matamimimmi kirjoitti: ↑Ke Touko 22, 2024 1:01 pm
IL- lehdessä tästä juttua mutta se on maksumuurin takana itsellä ei IL-tunnuksia joten en voi juttua tänne laittaa ja samalla pyytäisin jos joku jolla alibi ja skanneri niin voisi skannata sen alibin jutun tänne olikohan lehti 5/1981 ??
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/263a ... b31d3690e4
Iltalehden juttu jonka on kirjoittanut rikoskirjailija Heidi Holmavuo.
(hieman lyhennettynä kuten palstan säännöt edellyttävät)
Ei ihan riittänyt. Lyhennetty lisää ja kolmen kuvan kokoa kohtuullistettu
-NILS-
* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * *
Mairen, 18, viimeinen ilta
Kiltti ja kokematon Maire, 18, juhli ystäviensä kanssa ”assalla” Jyväskylässä. Laiha mies lähestyi häntä, ja tyttö halusi jäädä miehen seuraan. – Kun Mairen kohtalo selvisi meille, niin äitini ei alussa pystynyt nousemaan edes sängystä ylös, sisko Mervi sanoo nyt.
Huhtikuisena lauantaina 18-vuotias nainen matkasi Tampereelta Jyväskylään tapaamaan ystäväänsä. Maire Vepsäläinen oli elämänsä alussa oleva nuori, joka oli juuri saanut koulunsa päätökseen ja tehtaalta työpaikan.
:
Illan kulusta tiedetään nyt vuosia myöhemmin sen verran, että ystävykset olivat viettäneet iltaa asema-aukion läheisyydessä olleissa baareissa. Siitä he olivat siirtyneet puolen yön aikaan asema-aukiolle, jossa Mairea lähestyi laiha mies. Kukaan ei tuntenut miestä. Ystävät ovat kertoneet, että mies oli tukevassa humalassa. Poliisikuulusteluissa ystävät ovat muistelleet, että miehellä oli pitkähkö tukka, siniset farkut ja vyötärömallinen pusakka.
Lopulta ystävät olivat halunneet lähteä kotiin, mutta Maire oli halunnut jäädä juttelemaan hetkeksi miehen kanssa. Ystävykset päätyivät yhdessä siihen, että Maire jää hetkeksi miehen seuraan ja tapaa ystävänsä hieman myöhemmin aukion laidalla.
Ystävät tulevat sovitusti aukiolle, mutta Mairea ei näy. Ystävät ajattelevat Mairen lähteneen heidän asunnolleen, mutta hän ei ole sielläkään. Tämän jälkeen kukaan ystävistä ei näe enää Mairea.
Vasta sunnuntai-iltana he saavat kuulla, että lehdenjakaja on löytänyt aamulla talojen sisäpihalta Hotelli Miltonin vierestä ruumiin.
Vanhemmat romahtivat surusta
Tähän huhtikuiseen iltaan vuonna 1980 päättyi Mairen elämä. Mitä tapahtui, on yhä vailla vastauksia.
Sisar Mervi ei koskaan päässyt osallistumaan siskoaan koskevaan rikostutkintaan, eikä tietoa tapauksen etenemisestä hänelle koskaan kerrottu. Mervi kertoi ajatuksistaan tapahtumiin liittyen Vastausta vailla -podcastissa toukokuussa. Mervi esiintyy tässä jutussa vain etunimellään. Mervi hakee yhä vuosikymmenien jälkeen vastauksia siskonsa kohtaloon.
Sisarelle pienetkin tiedon murut ovat tärkeitä. Kun aikaa on kulunut 44 vuotta, jossain voisi olla vielä joku, joka uskaltaisi puhua.
– Kun Mairen kohtalo selvisi meille, niin äitini ei alussa pystynyt nousemaan edes sängystä ylös. Minun oli pakko ottaa siinä kohtaa vastuuta ja puhua äidille, että hautajaiset on pakko järjestää. Isä pärjäsi ensin paremmin, mutta hautajaisten jälkeen hän romahti. Hän meni niin sekaisin, että vietti mielisairaalassa useampia hoitojaksoja.
:
Tapahtumien myötä myös Mervin parisuhde ajautui karille.
– Silloinen poikaystäväni ei kyennyt ymmärtämään ja käsittelemään tapahtunutta. Juhannuksena, kun kuolemasta oli kulunut muutama kuukausi, hän sanoi minulle, että eikö tuon pitäisi jo helpottaa. Erohan siitä tuli.
![15244848.jpg](./download/file.php?id=41026&sid=70c4fde1bac9fe5136bd9bb15eded79a)
- 15244848.jpg (120.82 KiB) Katsottu 267 kertaa
Puhelin soi yllättäen
Mervi kuvailee Mairea kiltiksi ja kokemattomaksi. Poikaystävää hänellä ei ollut, mutta sellaista hän varmasti toivoi. Mervi ei ollut mukana poliisin tutkinnassa eikä saanut tietoa tapahtuman etenemisestä. Hänelle tuli muutama vuosi sitten yllättävä puhelu, jossa mieshenkilö väitti tietävänsä tapahtumien todellisen laidan. Mervi kertoo myös keskustelustaan Jyväskylän poliisin kanssa, joka oli pahoillaan siitä, että tämä mies oli ottanut yhteyttä Merviin ja esittänyt omia teorioitaan tapauksesta.
– En koskaan itse osallistunut Mairen henkirikoksen tutkintaan liittyviin asioihin, eikä siitä meillä kotona koskaan puhuttu. Nyt kun vanhemmat ovat kuolleet ja itse jäin eläkkeelle, niin asia on taas noussut pintaan. Tiedän koko tapahtumasta todella vähän. Siitä tuli meidän perheessämme hyvin vaiettu asia. Äiti sairastui Alzheimerin tautiin ja pääsi hoitokotiin. Hän kantoi viimeisinä vuosinaan mukana lehtileikettä, jossa oli juttu Mairen kuolemasta. Hän ei enää tiennyt kuka tyttö oli, mutta hän sanoi, että tunsi lehtileikkeessä mainitun tytön.
![15244849.jpg](./download/file.php?id=41027&sid=70c4fde1bac9fe5136bd9bb15eded79a)
- 15244849.jpg (59.69 KiB) Katsottu 267 kertaa
Sisar tilasi tämän vuoden alussa myös poliisin tutkintapöytäkirjat, toivoen, että sieltä tulisi lisää tietoa tapahtumista. Mairen kuolinsyyksi varmistui tukehtuminen ja joitakin yksityiskohtia ja tietoja pöytäkirjat toivat lisää. Mutta eivät tarpeeksi.
– Kuulin kyllä aikoinaan, että monia on kuulusteltu ja yksi henkilö olisi ollut pidätettynäkin, mutta hän olisi minulle tulleiden tietojen mukaan tehnyt myöhemmin itsemurhan. Lisäksi olen kuullut, että tämä mies olisi jopa jättänyt jälkeensä kirjeen, jossa kertoi, että tapasi tytön kaupungilla, mutta ei häntä tappanut.
”Kyllä täällä on aina tiedetty”
Mervin oli kuitenkin tapahtumien jälkeen helpompi käsitellä asiaa, kun hän ajatteli, että itsensä tappanut mies on syyllinen.
– Minä ajattelin, että hän tappoi Mairen. Minun oli pakko ajatella niin, näin asia oli päässäni saanut jonkinlaisen ratkaisun. Ajattelin, että eihän kukaan sellainen ihminen, joka tappaa itsensä, puolustele itseään tuommoisessa asiassa. Vaikkakin poliisi on minulle soittaessaan sanonutkin, että tekijä ei ole hän. Halusin silti uskoa toisin.
Merviä vaivaa myös eräs muutama vuosi sitten tullut puhelu, jossa soittajalla tuntui olevan selvyys tapahtumista. Erikoisen asiasta tekee se, että miehen puhelun jälkeen Merville soitti myös poliisi.
– Minulle soitti muutama vuosi sitten Jyväskylästä mies. Puhelu kesti melko pitkään, mutta hänen sanomansa oli selkeä. Hän sanoi, että kyllä täällä on aina tiedetty, kuka sisareni tappoi. Hän sanoi, että jostain syystä poliisi ei vaan koskaan saanut asiaa selvitettyä. Henkilö oli hyvin asiallinen. Puhelusta jäi se kuva, että hänen mukaansa tekijä olisi sama, joka tappoi itsensä. Minua harmittaa, etten tajunnut ottaa tämän henkilön yhteystietoja ylös. Enkä edes kysyä asiasta enempää, sillä puhelu tuli niin yllättäen.
– No tästä ei kulunut kauaa aikaa, kun puhelin soi jälleen, tällä kertaa soittaja oli poliisi. Hän oli hyvin pahoillaan, että tämä kyseinen mies oli soittanut minulle. Hän sanoi, että kyseessä on itseoppinut tutkija. Hän yhä painotti, että tämä itsemurhan tehnyt mies ei ole Mairen tappaja.
Enempää asiasta ei kuitenkaan selvinnyt.
Merviä on jäänyt vaivaamaan puhelussa moni asia, joita hän haluaisi vielä soittajalta kysyä.
– Siinä on sekin kummallinen asia, että mistä hän sai yhteystietoni? Nimeni on vaihtunut, eikä missään ole koskaan kerrottu nimeäni. Jostain hän on nämä tiedot kaivanut ja haluaisin tietää, että mistä. Lisäksi haluaisin saada toisen mahdollisuuden keskustella hänen kanssaan, nyt kun olen itse paremmin valmis puhumaan tapahtumista.
![15244852.jpg](./download/file.php?id=41028&sid=70c4fde1bac9fe5136bd9bb15eded79a)
- 15244852.jpg (102.43 KiB) Katsottu 267 kertaa
Haluaisin tietää, mitä sinä iltana tapahtui”
Olemme käyneet tutkintapöytäkirjoja yhdessä sisaren kanssa läpi hänen kotonaan Tampereella. Kuulusteluiden joukossa on kohtia, jotka ovat jääneet vaivaamaan häntä.
– Lopulta niistä asiakirjoista ei löytynyt paljonkaan vastauksia, mutta en tiennyt kuinka pahasti Mairelle oli tehty. Olin siinä käsityksessä, että hänet oli tukehdutettu, mutta tutkintapöytäkirjosta luin, että koko hänen alaruumiinsa oli riisuttu paljaaksi. Kyseessä oli siis raiskauksen yritys. Tekijä ei kuitenkaan ollut siinä koskaan onnistunut. Luulin myös, että tapahtumalle ei ole silminnäkijöitä, mutta ilmeisesti myös kuristamiselle löytyy silminnäkijä. Lisäksi erityisesti huomioin, että mosse-mieheksi kutsuttu mies nousee esiin monessa kuulustelussa, mutta tämän mosse-miehen itsensä kuulustelua ei ole.
Tutkintapöytäkirjojen alussa on maininta, että teko on vanhentunut tappona. Se tarkoittaa sitä, että vaikka tekijä eläisi ja tulisi omantunnon tuskiin ja tunnustaisi, hän ei enää joutuisi vastuuseen teostaan. Mervi on kuitenkin sitä mieltä, että vastaukset toisivat rauhaa, vaikka hänen sisarensa hengen arvoksi onkin määritelty 20 vuotta. Se on aika, jossa tappo vanhenee.
– Olen tähän asti suojellut itseäni ja ajatellut, että tekijä on tosiaan se, joka itsensä tappoi. Mutta nyt varsinkin, kun sain nämä pöytäkirjat ja kun poliisikin soitti, en ole enää yhtään varma asiasta. Vaikka teko rikosoikeudellisesti on vanhentunut, niin haluaisin silti saada tietää, että mitä sinä iltana tapahtui ja kuka se oli. On tämä henkilö sitten kuollut tai elävä. Sillä saisin jonkinlaisen rauhan.
:
Perheessä vaiettiin
Sisar on sitä mieltä, että kaikki tieto ei ole mennyt poliisille. Ja niitä tietoja hän nyt kaipaa.
– En olisi yhtään pahoillani, vaikka joku jotain selvyyttä antaisi. Harmittaa, että en vain pystynyt alkaa hoitamaan tätä asiaa aiemmin. Kun ei me perheessä tästä koskaan puhuttu. Suojeltiin kaikki itseämme tavallamme. Jos on olemassa henkilöitä, jotka jotain tietää, vaikka se olisi vähäpätöistäkin, niin kuulisin mielelläni.
Mervi toivoo, että hänelle soittanut mies ottaisi uudelleen yhteyttä. Myös Vuokko-nimisen sisarensa ystävän hän haluaisi löytää. Vuokko on kirjoittanut Alibi-lehdelle vuonna 1980 kirjeen, jossa sanotaan:
“Erotessamme Maikki kertoi minulle jotakin sinusta. Hän kertoi sen omalla tavallaan niin selkeästi, että asia on varma. Se mitä Maikki kertoi, on vain minun ja rikostutkijoiden tiedossa. Eikä siihen tarvita paljon sanoja. Muista se. Hän halusi olla sinulle hetken ihminen. Hänen kuvailunsa sinusta oli hyvä, harmi vain, ettemme tienneet sen olevan totta.”
Kysymykset eivät jätä rauhaan, niin kauan kun niihin ei ole vastauksia, sisar toteaa lopuksi.
* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * *