KRIMINAALIpolitiikkaa

[Luupää]

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2013111 ... 5_uu.shtml

Räsänen: "Kolmen vuoden välein ei voi raiskata ensikertalaisena"
16.11.2013

Sisäministeri Päivi Räsänen (kd) muuttaisi säännöstä ensikertalaisuudesta.

- On arkielämälle vieras ajatus, että rikollinen lasketaan jälleen ensikertalaiseksi, kun edellisestä tuomiosta on kulunut kolme vuotta. Rikoksen voi tehdä vain yhden kerran ensimmäistä kertaa. Ei voi olla oikein, että kolmen vuoden välein raiskaa ensikertalaisena, puoluejohtaja Päivi Räsänen sanoi Kristillisdemokraattien Etelä-Savon piirin kokouksessa Joroisissa.

Vankeinhoidollisesti katsottuna ensikertalainen ei ole välttämättä tosielämässä ensikertalainen. Vankeinhoidollisesti ensikertalaisena pidetään vankia, joka ei ole suorittanut vankeusrangaistusta rikosta edeltävän kolmen vuoden aikana.

- Yleisen oikeustajun mukaan se, että joku tappaa ensimmäisen kerran, ei ole peruste päästää tekijää lyhyellä vankeudessa istumisella.

Räsänen painottaa, että teoilla on oltava seurauksensa. Vakavien henkilöön kohdistuvien rikosten kohdalla ensikertalaisuus voitaisiin hänen mielestään poistaa kokonaan. Muiden rikosten kohdalla hän pidentäisi ajan takaisin viiteen vuoteen, josta se1970-luvulla muutettiin nykyiseen kolmeen vuoteen.

Vakavista rikoksista tuomittujen vapautumisesta Räsänen ilmoittaisi poliisille. Hän sanoo, että näin vapautuville vangeille voitaisiin tarjota tukitoimia, ja rikosten uusiminen vähenisi.

- Vapautuvien vankien tuella on erityinen merkitys sisäiselle turvallisuudelle väkivallan vähentämisen näkökulmasta, koska vakavat väkivaltarikokset kasautuvat pienelle määrälle tekijöitä ja väkivaltarikollisten osuus vankeusvangeista on suuri. Liian löysä ensikertalaisuuden käsite puolestaan vaarantaa turvallisuutta.

[Arlene]

Vantaan Lauri -lehden juttu Vantaan vankilasta.
http://www.vantaanlauri.fi/arkisto/2014 ... jen-takana

[wuensch]

Tämä juttu antoi minusta paljon ajattelemisen aihetta Life After 'Life': Aging Inmates Struggle For Redemption.

Käsittelee USA:n Coloradon osavaltiota, jossa elinkautiseen vankeusrangaistukseen vanhemman lain mukaan tuomituilla on mahdollisuus ehdonalaiseen. Viimeiset tuollaisen lain mukaan tuomitut ovat olleet kymmeniä vuosia vankeudessa ja saattavat päästä vapaaksi esim. 70-vuotiaana. Siellä on onnistunut ohjelma joissa mahdollisesti vapautuville ja entisille vangeille annetaan vertaistukea. Yli 30 ohjelmaan osallistunutta on vapautettu. Yksi myymälävarkaus ilmeisesti ainoa rikos johon nämä entiset vangit, jotka siis kaikki ilmeisesti olivat jostain henkirikoksen tyyppisestä istumassa, ovat syyllistyneet vapaalla jalalla.

Pidin juttua suorastaan liikuttavana ja sen henkilökuvia mielenkiintoisina. Se on ainakin selvää että USA:n nykyinen malli tulee hyvin kalliiksi...

[Captain Hastings]

Tommi Uschanovin kolumni tämänpäiväisessä Hesarissa:

http://www.hs.fi/sunnuntai/Miksi+Suomi+ ... 9895056933

Miksi Suomi ei ole vankiloistaan yhtä ylpeä kuin kouluistaan?
Sunnuntai 7.9.2014 2:00

Suomessa on tunnetusti yhteiskunnallinen instituutio, jonka hyvä maine on levinnyt ympäri maailmaa. Tänne tullaan katsomaan, miten muut maat voisivat ottaa siitä oppia. Tarkoitan tietenkin koulujärjestelmää. Sen ulkomailla saama huomio on Suomessa tunnettu tosiasia, jota tiedotusvälineet ovat käsitelleet satoja kertoja.

On kuitenkin myös toinen alue, jolla Suomi on monien mielestä jäljiteltäväksi kelpaava johtotähti. Tässä tapauksessa asia ei vain täällä ole saanut julkisuutta juuri lainkaan.

Tämä alue on kriminaalipolitiikka ja vankeinhoito. Nykymuotoisen keskustelun aiheesta aloitti uusiseelantilainen oikeustieteilijä John Pratt artikkelillaan Scandinavian Exceptionalism in an Era of Penal Excess, joka ilmestyi vuonna 2008.

Prattin nimeämä Scandinavian exceptionalism, "pohjoismainen poikkeus", on muodostunut käsitteeksi. Oikeustieteen tutkimuksessa siitä on käyty vilkasta keskustelua jo viitisen vuotta, eikä loppua näy. Kaksi vuotta sitten ilmestyi kokoomateos Penal Exceptionalism?, jossa aihetta käsittelee lähes 20 kirjoittajaa sekä Pohjoismaista että muualta. Viime vuonna Pratt itse julkaisi ruotsalaisen tutkijan Anna Erikssonin kanssa kirjan Contrasts in Punishment. Se vertailee Suomea, Ruotsia ja Norjaa yksityiskohtaisesti Australiaan, Englantiin ja Uuteen-Seelantiin.

"Pohjoismaisessa poikkeuksessa" on useita puolia. Ensinnäkin vankiluvut ovat täällä länsimaiden pienimpiä. Yhdysvalloissa ja Venäjällä on vankeja väkilukuun suhteutettuna noin kymmenen kertaa enemmän kuin Suomessa. Baltian maissa heitä on 5–6 kertaa enemmän, ja esimerkiksi Britanniassa ja Australiassa kaksi ja puoli kertaa enemmän.

Toiseksi, vankiloiden olemus on Pohjoismaissa erilainen. Vankeja kohdellaan inhimillisemmin, ja ympäristö on siisti ja valoisa. Vartijat ovat koulutettuja ammattilaisia, jotka eivät kanna asetta. Vangit saavat elää normaalia elämää: keittää kahvia, kuntoilla ja äänestää. He ovat ihmisiä, jotka ovat väliaikaisesti menettäneet liikkumisvapautensa, eivätkä lainsuojattomia, jotka on suljettu inhoten yhteiskunnan ulkopuolelle.

Kolmanneksi, vankilat onnistuvat silti Pohjoismaissa paremmin siinä, mikä niiden tehtävä virallisesti on. Niin kutsuttu uusintarikollisuus, vankilasta vapautuneiden paluu sinne uudelleen, on täällä merkittävästi harvinaisempaa kuin monissa muissa maissa.

Aihe on ulkomailla levinnyt yliopistomaailmasta myös julkisen keskustelun piiriin – maassa toisensa jälkeen. Useampikin suomalainen on kertonut minulle viime vuosina, kuinka he hämmentyivät esimerkiksi Skotlannissa tai Argentiinassa, kun paikallisessa lehdessä oli ihaileva juttu Suomen vankiloista.

Akateemisessa keskustelussa teemasta on kyllä kuultu suomalaistenkin puheenvuoroja. Esimerkiksi Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen ylijohtaja Tapio Lappi-Seppälä on osallistunut siihen varsin aktiivisesti. Media kuitenkin vaikenee, samoin poliitikot. Kukaan ei täällä reagoinut edes siihen, kun yhdysvaltalainen kuvalehti Atlantic, levikki puoli miljoonaa, esitteli viime vuonna näyttävästi Suomenlinnan vankilaa.

Voimmeko edes kuvitella, että vaikkapa tasavallan presidentti, pääministeri tai eduskunnan lakivaliokunnan puheenjohtaja ylpeilisi Suomen vankiloiden maineella – kuten on tullut tavaksi ylpeillä Suomen koulujen maineella? Jos emme voi, niin miksi?

Tommi Uschanov

[Arlene]

Vantaan Sanomien juttu vanginvartijaksi opiskelemisesta. Huomautettakoon, että Vantaalla voi opiskella myös ammattikorkeakoulussa (Laurea) rikosseuraamusalaa.

http://www.vantaansanomat.fi/artikkeli/ ... t-kaytossa

http://www.laurea.fi/fi/opiskelu/koulut ... fault.aspx

[Aizerbaidzan]

http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/va ... na/736036/

Vaa­ral­li­sim­mil­le vangeille uusi ran­gais­tus­muo­to,
osa tuomiosta ollaan kotona

KOTIMAA 21.8.2016 5:00

Kaikkein vaarallisimmille vangeille suunnitellaan uudenlaista rangaistusmuotoa.

Oikeusministeriö viimeistelee lakiesitystä yhdistelmärangaistuksesta, jossa vanki suorittaa vankeusrangaistuksen vankilassa ja jossa häntä tämän jälkeen valvotaan kotona.

Uusi yhdistelmärangaistus on tarkoitettu vangeille, joiden on todettu olevan erittäin vaarallisia toisen ihmisen hengelle, terveydelle tai vapaudelle. He ovat syyllistyneet toistuvasti törkeisiin väkivalta- tai seksuaalirikoksiin ja tuomioistuin on määrännyt, että heidän pitää suorittaa koko vankeusrangaistuksensa loppuun vankilassa.

Rikosseuraamuslaitoksen mukaan Suomen vankiloissa on tällä haavaa 38 tällaista vankia. Heistä kymmenen istuu tuomiotaan Itä- ja Pohjois-Suomen rikosseuraamusalueen vankiloissa.

Kalevan tietojen mukaan riskivangeista tunnetuimpiin lukeutuu niin kutsuttu hansikaskuristaja. Viimeisimmän vankeusrangaistuksensa loppuvaiheessa oleva mies on muun muassa kuristanut hengiltä äitinsä, 12-vuotiaan tytön ja naistuttavansa ja on yrittänyt kuristaa useita naisia Oulussa.

Nykyisin nämä vaaralliset vangit vapautetaan vankilasta pääsääntöisesti ilman minkäänlaista valvontaa kun he ovat suorittaneet vankeusrangaistuksensa loppuun. Jatkossa heidän sopeutumistaan siviilielämään valvotaan vuoden ajan sähköisesti ja muilla tuki- sekä valvontakeinoilla.

Vankilan sijaan kotiarestiin

Myös tutkintavankeutta aiotaan uudistaa merkittävästi. Suomessa aiotaan ottaa käyttöön tutkinta-aresti, jossa alle kahden vuoden ehdottomaan vankeusrangaistukseen käräjäoikeudessa tuomittu ja tuomiostaan ylempiin oikeusasteisiin valittava ei odota vankilassa, muuttuuko hänen rangaistuksensa. Vankilan sijaan hän on arestissa kotonaan valitusprosessin ajan ja häntä valvontaan sähköisesti.

Sähköisesti valvottua arestia käytetään tutkintavankeuden vaihtoehtona jo monessa Euroopan maassa.

Osa tutkintavankeuteen määrätyistä voidaan jatkossa määrätä myös tehostettuun matkustuskieltoon. Siinä tutkintavanki odottaa oikeudenkäynnin alkamista vankilan asemesta kotona. Häntäkin valvotaan pantavalvonnalla.