MURHA.INFO

Kun HÄKE-nauhan litterointia kuuntelee:
muista, että ÄÄNET SULAUTUVAT TOISIINSA.

Kirjoitetussa tesktissähän fonetiikkaa ei juuri merkitä.


Keskellä se mitä kuullaan. Keltainen teksti havainnoillistaa, miten äänteet sulautuvat toisiinsa.huomaa, miten "aaaau" kuuluu samalla kun "TTAA" sulkeutuu ennen äännettä "K".

Spektrikuvassa voi erottaa soinnilliset äänteet ja kovat konsonantit.
Kuva vahvistaa, että lopun "kolahdus" syntyy JL:n kovasta konsonantista (K).


ZEM-kuvassa nuolet eivät vastaa käsitystäni sanojen aloittamisesta. Ei tosin tulkintakaan..
vrt. kuva yllä lähde http://www.nbl.fi/~nbl3145/ulvilatallenne.htm

Tässä uusi lyhyempi file, jota voi testata originaaliin (jos sen omistaa)
TÄMÄ EI OLE ORIGINAALI:
https://dl.dropboxusercontent.com/u/605 ... %20VAS.wav

Kyllä tuo Suomea on. "Etkös tulis jo!".
Irralliset lauseethan kuulostavat helposti oudoille:

kuulustelui2.12.2006
"... Öö, Jukka sit huus, et Annu tai sit niinko mä oon täs sanonu,
et mä o myös saattanu Hannu mitä se huus.

Kyllä ainakin minä silti tolkun tuostakin saan.
(huom. pikantti yksityiskohta: "o" = oon, kuin yllä vähä "e"= ei)

Häkenauhan kummallisuuksiin on antanut konstapeli Mäkinen viisaan näkemyksensä. Hänkin ihmetteli ensin, kun nauhalla ei kuuluu ulkopuolisesta tekijästä merkkiäkään. Syy siihen on todistajalausuntonsa mukaan, että "hätäkeskuksen digitallennin tallentaa vain puhetaajuutta." Tähän voisi kysyä, että miten ne erilaiset kopsahdukset, kävelyäänet ja hätäkeskuksen tuolinsiirtelyt sitten tallentuivat nauhalle.

aku ankan kummisetä kirjoitti:Häkevirkailija kertoo lähtevänsä hetkeksi pois ja kehottaa Annelia jäämään linjoille. Ennalta päätetyt vuorosanat pitää kuitenkin sanoa, vaikka Anneli tietää, että toisessa päässä ei ole ketään.Eli "kuuleksää kun mun mieheni huutaa". Hieman Anneli joutuu madaltaman ääntään, koska taustalta tuleva huutoefekti on harmillisen hiljainen.


http://www.nbl.fi/~nbl3145/litter/lahtiksemiesb.wma

Näiden muutaman lyhyen pätkän perustella, jotka ovat täällä kuultavilla, oma vaikutelma vain vahvistuu: hätäkeskuksen nauhalla ei ole sekuntiakaan JSL:n ääntelyä.

Suorastaan hupaisalta tuntuu tuo "huijaa", "tuijaa" tms. Ei varmasti tule kuolevan miehen suusta! Ääni on voimakas ja soinnikas, ja jonkinlaista melodiaakin siinä on. Sanoisin, että karjan kutsuhuuto jostakin itäkarjalasta.Ja sitä seuraavat ääh ja ööh! Noin sanotaan varmaan sarjakuvissa tai piirretyissä elokuvissa, mutta ei elävässä elämässä. Näyttää myös siltä, että äänissä ei ole minkäänlaista johdonmukaisuutta; parhaana esimerkkinä voimakkalla, itkuisella lapsen äänellä lausutut "vähän voit auttaaki" (tjsp).

Ja mikä AA:n kannalta on tietenkin raskauttavaa, takkahuoneesta kajahtelee milloin "pyyjääpää" ja milloin jotakin muuta, mutta tappelun äänet loistavat poissaolollaan. (ja siksi toiseksi, kuka nyt valitsisi viimeisiksi sanoikseen "pyyjääpää"!)

Se jäi vielä kommentoimatta, että ainoa ääni, joka edellä mainitulla klipillä edes jossain määrin kuulostaa uskottavalta, on huonekalun siirtymiseen liittyvä karjaisu. Senkin uskottavuus karisee hetkessä. Sama "rytmikone", joka on tuottanut tiettyihin paikkoihin laukkakomppia, pärähtää jälleen soimaan tuottaen tällä kertaa tasaista komppia. Rytmiääni ja siihen liittyvä rahina alkaa kuin veitsellä leikaten huudon kanssa ja päättyy samalla tavalla.

Ja tämäkö karjahtelija siis huhuilisi hetkenkuluttua hyväntuulista karjan kutsuhuutoa!

Edwin kirjoitti:

http://www.nbl.fi/~nbl3145/litter/lahtiksemiesb.wma

Näiden muutaman lyhyen pätkän perustella, jotka ovat täällä kuultavilla, oma vaikutelma vain vahvistuu: hätäkeskuksen nauhalla ei ole sekuntiakaan JSL:n ääntelyä.

Ja mikä AA:n kannalta on tietenkin raskauttavaa, takkahuoneesta kajahtelee milloin "pyyjääpää" ja milloin jotakin muuta, mutta tappelun äänet loistavat poissaolollaan. (ja siksi toiseksi, kuka nyt valitsisi viimeisiksi sanoikseen "pyyjääpää"!)[/quote]

Oikeudenkäynnissä kävi ilmi, että AA:n takavarikoiduilta tietokoneilta löytyi äänitiedostoja, jossa lasten ääntelyä oli muutettu muistuttamaan möreää miehen ääntä. Lisäksi AA oli lisäillyt ääniin kaikua tehosteeksi. Murhanauhoista löytyy justiinsa samat asiat. Jotkut huudahdukset muistuttavat lapsen muuteltua ääntä, kuten "kuole" ja joku toinenkin. Lisäksi Jukan kuolinkorina toistuu täydellisenä kaikuna yhdessä pätkässä.

Edwin kirjoitti:
Ja tämäkö karjahtelija siis huhuilisi hetkenkuluttua hyväntuulista karjan kutsuhuutoa!

http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/k ... edia=48552

aku ankan kummisetä kirjoitti:Oikeudenkäynnissä kävi ilmi, että AA:n takavarikoiduilta tietokoneilta löytyi äänitiedostoja, jossa lasten ääntelyä oli muutettu muistuttamaan möreää miehen ääntä. Lisäksi AA oli lisäillyt ääniin kaikua tehosteeksi. Murhanauhoista löytyy justiinsa samat asiat. Jotkut huudahdukset muistuttavat lapsen muuteltua ääntä, kuten "kuole" ja joku toinenkin. Lisäksi Jukan kuolinkorina toistuu täydellisenä kaikuna yhdessä pätkässä.

Eikä pidä unohtaa sitä muistilappua, johon Anneli on kirjoittanut: "pelasta äänet"! Lisäksi vielä sekin, että Anneli otti itse murhan äänittämisen esille, ennen kuin muut osasivat sitä edes ajatella. Ja sekin vielä, kun poika kertoo nähneen Annelilla verisen kasettinauhan. Jumankekka!

aku ankan kummisetä kirjoitti: Oikeudenkäynnissä kävi ilmi, että AA:n takavarikoiduilta tietokoneilta löytyi äänitiedostoja, jossa lasten ääntelyä oli muutettu muistuttamaan möreää miehen ääntä. Lisäksi AA oli lisäillyt ääniin kaikua tehosteeksi. Murhanauhoista löytyy justiinsa samat asiat. Jotkut huudahdukset muistuttavat lapsen muuteltua ääntä, kuten "kuole" ja joku toinenkin. Lisäksi Jukan kuolinkorina toistuu täydellisenä kaikuna yhdessä pätkässä.

Kiitos, tämäpä mielenkiintoinen tieto! En ole osallistunut häkenauhakeskusteluun, koska minulla ei ole nauhaa. Kun sitten joku (taisi olla Caldera) laittoin pienen klipin viestiinsä, ensivaikutelma oli ällistys. Yritin kuunnella tarkkaavaisesti kuullakseni urhin valituksen lapsen lallattelun alta kunnes lopulta tajusin, että juuri tuo lallatus, jokeltelu oli urhrin ääntä!

Ei ikinä, kuten eivät muutkaan kuulemani äänet! Ehkäpä ääniasiantuntia voisi purkaa lallatuksen lähtötekijöihinsä, jolloin alta paljastuisi alkuperäinen lapsen jokeltelu. Ihmettelen myös, että kukaan ei ole kommentoinut "pierua". En kuule nauhalta sanoja "kylhä nous" mutta kohta on käsittääkseni juuri tuo. Pienen lapsen äänellä, ärrää sorauttaen siinä sanotaan piaRUU. Ja kolmas selvä kohta näissä klipeissä on tuo lapsen itkuinen avunpyyntö.

AA:lla ei tunnu olevan ongelmia mollata ja syyttää lapsiaan julkisesti. Lasten äänten työstäminen miehen kuolinhuudoiksi on varmaan tuottanut hänelle suunnatonta mielihyvää. Mitä nolompaa sen parempi. Palstalla on käynyt ilmi AA:n pohjaton kiinnostus ruuansulatuskanavan loppupäähän asioihin. Ehkäpä tuo itkuinen avunpyyntökin liittyy lapsen ensimmäisiin omatoimisiin vessareissuihin.

Sipuuu, sipu tänne...sihuuu...

Tässä 4 sekunnin kohdalla "sää aloitit" on selvästi lapsen ääntä hiukan muunneltuna. Lausahdushan kuullaan lapsiperheissä lähes päivittäin lasten kinastellessa. Muutenkin tässä otoksessa on useita lyhyempiä lasten äännähdyksiä.

http://www.nbl.fi/~nbl3145/litter/elalyo.wma

Äänenmuokkauksen mahdollisuuksista ei todista niinkään hätäpuhelu kuin esimerkiksi
Alpon litteraationsa tueksi suodattama ääniklippi.

https://dl.dropboxusercontent.com/u/605 ... _demo1.wav

Esimerkiksi voi kysyä, miksi Alpon "TTAA KI(i)" kuuluu suodatuksessa sekunnin kymmenyksen myöhemmin kuin siinä aineistossa, josta se on suodatettu? (Tämän vuoksi raitojen kohdistaminen ei tuntunut onnistuvan.)

http://www.nbl.fi/~nbl3145/litter/vahavslaheb.wav

Kuvassa tavut natsaavat, eivät ääniraidoilla.



Ja miksi Alpon suodatuksen viimeisen tavun intonaatio laskee alkuperäisen (dominoivaan) ääneen nähden kaksi ja puoli sävelaskelta? Alkuperäisessä sanan "auttaa" tavu "-taa" nousee edellistä tavua korkeammaksi. Kysymykseen tulee aivan eri sävy.

Vai: olisiko nousevaan "taa"-tavuun ollut hankala - mahdoton - liittää sitä "kii" -lisuketta?

Ja Alpon "kii" on mielestäni selvästi "rakennettu" kyseisessä ajassa tapahtuvasta lasisirpaleen napsahduksesta – samalla napsahdus häivytetään niinkuin sitä ei olisi lain...

Hän voi siten mielestäni hyvin esittää, että hänen suodatuksessaan (kuvan ylempi raita) kuullaan "VÄHÄ e(i)VOI aAuTAAkii". Tuija Niemen suodatuksessa (alempi raita) tämänkaltaista lausetta ei kuulla.

Kuka ja missä tilanteessa puhuisi kyseisen kaltaisen lauseen? Astaloidun ajatuselämäkin vilkastuu ja vääntyy toisaalle kesken lauseen? Ja henkitoreissaan oleva mies ryhtyy ahtamaan vokaaleja "eivoiau"– vaikka ei se ole helppoa terveelläkään suomalaisella suulla.

Ilmeisesti tuo kiusallinen "Annu" täytyy kumittaa uhrin avunpyynnöstä pois. Helppoa? No ei. Esimerkiksi sanassa VOI jää kirjain "i" melkein olemattomaksi...

Mutta kai asia on jotenkin tärkeä, kun sitä näin väännetään - vähän niinkuin takkahuoneen ikkuna-aukon alareunaa muutaman sentin ylemmäs... en oikein muuten ymmärrä Alpon vääntöä, miksi sitä kiistämään.

Kyllä sä jaksat kiemurrella!
Sulla on ihme tapa syyttää vääristelystä.

Se mun file on sanottu niin tarkkaan samaan rytmiin JL:n kanssa kuin 10 min:ssa viitsin.
Tarkoitushan oli vain osoittaa lukijoille oman ANNU-vääntelysi mahdottomuus.
(BTW... senteistä ikkunarekossa, niin omassanihan se oli 0,5 senttiä matalampi...
herääkin kysymys kuka tässä vääntää )

Kuvaan on liitetty nimenomaan läpinäkyvyyden vuoksi orig/omani spekterineen ja tavuerotteluineen...Sinullahan ne on missä sattuu...

Tottakai voin liittää tavut editorillakin. Sillä ne saa prikulleen. Mutta nyt se on livepuhuttu...

Kuva on täysin avoin. Tuo "kii" tavu tulee todellakin hieman myöhässä.
(ja siksi merkitsin sen sinisellä viivalla)


Voin korjata sen helposti. AUTTAA sanan laskevuus ei vaikuta kuulokuvaan.
Todisteeksi riittää, että kuulet sen yhtä hyvin mun kuin originaalinkin puheesta.
mutta jos tämä on mielestäsi ratkaisevaa, niin voin korjata (siis 2½ sävelaskelta...ok)

Toistan myös tämän:
Mun puhuma "KII" jätti puhuttuna suuremman piikin kuin esittämäsi "KOPS" originaalissa.
(kts spkektri...)

MIKSI (kts kuvani)
Vastaus: ehkä se ei ole naks, vaan sittenkin kova konsonantti.

On kyllä melkoinen vaatimus puhua jokainen äänne täsmälleen samalla korkeudella kuin originaali. Siihen kun ei pysty edes ammatti-imitaattori. Äänen sävyni on muutettu korkeus ja formanttimuuntimilla, koska oma ääneni on alunperin kovin erilainen kuin JL:n.

Voin leikata alun vaikka tuhannesosan tarkkuudella alkamaan samasta kohdasta kuin leikkeesi. Huomasin, että olit leikannut näytteesi lyhyemmäksi kuin aiemmin. Pidä se muuttumattomana.
Hion puheen vielä tarkemmin. Voin myös puhua tuon esittämäsi ANNU sepitteen.
Katsotaan kumpi natsaa paremmin...

Voisit myös aikasi kuluksi laittaa tavut kohdilleen. Nythän ne ovat kuvassasi aivan miten sattuu ja tästä saa melkoisen harhakuvan...kysynpä puolestani MIKSI?


lähde ZEMin sivut, osoite edllisissä vietissä

Väännöstä olen kanssasi samaa mieltä.
Esittämääsi "totuutta" et tässä metodilla kuitenkaan edistä.

Voisi sensijaan esittää, miksi veri kuivui lattialla niin nopeasti.
Oma kantani on, että avaoin oven iikuna oli niin suuri, että se jäähdytti huonetta voimakkaasti,
Lattia oli ennestäänkin lämmin (lapsiperhe), mutta nyt termostaatti reagoi ja lattian lämpö nousi.
Siksi myös verenkuivuminen tapahtui nopeammin.

Edelleenkään: "No vähä ei voi auttaaki" ei ole lauserakenteeltaan suomea, ei edes puhekielisenä ilmaisuna.

Näillä perustein, nauhaa sen kummemmin tutkimatta, lukitsen jonkun muun vaihtoehdon. Vaikka No vähä hei voit auttaaki. Tosin tilanteeseen sovitettuna siinäkään ei ole mitään järkeä.

Edelleen ihmetyttää, ettei ketään kiinnosta selvittää Auerin liikkeitä puhelun aikana. On pelit ja vehkeet ja mielenkiintoa tuntuu riittävän vain ihmeellisten repliikkien puntarointiin, ikäänkuin ne murhan ratkaisisivat.

Vesikiertoisen lattialämmityksen nousu tapahtuu kovin hitaasti. Sähkölämmityksessä taas tuohon aikaan oli yleisesti yötariffi käytössä joten silloin lämmitys napsahtaa päälle varaavaa lattialaattaa lämmittämään klo 23 maissa.

Oletetaan, että vain soittajan ja hälytyskeskuksen henkilön puhe on tapahtunut soiton aikana. Tilanne muuttuu 100%:sti toiseksi, jos kaikki taustaäänet tulevatkin syyttäjän mainitsemasta taustanauhasta. Silloin kaikki ääni taustalla on aiemmin nauhoitettua tai taustanauha on kokonaan tehty. Mikään muu, minkä kuulee äänitteestä, ei olekaan sidoksissa siihen hetkeen eikä välttämättä edes paikkaan. Olisi mainiota, jos joku äänitettä tutkinut voisi poimia siitä ne äänet, jotka varmuudella tapahtuivat soiton aikana.

alpo holisti kirjoitti:Kyllä sä jaksat kiemurrella!
Sulla on ihme tapa syyttää vääristelystä.

Se mun file on sanottu niin tarkkaan samaan rytmiin JL:n kanssa kuin 10 min:ssa viitsin.
Tarkoitushan oli vain osoittaa lukijoille oman ANNU-vääntelysi mahdottomuus.
(BTW... senteistä ikkunarekossa, niin omassanihan se oli 0,5 senttiä matalampi...
herääkin kysymys kuka tässä vääntää )

Kuvaan on liitetty nimenomaan läpinäkyvyyden vuoksi orig/omani spekterineen ja tavuerotteluineen...Sinullahan ne on missä sattuu...

Tottakai voin liittää tavut editorillakin. Sillä ne saa prikulleen. Mutta nyt se on livepuhuttu...

Kuva on täysin avoin. Tuo "kii" tavu tulee todellakin hieman myöhässä.
(ja siksi merkitsin sen sinisellä viivalla)


Voin korjata sen helposti. AUTTAA sanan laskevuus ei vaikuta kuulokuvaan.
Todisteeksi riittää, että kuulet sen yhtä hyvin mun kuin originaalinkin puheesta.
mutta jos tämä on mielestäsi ratkaisevaa, niin voin korjata (siis 2½ sävelaskelta...ok)

Toistan myös tämän:
Mun puhuma "KII" jätti puhuttuna suuremman piikin kuin esittämäsi "KOPS" originaalissa.
(kts spkektri...)

MIKSI (kts kuvani)
Vastaus: ehkä se ei ole naks, vaan sittenkin kova konsonantti.

On kyllä melkoinen vaatimus puhua jokainen äänne täsmälleen samalla korkeudella kuin originaali. Siihen kun ei pysty edes ammatti-imitaattori. Äänen sävyni on muutettu korkeus ja formanttimuuntimilla, koska oma ääneni on alunperin kovin erilainen kuin JL:n.

Voin leikata alun vaikka tuhannesosan tarkkuudella alkamaan samasta kohdasta kuin leikkeesi. Huomasin, että olit leikannut näytteesi lyhyemmäksi kuin aiemmin. Pidä se muuttumattomana.
Hion puheen vielä tarkemmin. Voin myös puhua tuon esittämäsi ANNU sepitteen.
Katsotaan kumpi natsaa paremmin...

Voisit myös aikasi kuluksi laittaa tavut kohdilleen. Nythän ne ovat kuvassasi aivan miten sattuu ja tästä saa melkoisen harhakuvan...kysynpä puolestani MIKSI?


lähde ZEMin sivut, osoite edllisissä vietissä

Väännöstä olen kanssasi samaa mieltä.
Esittämääsi "totuutta" et tässä metodilla kuitenkaan edistä.

Voisi sensijaan esittää, miksi veri kuivui lattialla niin nopeasti.
Oma kantani on, että avaoin oven iikuna oli niin suuri, että se jäähdytti huonetta voimakkaasti,
Lattia oli ennestäänkin lämmin (lapsiperhe), mutta nyt termostaatti reagoi ja lattian lämpö nousi.
Siksi myös verenkuivuminen tapahtui nopeammin.

Alpo korjasi siis perustavanlaatuisen väärinkäsityksen. Kiitti.

Kuvittelin, että Alpon raita oli työstetty alkuperäisestä siihen
tapaan, jonka hän esitti taannoin videossaan, so. pyyhitään kohinaa ja
häiriöääniä ja muuta tutkimiskohteen kannalta epärelevanttia informaatiota pois.
Ja saadaan kirkastettua tuo "no vähä ei voi auttaakii".

Mutta "vähe ei voi auttaakii" onkin siis Alpon omalla äänellä lausuma.
Kiitos korjaamisesta. Olin ainoa, joka ymmärsi väärin? Tyhmä minä!

Mutta edelleenkin:
lauseesta päätteen "kii" kanssa tulee erikoinen, jos toinen tavu sanassa "aut-taa" ei olisi laskeva (niinkuin Alpon versiossa) vaan nouseva (niinkuin tallenteella).

Ja mikään ei ole niin selvä kuin "napsahdus" – ilmeisesti lasipalan murtuminen - sanan "auttaa" jälkeen. Samanlainen napsahdus kuullaan hetkeä myöhemmin uhrin huudon "Kylhän nous" aikana (minkä Niemikin on litteroinut).

Ja tulkintaani "No lähe Annu auttaa" tukeee myös uhrin myöhempi selvä "Lähe auttaa".
http://www.nbl.fi/~nbl3145/litter/pyydajan.wma

Mutta siis mitä välii - "No vähä ei voi auttaakii" tai "No lähe Annu" etc tai whatever?
Mikä merkitys eri tulkinnoilla?

Olen yrittänyt niitä selvittää kirjoituksessani:
http://www.nbl.fi/~nbl3145/litteraatiosta.htm#four