MURHA.INFO

Urho kirjoitti:Kumpikin suostui suomenkieliseen kuulusteluun, ja MARTTI on kotoisin Kannakselta. Toki olisi kíelitaito voinut parantuakin vuosien saatossa, mutta kyllä tuo on aika kaukaa haettua.

Kolit ovat suomenkielisiä.

Joillakin veneenomistajilla oli tapana pitää kesäisin onkivapansa venepaikalla puita vasten nojallaan, eikä vapoja kuljeteltu asunnolle ja takaisin. Rannassa olevia vapoja myös lainailtiin kyläläisten tarpeisiin. Miten mahtoi olla Bodominjärvellä?

Gustafssonin ryhmä teki omat vapansa talon materiaaleista, vaikkei siihen lupaa ollutkaan. Jos vapa oli selvästi omistajaa vailla, sitä ei välttämättä palautettu samaan paikkaan. Näin on Boismanin vapakin voinut lähteä omille teilleen, etenkin koska onkiminen oli sallitua vain oman kunnan asukkaille.

Kivilahti kertoi tehneensä itselleen vavan pihlajasta ja heittäneensä sen pois. Mistä puusta B:n vapa oli tehty?

Mielestäni se, että onkia ei löydetty tai se, että ongittinko vai ei, ei ole itsessään olennainen osa tätä juttua. Todennäköistä on, että onget olivat kuitenkin mukana, koska "redulle" lähdettiin friiaus/kalastus mielessä.
Mutta jos tällaisia epäselvyyksiä löytyy useammsta kohdasta, se alkaa jo epäilyttämään. Uitiinko vai ei ja kenen uikkareissa? Kuinka paljon juotiin?
Juotiinko vartti pois pullosta, vai jätettiinkö viisi senttiä pohjalle.
Kuulustelujen aikana Nilsin kertomusta illan ja yön tapahtumista horjutettiin niin paljon, että Nilsin sanojen pohjalta meille ei jäänyt juuri minkäänlaista varmaa kuvaa illan tapahtumista. Onko kyseessä muistamattomuutta, vai onko Nils joutunut keksimään illan tapahtumista uuden version, jonka Tuominen taitavasti kyseenalaisti, on kiistanalaista.

Alpo, kun kerran paisuttelet näitä väärinmuistamisia tai "valheteluita", niin koita kehitää jokin johdonmukainen tarina, josta ilmenisi asioiden salaamiset, syy peitellä tai salata, sekä kerrottujen "tarinoiden" merkitys itse tutkinnan kannalta.

Kaikkihan me olemme huomanneet, että Nilsin tarinoissa on ristiriitaisuuksia, niin kuin missä tahansa tarinassa, jota muistellaan yli kuukauden päästä. Jotenkin vain kyllästyttää tuon asian hokeminen, kun kukaan ei tunnu saavan tästä aikaiseksi johdonmukaista peittelyä tai valhtelua. Siksi noilla ristiriitaisuuksilla ei yksinkertaisesti ole mitään merkitystä, eikä niihin oikeudessakaan vedottu.

Konsta, olen samaa mieltä siinä, että ristiriitaisuuksia esiintyy, varsinkin yli 40 vuoden päästä. Nisseä kuulusteltiin vuonna - 60 kaksi kertaa ja vuonna -04 13 kertaa. Suhde olisi tarvinnut olla päinvastoin. Jos Nisseä olisi kuulusteltu enemmän vuonna -60, ehkä näitä viimeisiä kuulusteluja olisi tarvinnut tehdä. Tapauksesta kulunut pitkä aika ei voi koitua Gustafssonille kielteiseksi, todettiin oikein oikeuden päätöksessä. Aikaa oli kuulunut liian kauan. Vaikka Tuominen pystyi löytämään Nissen stoorista lukuisia aukkoja, niin so what, on inhimillistä, että asioita muistaa väärin yli 40 vuoden päästä.

alpo kirjoitti:Vaikka Tuominen pystyi löytämään Nissen stoorista lukuisia aukkoja, niin so what, on inhimillistä, että asioita muistaa väärin yli 40 vuoden päästä.

Löysikö Tuominen alkuperäisestä vuoden 1960 stoorista aukkoja?

60- luvulla oli epäselvyyksiä tämän uimahousu- jutun kanssa kuin myös tämän likööripullon kanssa. 2004 Nisse muisti likööripullon. Olisiko löytynyt enemmän ristiriitaisuuksia jos kuulusteluja olisi ollut enemmän?

alpo kirjoitti:60- luvulla oli epäselvyyksiä tämän uimahousu- jutun kanssa kuin myös tämän likööripullon kanssa. 2004 Nisse muisti likööripullon. Olisiko löytynyt enemmän ristiriitaisuuksia jos kuulusteluja olisi ollut enemmän?

Tuskinpa vain. Nyt tehdyt kuulustelut olivat enimmäkseen toistoa, samaa asiaa kysyttiin noin kymmenen kertaa aian kutakin.

Onkien hävittämiselle ei löydy mitään järkevää syytä on tekijä kuka tahansa. Se, että ainakin Boism onki, on enemmän kuin todennäköistä.Joten siinä ei ole mitään ristiriitaiuuksia. Nissen saapuessa Töölön sairaalaan, Hassinen muistaa, että Nissen poskessa oli reikä, josta näkyivät Nissen hampaat. Jospa taistelun tuoksinnassa ongenkoukku meni Nissen posken läpi. Tämän johdosta onget oli hävitettävä. Muuta järkevää syytä en löydä onkien hävittämiselle.

Minulla on mennyt kerran koukku lihasta läpi. Kokemus oli kivulias, mutta koukku ei kyllä lähtenyt ulos, vaikka käytin melkoista voimaa. Eli koukku ei pysty repimään kolme-neljäsenttistä reikää poskeen, sen voi sanoa ihan varmuudella. Ihmisen iho on niin sitkeetä, että et edes saa koukkua ulos väkäsen vastasuuntaan, vaikka yrittäisit hartiavoimin. Koukku vain oikenee ja tilanne pahenee.

HeH....minkälaiset hartiat sulla oikein on konsta

olisko se nils tapellessaan teltassa loukannut poskensa vaikkapa siihen rikkoutuneeseen pulloon,joka löydettiin taltanpohjalta?

karra kirjoitti:HeH....minkälaiset hartiat sulla oikein on konsta

No sellaaset, notta koukkuuki oikenoo, mutt ei lähe jalaakapohjaast muute ku läpittyöntämääl. Kahren metrin verra, notta.

karra kirjoitti:olisko se nils tapellessaan teltassa loukannut poskensa vaikkapa siihen rikkoutuneeseen pulloon,joka löydettiin taltanpohjalta?

No ei kannata Arwailla, kyllä se vaan oli juomlasi, joka sieltä teltasta löytyi. Miksei, mutta menikö samalla yksi hammas ja molemmat leukaluut, kolmesta kohtaa?

Konsta kirjoitti:"No sellaaset, notta koukkuuki oikenoo, mutt ei lähe jalaakapohjaast muute ku läpittyöntämääl. Kahren metrin verra, notta."


Et sitten mistään sivuleikkureita hommannit,että olisit saanut koukun poikki

Hölömölääsen hommaa ruveta väkisin repimään koukkua suoraksi