Onko sinulle koskaan tapahtunut mitään yliluonnollista?

[BloodSucker]

Tuli tuossa eilen taas aika mielenkiintoinen tapahtuma kun olin tutuilla käymässä.

Oltiin katsomassa leffaa tuos n.2.30 ja sit yks todella pieni lapsi (2.v) niin tuli makkarista ja nähtiin mun tutun kanssa että sen äitikin tuli ja meni vessaan. ja vessan ovi vielä kolahti. Sitten tää pikku lapsi alko huutelee äitiään ja etsi sitä ja mie sanoin sitten että äiti meni vessaan että käy katsomassa sieltä. No, lapsi meni sinne sitten ja jäi tuijottaa vessan ovelle vessaan. Se oli siinä jonkin aikaa ja tuijotti vaan ja mie sit aattelin et tuttu haluu olla rauhassa siel vessassa ja aattelin et nappaan sen naperon ja vien sänkyyn nukkumaan, niin vessassa ei ollu yhtään ketään. ja kuitenkin tutun kanssa molemmat nähtiin että sen lapsen äiti meni sinne. Sitten se pikku lapsi alko parkumaan mielettömästi ja sitä kesti jonkin aikaa. Sitten selviski että sen lapsen äiti oli ollu koko ajan nukkumassa makkarissa.

[Sasse75]

Siirsin tämän tuolta kummitusjutuista, kun tää nyt varmaan kuuluu ennemmin tän topicin alle...

Nyt joku saattaa tunnistaa, mutta tunnistakoot...

Olimme mökillä, tais olla kesäkuu 2003, juhannuksen tienoilla. "Mökki" on vanha asuintalo, ja paikalla on asuttu satoja vuosia. Pienemmässä aitassa on vuosi 1700, tarkempaa vuotta en nyt muista, mutta voinen tarkistaa sen taas kesällä kun lähdetään mökille. No eniweis, otin muksuista kuvan tuolloin Siemensin kännykameralla ja sain paskahalvauksen kun ajoin kuvat koneelle. Myös mieheni näki saman kuin minä. Tyttäreni (pian 11v) sanoo, että joku istuu välillä hänen huoneessa öisin, siis mökillä.

http://tami.wippiespace.com/image/kummitus.jpg
Mikähän tuon selittäisi? Kuvaa ei ole manipuloitu.

Kerran olen myös nähnyt tyttären sängyllä jalkopäässä istuvan vaalean hahmon, ihan täällä kotona. Kyllä meni kylmät väreet joka paikassa. Tyttäreni kertoo, että hän on monasti myös nähnyt sen hahmon lastenhuoneessa. Mieltää sen suojelusenkeliksi tai vastaavaksi.

Mä en nähnyt eka mitään kasvoja vaan ikäänkuin valkean pääkallon (takaosassa olevassa seinässä.) Sillä pääkallolla näytti olevan joku musta rengas päässä tai sitten näytti siltä kuin siitä pääkallosta puuttuis osa, eli kuin poikkileikkaus. Kun tarkemmin katsoo huomaa että tuo ruskea on itsessään ovi, jonka kahva tuo rengas puoliksi on ja toinen puoli sen kahvan varjo. Myös toinen silmä voisi olla varjo. Oliko viereisessä ikkunassa jokin pyöreä tarra tai tahra? Sitten nuo mustat kasvot muodostavat ääriviivat voisivat olla jonkun ulkona olevan puun tai pensaan oksien hämyjä varjoja kun sellaisia näyttää olevan naaman alapuolellakin. Sitä en tiedä mikä valkea läntti on, voisiko se olla joku kirkkaampi valokeila, joka osuu seinään jostain muualta kuin ikkunasta tuleva valo, jos kamera tulkitsee sen jotenkin hassusti tai sitten salama?

Suojelusenkeli sängynpäädyssä kuulostaa kyllä ihanalta. Ehkä tytön näkemä hahmo on sellainen jos tyttö niin uskoo.

Mä taas zoomailin siihen sellaisen harlekiini-tyyppisen hahmon. Jotain tämän tyyppistä:

[Sasse75]

Mulle on sattunut kaikenlaisia selittämättömiä pikku kommelluksia, mutta en koskaan ole pitänyt niitä pelottavina.

Edellisessä asunnossamme (joka on samassa talossa missä nytkin asutaan) stereot paukahtivat yhteen aikaan päälle itsekseen vähän väliä. Kun nousit paikalta ja kävelit kohti, stereot sammuivat juuri kun pääsit ihan viereen. Tätä sattui ehkä noin kuukauden ajan useasti, mulle, mun miehelle ja yhdelle kyläilemässä olleelle tuttavalle. Ei keksitty mitään järkevää syytä, mikä selittäisi asian, sitten ne ilmiiöt tosiaan loppuivat yhtä nopeasti kun alkoivat. Näihin aikoin myös TV meni pari kertaa itsestään päälle.

Sitä on tapahtunut useinkin, että etsin jotain esinettä tuntitolkulla, enkä löydä mistään, vaikka olen kolunnut kaikki kaapit ja laatikonnurkatkin. Ja yhtäkkiä se esine onkin jossain ihan näkyvällä paikalla.


Kesämökillämme taas kuuluu toisinaan kahden naisen iloista keskustelua ja naurua, eikä ketään näy mailla eikä halmeilla. Se kuuluu aina saunalle ja jos menet ulos kuuntelemaan niin se loppuu. Kun pääset takaisin saunaan sisälle, juttelu alkaa taas. Se on siis ihan selvää naisten keskustelua ja naurua, vaikka sanoista ei saakkaan selvää, eikä selity millään veden solinalla tai muulla. Viereisellä tontilla on palaneen talon rauniot, tiedä sitten liittyykö se asiaan..

[jenni82]

Meille kävi aikoinaan kaveri porukalla leikkiessämme näin. Asuimme kerrostalo lähiössä jonka "takapihalla" oli suuret kalliot ja leikimme niillä usein. Kerran juoksimme 5-6 tyttöä kalliolta alas portaita pitkin niin että yksi ystävistämme jäi ylös kallioille. Hän kiipesi turva aidan yli ja keikkui kallion reunalla. Olimme alapuolella n.7m parkkipaikalla kun kaikki tytöt näimme saman, joku hahmo tönäsi ystävämme alas. Se ei siis ollut ihminen kun oli ns. tumma ja utuinen hahmo. Ilma oli aurinkoinen ja näimme ystävämme selvästi ja kaiken hänen takanaan, aidan yms. Tyttö tippui alas mutta onneksi auton konepellille jonka takia vakavilta vammoilta selvittiin. Lähdimme taluttamaan itkevää ystävää lähimmälle kaverille jossa oli aikuinen paikalla. Yhdellä tytöistä oli käsissä kaksi haarainen keppi jolla " voi löytää vettä". Yksi tytöistä sanoi että ei saa tuoda keppiä heille kun koira syö sen ja se jätettiin rappukäytävän ala ovelle ja me menimme hissillä neljänteen kerrokseen paikkaa ystävämme haavat. Verinen haava tuli leukaan ja jalka kipeytyi mutta ei sen pahempaa. Lähdettiin takasin ulos ni se keppi nojasi kaverin kotiovea vasten. Me kaikki aloimme heti syyttelemään toisiamme että sä sen toit ja sinä ja sinä, kunnes tajusimme ettei kukaan oikeasti tuonut sitä mukanaan! Tästä on jo yli 20vuotta mutta kaikki me muistamme sen kuin eilisen.

Toinen on äitini kertomaa:
Olin noin 3vuotias ja leikkimässä talomme hiekkalaatikolla kun yhtäkkiä laitoin pääni käsien suojaan ja aloin itkemään. Äitini hätääntyi, tuli luokseni ja kysyi mikä mulla on hätänä. Olin sanonut että lentokone lensi taloja päin. Asia unohtui kunnes pari konetta lensi vuosia tapahtuneen jälkeen taloon jonka seuraukset jokainen tuntee!

Sitten yksi tarina joka aiheutti melkoisen paniikin pariin otteeseen mutta selvisikin että se oli hassua sattumaa. Eli mulla on n1v tytär ja asumme vanhassa omakotitalossa keskellä metsää. Huoneet on rakennettu silleen hassusti että kun lapsi nukkuu makkarissa on oltava itkuhälytin päällä tai ei kuulu kun hän herää. No kerran tyttö oli päikkäreillä ja hälyttimestä alkoi kuulua lapsen jokellusta, arvelin tytön heränneen ja menin hakemaan häntä sängystä mutta se olin sikeässä unessa. Mä olin ihan että voi perkele jos täällä alkaa lapsia kummittelee mulle. Tapaus sattui muutaman kerran ja kerroin siitä miehellenikin ja hän nauroi vaan että mä olen tyhmä yms kunnes yksi lauantai kun mieskin oli kotona sama tapahtui niin että lapsi itki hälyttimessä vaikka oma oli nukkumassa. Lopulta kerroin siitä jollekkin ystävälleni joka kertoi mulle että hänelle käynyt suurinpiirtein samalla tavalla mutta sieltä oli alkanut kuulumaan jonkun rekkamiehen kiroiluja. No selvisi lopulta että näissä joissain saattaa olla jopa 500m kantosäde ja jos jollain naapurilla (joita meillä ei siis ole) on samanlainen päällä samaan aikaan saattaa äänet kantautua muuallekkin Onneksi selvisi tai olisin kohta lennättänyt hälyttimet huitin hemmettiin ja asunnon polttanut muuttaessani!

[Eliza]

Ei kyllä tule mieleen mitään itselle tapahtunutta. No, nuorena porukalla pelattiin spiritismiä kotitekoisella ouija-laudalla. Kysymyksiimme vastattiin ja ihmettelin silloin kovasti ja taisin pelästyäkin, sillä en keksinyt, miten kukaan olisi voinut sitä lasia, jonka päällä sormemme kevyesti olivat, siirrellä. En myöskään oikein uskonut, että kukaan meistä olisi semmoista fuskua halunnutkaan tehdä. Nyt vanhempana arvelen, että näin on kuitenkin täytynyt olla tai joku muu luonnollinen selitys tapahtumalle on.

Minäkin olen pelannut spiritismiä porukassa jonka kaikki muut henkilöt paitsi minä uskovat varmaan tänä päivänäkin että saimme yhteyden henkiin. Minä taas myönnän liikutelleeni lasia. Ei se ollut kovin vaikeaa.

[pekkaeric]

Ei niin. Penskana useinkin tuota harrastettiin. Jos oli tyttöjä mukana, pakkohan sitä lasia oli liikutella. Sai sitten leikkiä ritaria.

[Jaakos]

Itse en usko yliluonnolliseen ja jos joku todistetaan todeksi niin silloin se on luonnollista. Piti vain kirjoittaa hieman noista enkeleistä, että miksi niistä ei ole kunnon valokuvia? Moni kertoo nähneensä kauniita suojelusenkeleitä ja kuvailee niitä yksityiskohtaisesti, mutta valokuvissa ne ovat vain pölyhiukkaista kameran objektiivinlasilla muistuttavia hailakoita muodostelmia. Taiteessa taas enkelit on aina kuvattu ihmismäisiksi ja siivellisiksi, mutta ovatko nämä todella enkeleiden näköisiä vai taiteellisia tulkintoja enkelinäyistä?

Mitä tulee valokuviin ja enkeleihin/kummituksiin niissä niin väitän ihmismielen haluavan nähdä muodoissa kasvoja. Se on evoluution myötä kehittynyt aivoihimme ja siten näemme vähän siellä sun täällä kasvonpiirteitä ja täydennämme ne mielessämme sopiviksi. Kyllähän esimerkiksi autojen valot ja puskurin ilmanottoaukot muodostavat mielessä kasvot ja ilmeet autoille, vaikka kyseessä on loppujen lopuksi vain lamppuja ja puskuri reikineen.

Toinen juttu tuli mieleen myös: Mutsi pääsee vielä joku päivä sanomaan, että "mä arvasin tämän kuoleman". Aina jaksaa pessimistinä epäillä sitä pahinta, kun joku lähimmäinen vaikkapa myöhästyy tapaamiselta yms. Tuntuu päivittelevän näitä "pahin mahdollinen scenaarioita" ääneen todella usein, joten mielessä taitaa pyöriä kuolemanmahdollisuus vielä useammin. Kyllä se kohdalle osuu vielä joku kerta, vaikka toisaalta tuhat kertaa ainakin veikannut huti!

[J-K]

Minulle kävi joskus sellainen juttu mitä en osannut selittää kummemmin. Makasin sängyssäni ja olin jostain syystä tosi murheissani (en muista miksi) ja yhtäkkiä tunsin aivankuin joku olisi silittänyt hiuksiani ja poskelleni olisi pudonnut jotain kosteaa. Tietenkin säikähdin ja pyyhin poskeani kokeillakseni että onko siinä oikeasti jotai, muttei ollut. Tarkistin kaikki ikkunat ja parvekkeen oven ettei ollut auki tai vetänyt. Samalla kun tutkin ikkunoitani, mieleeni tuli että jos pappa tuli lohduttamaan minua (äitini isä joka on kuollut monta vuotta sitten) n. vuosi tapahtuman jälkeen, tuli mummoni syntymäpäivillä puhetta erikoisista tapahtumista ja uskalsin heillekkin tämän jakaa, äitini tokaisi samantien että "pappa on sul luona käynyt" ja heti kun äitini oli tuon sanonut, aloimme molemmat hillittömästi itkemään.

Toinen tapaus kävi mummilleni ja hänen siskolleen. Heidän siskonsa oli jonkin aikaa sairastanut syöpää (itse sain kyseisestä kolmannesta siskosta tietää vasta tuolloin, heidän monen vuoden riidan takia) Sinä yönä, kun heidän siskonsa menehtyi n. 6 aikaan aamulla, toinen siskoista heräsi ahdistukseen ja mummini näki unen, jossa hän seisoi "kuin taivaassa" pilvet jne. ja sitten hänen eteensä muodostuivat portaat. Portaiden yläpäässä seisoivat hänen äitinsä, isänsä ja sisko. Isä laskeutui portaat ja sanoi mummilleni: Tulemme hakemaan sinut niinkuin siskosikin nyt, Mutta älä huoli, emme tule vielä hetkeen.

[Nemesia]

J-K, ihanat ja lohdulliset kokemukset <3

[seireeni]

Itse en nähnyt mitään, mutta tuttu, henkimaailman yhteyksiä omaava henkilö kertoi näystä lähelläni - lapsesta, joka ei ole henki, vaan minulle syntyvä lapsi. Koskaan aiemmin hän ei ole tällaista minun lähelläni nähnyt ja olettikin minun olevan raskaana. (En ole.) Hän tiesi kertoa lapsen sukupuolenkin. Avoimin mielin otin tiedon vastaan, mutta olen vähän hämilläni. Miten se nyt sillä tavalla näkyisi? Vai näkyikö se vain siksi, että toivon sitä? Onko muille käynyt vastaavaa?

[Juhani Paike]

Koskikeskuksessa oli eilen jokin Bulgaarialainen jonglööri, joka ajo pyörällä takaperin tankojen välistä, pelas vasemmalla kärellä musta pekka korteilla pasianssia ja piti oikeessa käressään kahta kännykkää joihin se laulo venäjäks ja kreikas Tiritompaa.

Se oli yliluonnollista se.

[Hannaaaa]

Olin armaan joku 10vee. Katottiin serkkutytön kanssa kauhu elokuvia salaa sen iso-veljen huoneessa. Oltiin valittu sen yön elokuvaksi Kingin "Uinu Uinu Lemmikkini 2"...ja kaikkihan muistaa temän, eikö? (huippu hirvee...ainaki silloon). Katottiin sitä jonkun aikaa, ja sitte tuli hirmunen vessa hätä kummallekkin, ja laitettiin leffa pauselle. Mentiin vessaan. Käkätettiin siellä leffan ällöimille kohille.
Yhtäkkiä kuului kamalaa koputusta iso-veljen huoneesta. Hiivittiin ulos vessasta hiljaa. Leffa oli lähteny itsetään päälle. Koputus kuului edelleen. Se tuntu tulevan ikkunan takaa. Ääni loppui, joten uskaltauduttiin huoneeseen. Kun päästiin huoneeseen, niin se alko uudestaan. Mentiin lähemäs(mä menin, serkku ei uskalatanu....) ikkunaa. En eka nähny mitään,koska oli hirveen pimeää. Sitte näin...näin kuinka Harakka otti kaverinsa kanssa vauhtia puiden takaa ja lensi ikkunaa kohti. Siinä vaiheessa meinasin pyörtyä . Harakat nokki ikkunaa vuorotellen, ja välillä käänteli päätä,niin kun niillä on tapana, kun näkee jotain kiinnostavaa. Harakat jatko sitä koko loppu yön, joten leffan kattominen jäi siihen, ja mentiin serkun huoneeseen peiton alle tutisemaan.
En tiedä yliluonnollisesta, mutta pelottavaa se oli!!!! Kuinka just sen elokuvan aikana voikin käydä näin

[joey]

Itse en nähnyt mitään, mutta tuttu, henkimaailman yhteyksiä omaava henkilö kertoi näystä lähelläni - lapsesta, joka ei ole henki, vaan minulle syntyvä lapsi.
---
Onko muille käynyt vastaavaa?

Pari viikkoa sen jälkeen, kun olimme päättäneet yrittää hankkia lapsen (emmekä olleet kertoneet asiasta siis kellekään), meediona toimiva sukulaiseni soitti minulle hilpeän puhelun. Hän oli edeltävänä yönä nähnyt näyn, jossa äitini oli kantanut tulevaa lastani sylissään. Hän tiesi kertoa myös lapsen sukupuolen, seikkoja lapsen luonteesta ja yksityiskohtia lapsen ulkonäöstä, kuten esimerkiksi sen, mitä kasvonpiirteitä lapsi perisi isältään ja mitä äidiltään.

Hänen kuvaustaan vastaava lapseni syntyi miltei tarkalleen vuotta myöhemmin.

[Scilla]

Nuorena tuli pelattua spiritismiä, missä ei itsessään mitään kummoista ole kuin tilanteeseen latautunut jännitys. Yhden kerran sitten pelattiin ja jotain vain tapahtui, kynttilänliekki sammui ja syttyi, ja lamppu joka ei ollut päällä, syttyi ja sammui.Kaikki meistä sitten säikähti ja alkoi huutamaan. Laitettiin kaikki valot päälle ja ei keretty mitään sen enempää tekemään kun puhelin soi, taas säikähdettiin ja huudettiin , soittaja oli isäni (yövuorosta) jolle oli tullut olo ettei kotona kaikki ole hyvin ja siksi soitti varmistussoiton. muuten kyllä kyseistä peliä pelatessa tiesin aina kuka lasia liikutti, ja se oli juuri se henkilö joka siihen touhuun eniten halusi uskoa. Tuon kerran jälkeen ei enää pelattu.

Itselleni tuli kerran sellainen voimakas olo läheisestä ihmisestä ettei kaikki ole hyvin, ja pari päivää mietin hiukan ahdistuneena tämän ihmisen elämää ja ihmistä itseään, kun sain kuulla että tämä henkilö oli joutunhut sairaalaan.

Talo jossa asun ei kummittele, enkä niihin niin uskokaan, mutta erikoinen reagointi oli talon entisellä asukkaalla/omistajalla jolle kerran vitsillä talon kummittelusta puhuin. Henkilö sanoi todella kiivaasti ja varmasti, kuin kummitteluun uskova, ettei tässä talossa koskaan ole kummitellut, eikä täällä ole kummituksia. Itseasiassa sama keskustelu hiukan eri muodoissa on tapahtunut kaksi kertaa kyseisen henkilön kanssa. Äitini sanoo että talostamme huokuu hyvä henki.
Jos kuulisin jotain liikettä talostani, niin epäilisin ensimmäisenä jonkun tänne tunkeutuneen, kuin henkiin tms, ja luultavasti soittaisin poliisin paikalle.

Kerran taas yötaivaalla näkyi lujaa vauhtia etenvä valo, joka jakautui kahdeksi valoksi joista toinen jäi vähän jälkeen toista mutta jonkin ajan jälkeen nämä kaksi valoa taas yhdistyi ja jatkoi matkaa. mitään ääntä ei kuulunut. Tälle oli toinekin näkijä.
Suomen puolustusvoimilla töissä olevat lentäjät yms eivät saa puhua"ufo havainnoistaan" taivaalla, mikä on aika jännä mun mielestä, et onko niitä sitten, havaintoja siis.

Kaikki nämä yritän selittää järkevästi ja siihen pystynkin mutta silti on jäänyt takaraivoon semmoinen "mikähän se oli" ajatus.

[Jaakko Terävä]

Itse en nähnyt mitään, mutta tuttu, henkimaailman yhteyksiä omaava henkilö kertoi näystä lähelläni - lapsesta, joka ei ole henki, vaan minulle syntyvä lapsi.
---
Onko muille käynyt vastaavaa?

Pari viikkoa sen jälkeen, kun olimme päättäneet yrittää hankkia lapsen (emmekä olleet kertoneet asiasta siis kellekään), meediona toimiva sukulaiseni soitti minulle hilpeän puhelun. Hän oli edeltävänä yönä nähnyt näyn, jossa äitini oli kantanut tulevaa lastani sylissään. Hän tiesi kertoa myös lapsen sukupuolen, seikkoja lapsen luonteesta ja yksityiskohtia lapsen ulkonäöstä, kuten esimerkiksi sen, mitä kasvonpiirteitä lapsi perisi isältään ja mitä äidiltään.

Hänen kuvaustaan vastaava lapseni syntyi miltei tarkalleen vuotta myöhemmin.

Vastaavanlaisen tapauksen koin itse 1990-luvulla! Puolitoista vuotta ennen tyttäreni syntymää näin hänet sängyn jalkopäässä eräänlaisen valveunen ja oudon selkeyden tilassa. Kuvailin näkyäni tulevalle vaimolleni, selvittelin tulevan tytön näköä, luonnetta ja olemusta sekä vaatetusta. Tyttö tuli. 3-4 -vuotiaana hän oli tisamalleen samannäköinen kuin puolitoista vuotta ennen syntymäänsä.