MURHA.INFO

fränkkä kirjoitti:Näissä rankemmissa lasten hyväksikäyttö tapauksissa näytön saaminen kasaan on hiukan vaikeampaa. Tiedättekö miten helposti sairas pedofiili syöttää pienelle karkin? Tokaisten"että eikös ullutkin mukavaa" toisen karkin saa kun "ei puhuta mitään, meillä tässä ihan mukavaa keskenään, eikö vaan" Pedofiilin puolustus on yksiselitteinen, ei ole mitään todisteita. Homma päättyy lyhyeen, jos sitä heti tekis mitä mielihaluis. Tällänen se on meininki ja mitä pienempänä saa tälläisen luottamuksen niin parempi, ei heitä enään kovin vanhat kiinnosta ja kun pysyy pienissä niin ei tule kovin vakuuttavia todisteita, osa unohtuu.

Puolustakaa vaan, jos tykkäätte. Mutta pitäkää mielessä, että helposti ne tikkarin syöttää, tikkari on niille väline. Monesti nämä on nykyään vielä perheen ja lähipiirin sisällä, siellähän sitä on hyvä häslätä.

Toripolliisi kirjoitti:Kyllähän nyt tuon lainvoimaisen LSH-tuomion jälkeen on perusteltu syy esittää Jukka Lahden murhan motiiviksi tuota jo silloin mahdollista samaa hommaa, sen verran sekavalta tuo AA:n elämä vaikuttaa. Ehkä Jukalla oli jo epäily olemassa ja eropuheet virinneet, mikä oli toinen laukaiseva motiivi..

peltirumpu kirjoitti:

fränkkä kirjoitti:Näissä rankemmissa lasten hyväksikäyttö tapauksissa näytön saaminen kasaan on hiukan vaikeampaa. Tiedättekö miten helposti sairas pedofiili syöttää pienelle karkin? Tokaisten"että eikös ullutkin mukavaa" toisen karkin saa kun "ei puhuta mitään, meillä tässä ihan mukavaa keskenään, eikö vaan" Pedofiilin puolustus on yksiselitteinen, ei ole mitään todisteita. Homma päättyy lyhyeen, jos sitä heti tekis mitä mielihaluis. Tällänen se on meininki ja mitä pienempänä saa tälläisen luottamuksen niin parempi, ei heitä enään kovin vanhat kiinnosta ja kun pysyy pienissä niin ei tule kovin vakuuttavia todisteita, osa unohtuu.

Puolustakaa vaan, jos tykkäätte. Mutta pitäkää mielessä, että helposti ne tikkarin syöttää, tikkari on niille väline. Monesti nämä on nykyään vielä perheen ja lähipiirin sisällä, siellähän sitä on hyvä häslätä.

Sinullahan onkin yksityiskohtaista tietoa pedofiilien toiminnasta. Oikea ammattilainen! En varmaan ole kovin väärässä, kun veikkaan sinun kuuluvan johonkin uskonlahkoon

Thelea kirjoitti:

Toripolliisi kirjoitti:Kyllähän nyt tuon lainvoimaisen LSH-tuomion jälkeen on perusteltu syy esittää Jukka Lahden murhan motiiviksi tuota jo silloin mahdollista samaa hommaa, sen verran sekavalta tuo AA:n elämä vaikuttaa. Ehkä Jukalla oli jo epäily olemassa ja eropuheet virinneet, mikä oli toinen laukaiseva motiivi..

Paitsi että LSH jutut tapahtui murhan jälkeen, eikä viitteitä ole, että murhaa ennen olisi ollut mitään sellaista.

Thelea kirjoitti:Paitsi että LSH jutut tapahtui murhan jälkeen, eikä viitteitä ole, että murhaa ennen olisi ollut mitään sellaista.

mikaelk kirjoitti:

Thelea kirjoitti:Paitsi että LSH jutut tapahtui murhan jälkeen, eikä viitteitä ole, että murhaa ennen olisi ollut mitään sellaista.

Jukka Lahden insestitutkimuksia on väläytelty, entä jos tutkikin vaimonsa tekemisiä? Siinäpä näpäräppä syy/osasyy murhalle?

Marsii kirjoitti: ...
Niin, mielenkiintoinen juttu tämäkin.

Kun lapset kertoivat juttujaan loppukesällä 2011 ja Auer vangittiin syksyllä epäiltynä törkeistä seksuaalirikoksista, tuolloin kerrottiin tekojen ajoittuvan vuosiin 2004-2009. Mutta myöhemmin on puhuttu vain vuosista 2007-2009.

http://yle.fi/uutiset/anneli_auer_vangi ... ta/5424515

Toimittaja: Ovatko teot todistettavissa?
Tutkinnanjohtaja: Tutkinta jatkuu. En voi vielä sanoa, mikä lopputulos tulee olemaan.

Oikeuslaitoksen mukaan kyllä olivat.

HansVälikäsi kirjoitti:Sairas maailma. Toivottavasti molemmat saa niin pataan talossa ja ulkopuolella,ei noita ees pidä tappaa,vain vammauttaa pahasti ja alkaa tekee sitten sisäisiä tutkimuksia. Helvetti!!

Kyselin muutamien tapahtumien todennäköisyydestä Anu Suomelalta, jota olen aiemminkin vaivannut kysymyksilläni.

Miten todennäköistä on…

1) että äiti käyttää seksuaalisesti hyväksi lapsiaan?

AS: ”Äidit eivät kiihotu seksuaalisesti omista lapsistaan. Ilmiö tunnetaan nimellä Westermark -efekti. Sama koskee myös isiä, jos heille on kehittynyt kiintymyssuhde lapseen tämän kolmen ensimmäisen elinvuoden aikana.

Sariolan 1985 aineistossa löytyi 5 viranomaisten tietoon tullutta epäilyä äideistä, he kaikki olivat psykoottisia, ja kyse oli varmentamattomista epäilyistä. Sariolan 1988 kokoamassa aineistossa löytyi yksi äitipuoli, joka oli pojan kertoman mukaan osoittanut seksuaalista kiinnostusta häneen. Poika oli 15 ja äitipuoli 21 vuotta. Optulan 2008 aineistossa ei tullut esiin yhtään äitiä.” *

2) 3-11 vuotiaan lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö?

AS: ”Mitä pienemmästä lapsesta on kyse, sitä epätodennäköisempää on, että aikuiset tuntevat seksuaalista kiinnostusta häneen. Kiinnostus herää, kun seksuaalinen tunnusmerkistö puhkeaa, eli murkkuiässä.”

3) alle 10-vuotiaan lapsen anaaliraiskaus?

AS: ”Kansainvälisissä artikkeleissa esiintyy joitakin yksittäisiä tapauksia. Suomalaisessa tai pohjoismaisessa tilastollisessa tutkimuksessa ei tuollaisia tekoja ole. Anaaliin tunkeutuminen vaatii erityistä rentoutumista ja liukasteita. Mitä pienempi lapsi sitä todennäköisempiä ovat vakavat, sairaalahoitoa vaativat vammat.”

4) lapsen käyttäminen apuna henkirikoksessa/väkillanteoissa?

AS: ”En ole kriminologi, mutta tuollainen tieto olisi kyllä herättänyt tiedeyhteisössä suurta huomiota.”


5) lasten kertomat väärät syytökset seksuaalisesta hyväksikäytöstä/pahoinpitelyistä?
AS: ”Eteeni ei ole tullut tilastoitua tietoa, ja tuon selvittäminen haastattelututkimuksella olisikin mahdotonta. Loftus on osoittanut lukuisilla tutkimuksillaan, miten helposti lapset ja myös täysin terveet aikuiset saadaan uskomaan sellaisiin menneisyyden tapahtumiin, joita ei ole tapahtunut.

Huolto- ja tapaamiskiistojen yhteydessä on havaittu, että lapset voidaan helposti käännyttää vanhempaansa vastaan esittämään perättömiä syytöksiä. Virallisohjeissa on sen vuoksi erityisesti varoitettu näissä tilanteissa esitettyjen syytösten syntymekanismista.

Lapset, kuten aikuisetkin voivat myös tietoisesti valehdella, eli antaa kertomuksia, joista osa on jätetty pois ja/tai osa lisätty. Myös täysin fabrikoituja tarinoita esitetään, jos kertojalla on joku motiivi. Näitä on tutkinut Max Sharnberg.” (Löytyy Kirjasto-osiosta)

6) itsensä viiltely alle murrosikäisillä lapsilla?

AS: ”En ole löytänyt yleisyystutkimuksia, mutta näyttää olevan etenkin teinityttöjen keskuudessa leviävä muoti-ilmiö. Sillä saa sekä aikuisten että oman vertaisryhmän huomiota. Voisi olettaa, että myös alle murkkuikäisissä löytyy yksittäisiä tapauksia.”

7) immenkalvon repeytymän paraneminen?

AS: ”Immenkalvoon syystä tai toisesta syntyvät hiertymät tai pienet repeämät korjaantuvat. Syvät repeämät, joita penetraatio aiheuttaa eivät korjaannu. Tuossa on kuitenkin otettava huomioon monia varioivia tekijöitä, joista pitäisi saada tutkimustietoa. Immenkalvohan on ihopoimu, jonka repeytymisherkkyys riippuu ihon paksuudesta. Esim. Afrikasta peräisin olevilla roduilla on paksu iho ja paksut hiukset, mutta yksilöllisiä eroja löytyy rodusta riippumatta. Immenkalvon vauriot syntyvät monista syistä, esim. tulehduksista, joten pelkästään vaurioista ei voi päätellä mitään seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Jos mitään vaurioita ei havaita, on erittäin epätodennäköistä, että lasta olisi penetroitu.”

alle murrosikäisten lasten pornon katselu?

AS: ”Alle murkkuikäiset eivät todennäköisesti itse etsisi ja löytäisi pornoa netistä. Lapsiryhmien sisäinen tiedonkulun väylä on suuremmilta pienemmille. Lapset ovat kiinnostuneita juuri siitä osasta aikuisten elämää, jota aikuiset eivät halua heille valottaa. Juuri ne seikat lapset kyllä penkovat esiin. Jos meidän isän piiloista ei löydy pornoa, niin sitä löytyy naapurin isän piiloista tai talon roskiksesta.”

* Ellonen, Noora & Kääriäinen, Juha & Salmi, Venla & Sariola, Heikki (2008). Lasten ja nuorten väkivaltakokemukset. Tutkimus peruskoulun 6. ja 9. luokan oppilaiden kokemasta väkivallasta. Helsinki: Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkimustiedonantoja; 87. Sariola Heikki: Lasten väkivalta ja seksuaalikokemukset, Lastensuojelun keskusliitto, julkaisu 85, (1990).

annaanna kirjoitti:Joki-Erkkilä katsoo ettei se todista mitään, koska hänen mukaansa yhdynnästä jää tytöille hyvin harvoin merkkejä. Pariin yhdysvaltalaiseen artikkeliin viitaten hän väittää lausunnoissaan: "mmenkalvon vauriot paranevat useimmiten täysin, ellei repeämä ole syvä". "[J]opa raskaana olevilla teini-ikäisillä on todettu immenkalvolla emättimeen työntymiseen viittaava objektiivinen löydös vain 5,6 %". Immenkalvo siis ikään kuin kasvaisi takaisin. Haastattelemani oikeuslääkärit tyrmäsivät näkemyksen.

annaanna kirjoitti:Toinen linkki sisältää otteen pojan haastattelusta. Tämä on sikäli tärkeä ote noista haastatteluista, että siitä olettaisi jokaisen lukutaitoisen tulevan tietoiseksi, että pienessä veneessä on keskusteltu, kaikki kaikkien kanssa ja moneen kertaan. Tuomarit olivat muistaakseni tässä kohdassa elämänkokemukseensa vedoten valmiita vannomaan, että tarinat eivät nyt ainakaan yhdessä harjoteltuja = IRONIAA.
Jos joku löytää miten sen lasten tarinoitten luotettavuuden määrittelivät, laittakaan tähän, muuten jää irralliseksi.

H: Ja kelle sä kerroit sen ihan ensimmäiseksi?
A: Minnal.
H: Missä sä olit sillon?
A: Me oltiin kesälomareissulla.
H: Missä siellä? Kerro siitä tilanteesta mahdollisimman tarkkaan, missä sä olit ja ketä muita siinä oli, et ku sä kerroit, ja mitä sä kerroit Minnalle ihan ensimmäiseksi?
A: Me ollaan niin monta kertaa juteltu näist ja kerrottu näit et, et mä en muista mikä se eka kerta oli, mut.
H: Niin. Mutta tota, millon se oli se eka kerta?
A: Nytki, tän kesäloman aikana.
H: Tän kesäloman aikana Joo.
A: Nii.
H: Ja sä kerroit Minnalle?
A: Joo.
H: Oliko siinä paikalta jotain muita sillon ku sä kerroit Minnalle ekan kerran?
A: Siin oli Ari ja A ja A.
H: Kuuliko, kuuliko A ja A sillon ku sä kerroit?
A: Kyllä neki ties siitä jo.
H: Joo.
A: A oli oikeestaan ensimmäisenä kertonu.
H: Aha.
A: Sen verta mitä se ties siitä asiasta.
H: Joo.
A: Vaikkei se itte ollu kuullu niin A (vanhin lapsi) oli kertonu niinku se on mullekin kertonu.
H: Mistä sä tiedät et A on kertonut, tota, siitä ihan ensimmäiseksi Arille ja Minnalle?
A: Ku se oli siinä, ku mä olin siinä vieressä ja sitte ku se kertos niin sitten määki rohkastusin ja uskalsin kertoa.
H: Missä te olitte sillon ku se oli se ensimmäinen keskustelu? Mikä paikka se oli? Te olitte lomalla ja?
A: Me oltiin ankkurissa jossain.
H: Ankkurissa?
A: Vene, ku me oltiin meiän veneellä.
H: Okei. Joo.
A: Mä en muista mikä se oli.
H: Joo. Ja A ja A kuuli ku sä kerroit sitä ja…
A: Mmm. (nyökkää).
H: …kerroik sä sillon kaiken vai vaan osan?
A: Eiku mä, ku mä en oo niin paljoo miettiny, et ne on ollu niin kamalii asioit et mä oon niinku sulkenu ne pois tietosesta mielestäni sitte niit on välil, ku mä oon oikein miettiny, niin on välil tullu niinku pikkuhiljaa niit on tullu mieleen.
H: Joo.
A: Sit ku on tullu mieleen nii sitten mä oon kertonut. Mä oon tosi monta kertaa kertonu niit.
H: Ja sä tarkotat, tuo oli ensimmäinen kerta, lomalla, ja sen jälkeen sä oot kertonu…
A: Juu.
H: …niinku tosi monta kertaa?
A: Et ekalla kerralle mä kertosin vaan ihan vähän ja sitte niit on alkanu tuleen mieleen ku mä oon miettiny niit.
H: Joo. Ja sitten näitä on nauhottanu se Ari, eikö vaan, ja Minna?
A: Juu.
H: Joo. No osaak sä nyt sanoo että kuin monta kertaa sä oot Arin kans, tota, jutellu näistä? Kuinka monta kertaa? Jos sä arvioit vaikka yhden käden sormilla, kahden käden sormilla? Kuinka monta?
A: Vaikka kuinka monta kertaa, et mä oon niinku joku yks, niinku yksittäisen asian kerralla kertonu, ja sitten välillä tullu mieleen.
H: Joo.
A: Niinku viim, viimeks ku mä kertosin niit uusii asioit mitä on tullu mieleen, mitä sillon on tapahtunu, nii mä kertosin eilen.
H: Aha. Joo No sä voit kertoa niistä sitte mulle vaikka keskiviikkona nii.
A: Juu.
H: Elikkä, ook sä Minnalle yhtä usein kertonu ku Arille?
A: Useemmin kyllä niinku molemmille, et mä oon istunu Minnan sylissä ja sitten Ari on ollu siin vieressä istumassa.
H: Onko A ja A ollu siinä aina läsnä vai onko ne joskus ollu pois siitä?
A: Useimmiten läsnä ja.
H: Okei. Että ne on kuulleet sitä ku sää kerrot?
A: Nii. Ja ihan ensimmäisenä A kertos.
H: Joo. Minnalle tai?
A: Minnalle ja sitten Ariki oli kuulemassa.