan jälkeen vaihtaa ne ruplat dollareihin joka säilyttää varmemmin arvonsa.

Miten damfin perustelet, että "dollarit (USD) säilyttää varmemmin arvonsa"?

Toisen maailman sodan jälkeen Yhdysvaltain dollari oli sidottu kullan arvoon vuoteen 1971 asti. Muut valuutat puolestaan oli sidottu Yhdysvaltain dollarin arvoon. Sen jälkeen valuuttakurssit ovat pääosin kelluneet.

"Heinäkuussa 1944 toisen maailmansodan vielä riehuessa delegaatit 44 maasta kokoontuivat pieneen Bretton Woodsin kaupunkiin päättämään, miten kansainvälinen talous- ja rahajärjestelmä uudistettaisiin perinpohjaisesti. Bretton Woods -järjestelmänä myöhemmin tunnettu kiinteiden valuuttakurssien järjestelmä nuijittiin kasaan muutaman kesäisen viikon aikana Mount Washington -hotellissa cocktail-kutsujen lomassa. Konferenssissa sovittiin nk. Bretton Woodsin kaksosten eli Kansainvälisen valuuttarahaston (International Monetary Fund, IMF) ja Maailmanpankin perustamisesta, joista erityisesti IMF näytteli tärkeää osaa Bretton Woods -järjestelmässä. Järjestelmä perustui kultaan kiinnitetylle dollarille, johon kaikki muut järjestelmän valuutat kiinnitettiin. Valuuttakursseja voitiin muuttaa vain IMF:n päätöksellä ja devalvoinnin sijaan maksutaseongelmiin joutuneet maat saivat luottoa IMF:ltä. Järjestelmän toiminnan ja maiden maksukyvyn takaajana IMF:n saavutti huomattavan vaikutusvallan."

"Whiten alkuperäisen vision ja vuonna 1944 sovitun mukaisesti Bretton Woods -järjestelmä alkoi toimia oikeastaan vasta vuonna 1961, kun kaikki jäsenmaiden neuvottelemat siirtymäajat olivat ohi ja sovittuja sääntöjä ainakin enimmäkseen noudatettiin. Järjestelmä alkoi natista liitoksistaan lähes välittömästi, sillä Whiten suunnitelmaan liittyi perustavanlaatuisia valuvikoja"...

* * * * *

..."Dollarin ja kullan väliseen pariteettiin kohdistui kasvavaa painetta koko 1960-luvun ajan. Bretton Woods -järjestelmä romahti lopulta 1970-luvun alussa: presidentti Nixon irrotti dollarin kultakannasta, minkä seurauksena järjestelmän perusteet hävisivät. Tämän jälkeen valuuttakurssit ovat enimmäkseen kelluneet ja yritykset kiinnittää suurimpien valuuttojen keskinäisiä kursseja ovat epäonnistuneet."

Lähde: https://www.eurojatalous.fi/fi/2019/art ... tystarina/

Muutama sivu aiemmin liitin ketjuun yhdysvaltalaisen pilapiirtäjän kuvan, missä irvailtiin Yhdysvaltain dollareiden painamiselle. Amerikassa nimittäin dollareiden printtaamiselle naureskellaan varsin avoimesti. Käsittääkseni erittäin suuri osa amerikkalaisista ymmärtää ainakin jollain tasolla, että heidän valuuttansa (ja samalla elintasonsa) kelluu kuin ilmatäytteinen uimapatja maailman merillä. Sen verran kun olen keskustellut amerikkalaisten kanssa, he ymmärtävät maansa taloudellista tulevaisuutta varjostavat riskit ainakin jollain tavalla. Keskustelu "Doom Day:sta" eli jonkinlaisesta maailmanlopusta tai pikemminkin katastrofista/talousromahduksesta on ihan normaali puheenaihe Yhdysvalloissa.

Mutta siis miksi Yhdysvaltain dollari säilyttäisi varmemmin arvonsa kuin esimerkiksi Kiinan yuan, Intian rupia, Brasilian real, Venäjän rupla tms.?

Me sotien jälkeen syntyneet emme muuta ole kokeneetkaan kuin Yhdysvaltain johtaman maailman järjestyksen. Toisin sanottuna Yhdysvallat on ollut maailman suurin talous ja sitä kautta he ovat päässeet sanelemaan maailman talouspolitiikkaa. Edellä kuvattu tilanne on turvannut myös Yhdysvaltain dollarin arvon senkin jälkeen, kun dollari vuonna 1971 irrotettiin kultakannasta.

Yhdysvaltain maailmanherruudesta on oltu montaa mieltä. Osa ihmisistä uskoo, että sekä ensimmäinen että toinen maailmansota olivat itse asiassa brittien ja amerikkalaisten juonimia konflikteja, joiden avulla haluttiin heikentää Manner-Euroopan maiden taloutta ja yleistä kehittymistä, sekä ennen kaikkea saada Pohjois-Amerikkaan valkoihoisia siirtolaisia. Pohjois-Amerikan lisäksi eurooppalaisia ohjattiin myös brittiläisen imperiumin alueille mm. Australiaan, Uuteen-Seelantiin ja Etelä-Afrikkaan. Kyse ei ollut pelkästään rotuun perustuvasta väestönsiirrosta, vaan kyseisille alueille haluttiin ihmisten mukana siirtyvän koulutusta, osaamista ja eurooppalaista sivistystä sekä innovaatioita. Uusille mantereille Euroopasta muuttavathan olivat pääsääntöisesti luku-, kirjoitus- ja laskutaitoisia, minkä lisäksi heillä oli monia muitakin arjen taitoja (ruoanlaitto, leipominen, säilöntä, rakentaminen, viljeleminen, työkalujen käytön taidot, instrumenttien soittaminen, ompeleminen, polkupyörällä ajaminen, merenkulku, kalastaminen, hevosten käsittely, autolla ajamisen taidot yms). Tietysti monilla oli myös ammatti (esim. lääkäri, hammaslääkäri, kätilö, sairaanhoitaja, opettaja, insinööri, arkkitehti, pankkiiri, toimittaja, proviisori, tehtailija, taiteilija, muurari, puuseppä). Esimerkiksi Afrikasta ja Etelä-Amerikasta Pohjois-Amerikkaan muuttaneilla oli tietysti myös omia taitojaan, mutta ne olivat hyvin erilaisia kuin eurooppalaisilla. Toinen uskomus liittyy siihen, että Yhdysvaltain talousherruutta on ylläpidetty väkisin ja väkivallalla jo useita kymmeniä vuosia. Osittain tässä työssä olisi mukana ympäri maailmaa levittäytynyt salainen armeija, joka koostuu siviilihenkilöistä, jotka edustavat kaiketi kaikkia maailman kansoja. Väkivaltaa käyttävän salaisen armeijan lisäksi Yhdysvallat olisi turvautunut valta-asemansa säilyttääkseen erilaisiin manipulaatioihin, valheisiin, propagandaan, korruptioon ja vakavaan rikollisuuteen (mm. huume-, ihmis- ja asekauppa). Salaisen armeijan väitetään olevan pikemminkin niin kutsutun Deep Staten kuin Yhdysvaltain poliittisen johdon alaisuudessa. Toisaalta Deep Staten ja poliittisen johdon välillä saattaa olla hyvinkin paljon kytkentöjä (esim. osa poliitikoista toimii myös DS:ssa). Tietysti Yhdysvalloilla on myös maailman suurin ja vahvin armeija - tai niin meille kerrotaan.

Jos edellisen kappaleen asioista edes osa olisi totta, se voisi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että Yhdysvaltain dollarin arvoa on pidetty yllä väkivallan, rikollisuuden, valheiden ja vastaavien keinojen avulla. Tällöin olisi suuri riski dollarin arvon heikkenemiselle ja jopa romahdukselle, joka ei korjaannu hetkessä.

Olipa edellä kirjoitetut jutut totta tai tarua, öljykauppojen hoitaminen muiden valuuttojen kuin dollarin avulla, heikentää dollarin arvoa - ainakin pidemmällä tähtäimellä.

En ymmärrä, mihin perustuu damfinin väite, että muut maat vaihtaisivat valuuttojaan dollareiksi. Aiemmin niin on tietysti usein tapahtunut, ja toki edelleen jossain määrin tapahtuu, mutta osa valtioista ja instituutioista pyrkii jo keventämään dollarisalkkuaan.

[damfin]

Etkö ymmärrä, mitä tarkoittaa 'kansallinen valuutta'?

Ymmärrän kyllä, mutta silti luulen että brics maat edelleen käyttävät keskinäisessä kaupankäynnissään valuuttana dollaria, tai ainakin määrittävät kauppasumman rahamääränä joka vastaa tiettyä summaa dollareita.

Eli jos esimerkiksi venäjä haluaa maksaa ruplissa, niin myyjä haluaa tiettyä dollarimäärää vastaavan määrän ruplia, voidakseen kaupan jälkeen vaihtaa ne ruplat dollareihin joka säilyttää varmemmin arvonsa.

Miten damfin perustelet, että "dollarit (USD) säilyttää varmemmin arvonsa"?

Jos verrataan dollaria ja ruplaa, niin kysytkö tuota ihan tosissasi?

[sikakoira]

Rupla ,yuan käypää valuuttaa energiasektorilla dollari ei enää siinä määrin kuin aikaisemmin.
Suurimmat pelimiehet energia sektorilla hylänneet jo dollarin maksuvaluuttana.

Ymmärrettävää että tällainen sitten käy muutaman tunteille

[H.Moilanen]

Alla on mielestäni mielenkiintoinen kirjoitus tämän vuoden toukokuulta. Ei vaikuta yhtään niin kutsutun Venäjä-trollin tai Putinin myötäilijän kirjoitukselta. Pikemminkin kirjoittaja tukee mielestäni varsin paljon Yhdysvaltain johtoasemaa myöntäen kuitenkin suoraan, ettei Yhdysvaltain asema ole yhtä vahva kuin joskus ennen. Rivien välejä tutkimalla tästä tekstistä löytää mielestäni enemmänkin pohdittavaa.

27.5.2023
https://www.salkunrakentaja.fi/2023/05/ ... a-menetys/

Onko dollari menettämässä mahtiasemansa?

Dollarin asema reservivaluuttana on kiistaton – toistaiseksi.

Markkina-asiantuntija Jim Grantin mukaan dollarin valta-asema reservivaluuttana voi tulevaisuudessa olla uhattuna, jos Yhdysvallat ei hillitse lainanottoaan.

”Valuuttamme on suurin vientituote, jonka voi kuvitella – sen tuottaminen ei maksa mitään, ja se hyväksytään kaikkialla maailmassa. Emme kuitenkaan saa pitää valuutan hyväksyntää ja dollarimääräistä velkaa itsestäänselvyytenä”, hän kertoi CNBC:n Squawk Box -ohjelmassa torstaina.

Sijoittajat ovat viime viikkoina olleet huolissaan valtion lainanotosta, kun poliitikot ovat kamppailleet Washingtonin velkakattotilanteen ratkaisemisesta.

USA:n valtiovarainministeri Janet Yellen on viime aikoina toistuvasti varoittanut USA:n velkakatto-ongelmasta ja mahdollisesta maksukyvyttömyydestä. Yhdysvaltojen talousongelmat voisivat vaarantaa Yhdysvaltojen kansainvälistä johtajuutta ja kansallista turvallisuutta.

Tähän mennessä Yhdysvallat ei ole vielä koskaan ajautunut maksukyvyttömyyteen. Kuitenkin jo pelkkä vaara maksukyvyttömyydestä voi johtaa taloudellisiin ongelmiin – puhumattakaan siitä taloudellisesta katastrofista, joka seuraisi maailman suurimman talouden ajautumisesta todella maksukyvyttömyyteen.

Velkakatto on enimmäismäärä, jonka Yhdysvaltain hallitus on valtuutettu lainaamaan täyttääkseen olemassa olevat lailliset velvoitteensa. Velkakatto asetettiin vuonna 1917, ja se on määritelty kongressin toimesta. Tämä tarkoittaa sitä, että valtion velan määrä ei saa ylittää tiettyä ennalta määrättyä rajaa.

Velkakatto on nostettava tai kumottava useita kertoja vuosikymmenien aikana, jotta valtio voi lainata rahaa menojensa rahoittamiseen. Kongressi voi joko keskeyttää velkakaton tai nostaa sitä tiettyyn määrään asti.

Ratkaisu velkakattokiistaan löytyy, mutta velkaantuminen jatkuu

Joe Bidenin hallinnon odotetaan yleisesti suostuvan tuleviin menoleikkauksiin vastineeksi siitä, että republikaanijohtoinen edustajainhuone äänestää 31,4 biljoonan dollarin velkakaton nostamisesta.

Jim Grant on ratkaisun löytymisen suhteen toiveikas. Hän odottaa, että pattitilanne päättyy pian. Grant kuitenkin varoittaa samalla, että liittovaltion budjettialijäämä tuskin laskee, vaikka Bidenin hallinto lupaisi leikata tulevia menoja.

”Ratkaisu löytyy, kuten vuonna 2011, mutta vuonna 2011 lupasimme 2,2 biljoonan dollarin säästöt 10 vuoden aikana, ja nettotuloksena kumulatiivinen alijäämä kasvoi 11,5 biljoonalla dollarilla”, hän muistuttaa.

Grantin mukaan muodoltaan tämä lähestyvä päätöslauselma sisältää paljon lupauksia tuleville vuosille, jotka historian perusteella tullaan sitten mitätöimään ja unohtamaan.

Yhdysvaltojen pitkäaikainen korkea lainanotto on uhka dollarille, koska se ruokkii sijoittajien pelkoa siitä, että hallitus voi laiminlyödä velkojensa takaisinmaksun. Tämä vähentää dollarimääräisten valtionlainojen kysyntää, sillä ne tuottavat vain, jos hallitus täyttää velkasitoumuksensa.

Dollari on reservivaluutta, mitä se tarkoittaa?

Yhdysvaltain dollarilla on reservivaluuttana erityinen asema maailmanlaajuisessa rahoitusjärjestelmässä. Sitä pidetään turvallisimpana valuuttana, ja monet muut maat pitävät Yhdysvaltain dollareita varantona. Dollari on toiminut maailman hallitsevana reservivaluuttana toisen maailmansodan jälkeen.

Reservivaluutta eli varantovaluutta on valuutta, jota yksittäiset valtiot ja instituutiot säilyttävät merkittävässä määrin valuuttavarannossaan. Varantovaluutat ovat usein myös maailmankaupassa käytettyjä valuuttoja. Esimerkiksi kulta ja öljy hinnoitellaan yleisesti Yhdysvaltain dollareissa.

Reservivaluutta-asemansa lisäksi dollari on myös tärkein kansainvälinen valuutta, jota käytetään laskentayksikkönä kansainvälisessä kaupankäynnissä, maksuliikenteessä ja rahoitussitoumuksissa.

Dollarin reservivaluutta-asema hyödyttää Yhdysvaltoja siten, että Yhdysvallat saa lainaa edullisin kustannuksin.

Toisaalta dollarin vahva asema luo myös järjestelmäriskin.

Niin sanotun Triffinin dilemman mukaan reservisijoituskysynnän aiheuttama ulkoisen velan kasvu voi johtaa Yhdysvaltojen ylivelkaantumiseen. Jossain vaiheessa turvasatamana pidetyt USA:n valtiolainat eivät olekaan sitä enää. Dollarin aseman takia on kuitenkin erityisen vaikea määritellä, mikä määrä velkaa Yhdysvalloille on liikaa.

* * * * *
Ps. Alleviivaus H.Moilasen tekosia.

Kirjoituksessa mainittiin, että: "Yhdysvaltojen pitkäaikainen korkea lainanotto on uhka dollarille, koska se ruokkii sijoittajien pelkoa siitä, että hallitus voi laiminlyödä velkojensa takaisinmaksun. Tämä vähentää dollarimääräisten valtionlainojen kysyntää, sillä ne tuottavat vain, jos hallitus täyttää velkasitoumuksensa."

Niinpä. Suurinpiirtein kymmenen vuoden ajan Venäjä on vähentänyt aivan merkittävästi (yli 90%) Yhdysvaltojen valtiolainojen velkakirjojen määrää sijoitussalkussaan. Aiemmin Venäjä siis oli suuremmassa roolissa oleva velkoja Yhdysvaltojen valtiolle. Jostain syystä Venäjä kuitenkin halusi päästä niistä omistuksista eroon ja myi kyseiset velkakirjat eteenpäin. Samoin Venäjä on vähentänyt huomattavasti Yhdysvaltain dollarin varantojaan. Eli Venäjän valtion kassakaapissa ei enää ole yhtä paljon dollareita (USD) kuten ennen. Aiheesta on kirjoitettu muun muassa täällä (vain englanniksi): Did Russia Really Dump Its U.S. Debt?

Venäjän lisäksi myös ainakin Kiina on myynyt pois Yhdysvaltojen valtionlainan lainakirjoja, mutta toisaalta Japani ja Intia ovat ostelleet kyseisiä sijoitustuotteita kuten myös yhdysvaltalaiset ja ulkomaalaiset(?) yritykset. Valtionvelkakirjojen ja valuutan arvo määräytyy osittain markkinakysynnän ja -tarjonnan perusteella. Taustalla on kuitenkin muitakin talouteen liittyviä syitä kuten inflaatio, korkotaso, taloustilanne ja -politiikka (esim. ylivelkaantuneisuus ja maksukyvyttömyys, poliittinen sekasorto). On mahdollista, että bondeja ja valuuttaa myyneet Venäjä & Kiina ovat ennakoineet Yhdysvaltojen ja länsimaiden talousongelmia. Muitakin selityksiä saattaa tietysti olla.

Venäjä ilmoitti vuoden 2022 keväällä myyvänsä energiaa jatkossa vain omaa kansallista valuuttaansa eli Venäjän ruplia vastaan. Suomen median mukaan Venäjän valuuttapelissä ei ollut mitään taloudellista järkeä eikä logiikkaa nähtävissä, mutta entäs jos Venäjä oli jo silloin aloittanut valuutan vaihtoprosessin kaasu- ja öljybisneksissään...

Putin aikoo myydä kaasua vain ruplia vastaan – Suomen Pankin asiantuntija: “Vaikea nähdä taloudellista järkeä”

Lähde: https://yle.fi/a/3-12375807

[H.Moilanen]

Yllä olevassa kirjoituksessa mainittiin Triffinin dilemma ja Yhdysvaltojen ylivelkaantuminen. Juuri siitähän tässä on kyse sekä maksukyvyttömyydestä, joka on edessä ennemmin tai myöhemmin. Sikakoira liitti viikko tai pari sitten ketjuun kuvaajan, jonka mukaan Kiinan investoinnit länsimaihin ovat vähentyneet. Samoin voi käydä velansaannille, siis etteivät länsimaat (ennen kaikkea Yhdysvallat) jatkossa enää saakaan valtionvelkaa entiseen tapaan.

13.7.2011 Huomio artikkelin julkaisupäivä
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000001717974.html

"USA:n maksukyvyttömyys on vääjäämätön"

Yhdysvaltojen ajautuminen maksukyvyttömyyteen on väistämätöntä. Enää on kyse siitä, milloin maksukyvyttömyys toteutuu, asiantuntija sanoo. Uhkakuvana on joutuminen Kiinan armoille.

Velkakattoaan 14 300 miljardista dollarista kuumeisesti nostava Yhdysvallat ajautuu joka tapauksessa maksukyvyttömyyteen, Emergent Asset Management -yhtiön sijoitusjohtaja David Murrin ennustaa CNBC-talouskanavalle.

– Yhdysvallat on rappeutuva imperiumi ja sen täytyy nyt päättää, ajautuuko se maksukyvyttömyyteen muun maailman – luultavimmin Kiinan – pakottamana vai omasta tahdostaan, Murrin sanoo.

Omaehtoisella maksukyvyttömyydellä Yhdysvallat voisi Murrinin mielestä saavuttaa huomattavaa strategista etua.

Murrinin mukaan Yhdysvallat ei enää pysty kilpailemaan nousevien talouksien kanssa. Niillä on etu kehittyneisiin markkinoihin verrattuna erityisesti hyvän ikärakenteen ja aidon talouskasvun myötä. Tämä asetelma johtaa Murrinin mukaan kehittyneiden talouksien maksukyvyttömyyteen.

– Yhdysvaltojen talousjärjestelmä on rappeutumassa. Kasvua on ollut erittäin vähän viimeisen yli kymmenen vuoden aikana, jos finanssisuunnittelua ja lainarahoittamista ei lasketa, Murrin kuvailee.

– Yhdysvaltojen talousjärjestelmä on rappeutumassa. Kasvua on ollut erittäin vähän viimeisen yli kymmenen vuoden aikana, jos finanssisuunnittelua ja lainarahoittamista ei lasketa, Murrin kuvailee.

Hän myös muistuttaa, että juuri rahoitussektorin paisuminen Yhdysvalloissa johti vuoden 2008 globaaliin finanssikriisiin.

Kiinalla niskalenkki Yhdysvalloista

Erityisesti Murrin on huolestunut Yhdysvaltojen ylivelkaantumista rahoittavasta Kiinasta.

– Jos katsotaan, miten Kiina hallitsee velkaa Euroopassa ja korkotulojaan Yhdysvalloissa, niin asetelma on Yhdysvaltojen näkökulmasta vaarallinen, Murrin kommentoi.

Murrin myös kiirehtii muistuttamaan, että Kiinan omistukset Yhdysvalloissa ovat strategisia.

– Jos olisin yhdysvaltalainen ja Valkoisessa talossa, niin tuntisin oloni turvalliseksi sotilaallisesti, mutta taloudellisesti olisin erittäin haavoittuvainen, hän pallottelee.

Murrinin arvion mukaan Yhdysvaltojen tilanne on surkea, mutta sitä voi vielä lievittää tunnustamalla tilanteen vakavuuden ja Yhdysvaltojen taloudellisen valta-aseman murenemisen. Jos niin ei tehdä, edessä on vielä vakavampia ongelmia.

– Se vain kiihdyttäisi vallan siirtymistä ja loisi suuremman tyhjiön, johon Kiina siirtyisi. Tämä saattaisi myös johtaa konfliktiin, Murrin povaa.