MURHA.INFO

Olenko ainoa, vai ovatko muutkin huomanneet lehdissä hyvin samanlaisia mielipiteitä, kuin mitä täällä on esitetty, liittyen tähän aiheeseen?

Nyt olen yllättyny ihan perinpohjaisesti - maassamme muka joku oikeasti miettiämässä rangaistuskäytäntöjen muuttamista!? Toki onhan noita työryhmiä asetettu aiemminkin selvittelemään monenlaisia asioita eikä mikään kuitenkaan muutu. Täytyyhän virkamiehillä työtä olla. Niidenkin täytyy päästä valittamaan kuten oikeatkin työssäkävijät että "on ihan hirveetä kiirettä töissä".

Ei kannata ymmärtää väärin, on todella hienoa että rikos&siitä seuraava rangaistus otetaan esille, tuo ehdollinen kun on pelkkä vitsi. Samalla voisivat muuntaa ihan ilman työryhmää ensikertalais -lakia siten, että törkeissä väkivalta ja kaikissa henkirikosasioissa aiempi vastaava tuomio tarkoittaa ettei ole ensikertalainen. Muutenkin noita ⅓ ja ½ -kevennyksiä pitäisi voida miettiä tapauskohtaisesti.

Ehdonalaisrangaistuksen tehostamista selvitellään, en huomannut tuossa mainittavan mitään päihdekontrollista. Sen voisi laittaa päälle kaikille väkivaltatuomion saaneille, huume- ja rattituomioista puhumattakaan. Kärystä voisi miettiä sitten hoitomahiksia tai kiveä ympärille, jos hoidot ei nappaa...
_______________________________________________________________________________
Ehdollisen vankeusrangaistuksen tehostamista selvitetään – Professori: "Se on nykyisin vain varoitus"

Oikeusministeriön työryhmää johtavan Ulla Mohellin mukaan yhtenä syynä taustalla on julkinen keskustelu ehdollisen vankeusrangaistuksen vaikuttavuudesta.

Ehdollinen vankeus12.12.2016 klo 09:02


Elina Niemistö / Yle

Anne Orjala

Oikeusministeriön työryhmä alkaa selvittää ehdollisen vankeusrangaistuksen tehostamista.

Työryhmää johtavan hallintoneuvoksen Ulla Mohellin mukaan taustalla on tarve päivittää lainsäädäntöä, mutta myös aika ajoin julkisuuteen nouseva keskustelu siitä, onko ehdollinen vankeusrangaistus riittävän tehokas.

– Julkisessa keskustelussa törmää ajoittain mielipiteisiin, että sitä ei pidetä vaikuttavana seuraamuksena, hän sanoo.

Miten on tutkimusten valossa? Ehdollisen vankeusrangaistuksen vaikuttavuudesta ei ole kovin tuoretta tutkimustietoa.Edellisellä hallituskaudella ehdolliseen liittyviä asioita selvittänyt oikeusministeriön työryhmä kuitenkin toteaa, että sen voidaan katsoa olevan mainettaan parempi rangaistus.

Se siteeraa muun muassa Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin tutkimusta vuodelta 1999, jonka mukaan suurimmalle osalle ehdolliseen rangaistukseen tuomituista tämä rangaistus jää lajissaan ainoaksi.

Tavoitteena on joka tapauksessa nyt pohtia keinoja sen vaikuttavuuden lisäämiseksi. Käytännössä tämä tarkoittaa erilaisia oheisseuraamuksia.

Tällä hetkellä ehdollisen tuomion oheisseuraamuksena voidaan käyttää sakkoa ja yli vuoden mittaisissa rangaistuksissa yhdyskuntapalvelua. Lisäksi alle 21-vuotiaille voidaan määrätä valvontaa.

Ehdollisen ja ehdottoman välissä jyrkkä porras

Työryhmän tehtävänä on myös löytää keinoja ehdollisen ja ehdottoman vankeuden välisen porrastuksen vähentämiseksi – niin ikään erilaisten oheisseuraamusten avulla.

Mohellin mukaan jyrkkä porras voi olla haastavaa tuomioistuimelle, kun se päättää, tuomitaanko rikoksesta ehdollista vai ehdotonta.

– Mitä lähempänä kahta vuotta ollaan, sitä enemmän tuomioistuimelta edellytetään harkintaa.

Myöskin tuomitun kannalta on iso ero siinä, tuomitaanko hänet suurin piirtein samanpituiseen ehdottomaan vai ehdolliseen rangaistukseen, hän lisää.

Muiden Pohjoismaiden käytäntöjä selvitetään

Työryhmä selvittää samalla, miten oheisseuraamuksia käytetään muissa Pohjoismaissa. Puheenjohtaja Mohellin mukaan tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että oppia haettaisiin suoraan esimerkiksi Ruotsista tai Norjasta.

– Lainsäädäntöhankkeissa tehdään aina kansainvälinen vertailu.

Hän ei kuitenkaan poissulje sitä, etteikö Pohjoismaiden käyttämiä keinoja voitaisi ottaa mukaan työryhmän ehdotukseen, mikäli sopivia löytyy.

Hanke on osa strategista hallitusohjelmaa. Ryhmän varsinainen työ alkaa ensi vuoden puolella, ja ehdotus on tarkoitus saada valmiiksi ensi syksynä.

Mohell ei halua vielä arvioida, mitä keinoja ehdotukseen voisi tulla.

– On liian aikaista, sillä työryhmä ei ole vielä aloittanut toimintaansa.

Ehdolliseen kohdistunut julkista painetta


Terttu UtriainenJarmo Honkanen / Yle
Rikosoikeuden emeritaprofessori Terttu Utriainen Lapin yliopistosta pitää ehdollisen vankeusrangaistuksen pohtimista tarpeellisena.

Utriaisen mukaan nykyjärjestelmässä ehdollinen vankeusrangaistus on käytännössä vain varoitus, sillä se muutetaan vain harvoin ehdottomaksi. Ehdollinen voidaan muuttaa ehdottomaksi, jos tuomittu tekee koeaikana uuden rikoksen.

– Ehdolliseen vankeusrangaistukseen on kohdistunut julkista painetta, ja siksi siihen vuosien mittaan lisätty oheisseuraamuksia, kuten sakkoa ja yhdyskuntapalvelua.

Utriainen pitää mahdollisena, että työryhmän perustamisella haetaan myös ratkaisua siihen, että nuorisorangaistus on jäänyt vähälle käytölle. Siihen voidaan tuomita alaikäinen nuori, jos sakkoa pidetään riittämättömänä ja ehdotonta vankeutta liian ankarana rangaistuksena.

Hänen mielestään on hyvin vaikea tässä vaiheessa ennakoida, mihin ehdotuksiin työryhmä päätyy. Yhtenä mahdollisuutena hän pitää sitä, että ehdollista ja ehdotonta vankeusrangaistusta yhdistetään siten, että osa rangaistuksesta on ehdotonta ja osa ehdollista.

Oikeusministeriön työryhmä ehdotti jo edellisellä hallituskaudella ehdollisten tuomioiden kiristämistä niin, että osassa tuomioista lyhyt alkujakso vietettäisiin vankilassa, mutta asia ei tuolloin edennyt ristiriitaisen lausuntopalautteen takia.

Lähde: YLE
______________________________________________________________________________

Pitääpä lukaista muuten, että milläkähän perusteella edellisen hallituskauden työryhmä on päässyt siihen johtopäätökseen, että "Edellisellä hallituskaudella ehdolliseen liittyviä asioita selvittänyt oikeusministeriön työryhmä kuitenkin toteaa, että sen voidaan katsoa olevan mainettaan parempi rangaistus."
- No perustellaan jo tuon yllä olevan yle-jutussa sillä, että vuoden 1999 tutkimuksen mukaan ehtoollinen jää suurimmalle osalle lajissaan ainoaksi.
- Tuo "lajissaan ainoa" ja "suurimmalle osalle" on taas tätä tutun tuttua huttujournalismia, mahdollisesti myös lepsua virkamiestyötä. Ei tuollaisia termejä ole hyvä käyttää puhuttaessa ihan aikuisten aiheista!?

Nykykäytännön ehdollisissa ei kyllä mietitä kuin kuluja ja tuomitun hyvinvointia, uhrin asemalle nauretaan noissa paskaiset naurut ihan oikeuslaitoksen suulla. Vituttanee myös poliiseja, kun tehdään hommia, saadaan joku nalkkiin ja sama tyyppi jatkaa päissään ja huumeissaan perseilyään, eikä kivitaloon saada.

Vaarallisiksi arvioidut rikoksenuusijat voivat jatkossa saada vuodeksi pannan jalkaansa
Julkaistu 02.01.2018 16:43

Niin sanotut vaaralliset rikoksenuusijat voidaan jatkossa tuomita uuteen yhdistelmärangaistukseen. Vuoden alusta voimaan tulleen lain nojalla vapautuva vaarallinen rikoksenuusija voi vapauduttuaan saada valvontapannan jalkaansa.

–  Tällaisia vankeja on Suomessa tällä hetkellä vankiloissa 32 kappaletta ja heitä vapautuu vuodessa pari kolme, erikoissuunnittelija Tuuli Herlin oikeusministeriöstä kertoo.

Uusi rangaistus korvaa vaarallisille rikoksenuusijoille tarkoitetun vankeusrangaistuksen, joka suoritettiin kokonaisuudessaan vankilassa. Se voidaan tuomita vakavan rikoksen uusijalle, jota on pidettävä erittäin vaarallisena toisen hengelle, terveydelle tai vapaudelle.

Lain tarkoitus ei kuitenkaan ole lieventää tuomioita.

–  Valvonta-aika voi tuomittaessa ylittää rikoksesta säädetyn maksimirangaistuksen, joten se ei toimi rangaistuksen lieventäjänä, Herlin sanoo.

Rangaistuksella pyritään sopeuttamaan vanki yhteiskuntaan

Herlinin mukaan valvonnalla pyritään sopeuttamaan vapautuvia vankeja yhteiskuntaan ja vähentämään rikoksen uusimisen riskiä. Valvottavan keskeisimmät velvollisuudet ovat asunnossa pysyminen määrättyinä aikoina, päihteettömyys valvonta-aikaan liittyvissä tilaisuuksissa ja osallistuminen kuntoutukseen tai muuhun toimintaan.

–  Käytännössä lähes kaikilla tulee olemaan paikannettava panta jalassa ja tapaamisia rikosseuraamuslaitoksen kanssa, Herlin kertoo.

Valvontavelvollisuuksien törkeästä rikkomisesta voidaan tuomita jäljellä oleva valvonta-aika suoritettavaksi ehdottomana vankeutena. Yhdistelmärangaistusta suorittavalla ei ole mahdollisuutta päästä ehdonalaiseen vapauteen eikä valvottuun koevapauteen.

Uusi rangaistus voidaan tuomita teoista, jotka on tehty lain voimaantulon jälkeen.

–  Käytännössä tulee kulumaan muutama vuosi, ennen kuin ensimmäinen vanki on tällaisessa valvotussa vapaudessa, Herlin kertoo.
mtv

Tämä uudistus kuulostaa ehkä ihan järkevälle joidenkin korvaan. Tämä ei kuitenkaan estä uhrien syntymistä niiden toimesta, jotka ovat selvinkin päin väkivaltaisia tai haluavat jotain tiettyä ruumiin osaa joko päihtyneenä tai ei. Kait ne sarjasurmaaja-Torstillekin laittavan nyt pannan kaulaan, sellaisen kuristuspannan?

Lisäksi totean, ettei nuo uudistukset paljon paina, kun impulsiivisuus iskee. Silloin mennään!

Pitäisikö meilläkin ottaa käyttöön elinkautinen tietyille valituille, se oikea?

Asiallista ja aiheellista pohdintaa rangaistuksista löytyy myös vanhan&julman Susivuori- nimisen sekopään suorittaman henkirikoksen yhteydessä, johon törmäsin kiitos Kakkosurpon(ennen puolta väliä nimim Arthur Nebe):
https://murha.info/phpbb2/viewtopic.php?f=2&t=633

Vangeista yhä suurempi osa istuu pitkää kakkua

Yhä useampi tuomittu istuu kiven sisällä yli kahden vuoden vankeusrangaistusta, selviää Helsingin yliopiston tuoreesta tutkimuksesta. Kun vielä vuonna 1990 vain neljä prosenttia vangeista istui yli kahden vuoden tuomiota, nyt heidän osuutensa kaikista vangeista on noin 12 prosenttia.

Tätä selittää pääosin se, että ehdottomien vankeusrangaistusten määrä on kokonaisuudessaan vähentynyt merkittävästi. Vuodesta 2004 lähtien alle kahden vuoden tuomioita on jaettu vuosi vuodelta vähemmän. Vuonna 2016 näitä niin sanottuja lieviä vankeusrangaistuksia tuomittiin jo 42 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2004.

Helsingin yliopiston tutkijan, suunnittelija Hannu Niemen mukaan ilmiö selittyy pääosin sillä, että rikollisuus on vähentynyt. Tätä taas selittää Niemen mukaan väestön ikärakenteen muutos.
– Kun ihmiset vanhenevat, polvi ei enää nouse. Rikollisuus on tyypillisesti nuorten aikuisten tekemää. Ikärakenteen muutos heijastuu rikollisuuskehitykseen positiivisesti, Niemi sanoo.
Vuosi 2004 oli Niemen mukaan käännevuosi, jota ennen rikollisuus lisääntyi joitakin vuosia.
– Sitä ennenhän 1990-luvun lamavuosina rikollisuus väheni ja kun talous kääntyi kasvuun, rikollisuus lisääntyi taas.

Kun taloudessa menee hyvin, rikoksia tehdään enemmän

Niemen mukaan taloudellisen aktiviteetin lisääntyminen nostaa myös rikollisuuden määrää.
– Kun tulotaso kasvaa, vapaa-ajanviettomahdollisuudet lisääntyvät ja myös ravintoloissa käydään enemmän. Humalajuominen ravintoloissa ja ravintolailtojen jälkeinen kahakointi vähenee, kun taloudessa menee huonosti. Huonompi tulotaso myös vähentää esimerkiksi autoilua ja rattijuopumuksia.

Syitä tuomioiden määrään voi hakea myös lainsäädännöstä ja tuomioistuinten linjasta. Pitkällä aikavälillä kehitystä voi osittain selittää myös yhdyskuntapalvelun ja vuonna 2011 käyttöön tulleen valvontarangaistuksen eli niin sanotun jalkapantarangaistuksen käyttö. Näiden määrät ovat kuitenkin vähäisiä ja yhdyskuntapalveluun on tuomittu yhä vähemmän rikollisia. Yhdyskuntapalveluun tuomittiin toissa vuonna reilut 1 600 rikoksentekijää ja valvontarangaistukseen reilut 200.

Kaikkiaan vankeja, pois lukien tutkinta- ja sakkovangit, istui vankiloissa toissa vuonna päivittäin keskimäärin noin 2 500, noin viidennes vähemmän kuin vielä vuonna 2005.

Elinkautisvankien määrä on kuitenkin samassa ajassa kaksinkertaistunut. Heitä istui vuoden 2016 alussa vankiloissa reilut 200. Kehitys johtuu pääosin siitä, että elinkautisvanki istuu kiven sisässä yhä pidempään, ja yhä harvempi saa tuomioonsa "alennusta" alentuneesti syyntakeisena. Kun vielä 1990-luvulla elinkautisvanki armahdettiin keskimäärin 10,5 vuoden istumisen jälkeen, on elinkautisen pituus ollut 2010-luvulla 14,6 vuotta.

Savon Sanomat
06.01.2018 11:48

Tästä on varmaan ennenkin puhuttu täällä. En löytänyt ketjua. Mutta ehkä voi updeitata mitä ihmisten mielipiteet on.

Henkilökohtaisesti en pidä ehdollista rangaistusta minkäänlaisena rangaistuksena. Isommat sakot ovat nekin paljon pahemmat. Jos itselle vaikka nyt lätkähtäisi jostain 1-2 vuotta ehdollista, se ei taitaisi vaikuttaa elämääni yhtään millään tavalla. Eihän asiasta edes informoitaisi mihinkään. Eli ei vaikuttaisi työhön, ei ihmissuhteisiin, ei mihinkään. Jos olisin naimisissa, niin silloin vaimo varmaan ihmettelisi, että miksi aina välillä pitää katoilla jonnekin hoitamaan jotain asioita oikeusprosessin aikana. Mutta kun itse tuomio narahtaisi, niin tuokin ongelma häviäisi.

Koska rikosoikeudellisesti olisin ensikertalainen, voisin ihan hyvin vaikka raiskailla naisia, jos sellainen yhtään kiinnostaisi, ja pelotteet olisivat todella pienet. Koska ehdollista siitä tulisi, kun vasta kymmenes nainen kertoisi poliisille ja (ehkä) saisin rangaistuksen. Aika helppoahan näitä olisi laskelmoida, jos oma mieli olisi rikolliseen suuntaan sairas.

Tuukka kirjoitti: La Helmi 08, 2020 2:44 am

Koska rikosoikeudellisesti olisin ensikertalainen, voisin ihan hyvin vaikka raiskailla naisia, jos sellainen yhtään kiinnostaisi, ja pelotteet olisivat todella pienet. Koska ehdollista siitä tulisi, kun vasta kymmenes nainen kertoisi poliisille ja (ehkä) saisin rangaistuksen. Aika helppoahan näitä olisi laskelmoida, jos oma mieli olisi rikolliseen suuntaan sairas.

Tuossahan se paljastuukin! Rangaistuksella ei ole pelottavaa vaikutusta. Se päinvastoin kannustaa vähänkin rikollisella luonteella olevaa yksilöä jatkamaan vaikkapa vaatimattomamminkin alkanutta uraansa isompaan menestykseen. Eräs jo edesmennyt tuttu mies kertoi että hänen rikoskierteensä olisi katkennut jos ensimmäisen kioskimurron jälkeen hänet olisi laitettu pariksi viikoksi pimeään koppiin vedelle ja leivälle.

Oikeudessa tuomittiin ehdollinen ja hän pääsi vapaalle. Toinen kertakin saattoi olla samanlainen ja lopulta vankilaan jotuminen herätti hirveän vastareaktion ja käsityksen että häntä on kohdeltu väärin. Miksi ensin saa aivan vapaasti rötöstellä ja yhtäkkiä sitten ei muka saakaan? Tätä sitten jatkui yli kaksikymmentä vuotta kunnes järkiintyi.

Otin mukaan viisi esimerkkiä, joiden perusteella ihmisen surmaamisesta; "sillai ettei niiku tarkottanut", "tai en mä tahallain sitä tehnyt, tönäsin vaan tai jotain" - ei saa kuin ehdollista vankeutta.

Vertailun vuoksi muita rikoksia, joista on saatu ehdollisia tuomioita. Sekä yksi, josta tuli ehdotonta. Vaikka kukaan ei kuollut.

Oikeusvaltiona pidetty Suomi (ainakin virkamiehet ja poliitikot pitävät Suomea sellaisena ja samalla ylpeilevät maailman parhailla viranomaisilla ja politiikoilla), tuomitsee, ja tuomiot ovat kuulemma linjassa rikoksiin nähden:

Ammattikuski räpelöi kännykkää ajon aikana Raahessa – törmäsi pyöräilijään, joka kuoli saamiinsa vammoihin

Matkapuhelimen valokuvista ilmeni, että mies on käyttänyt aiemminkin kännykkää ajon aikana.

AMMATIKSEEN kuorma-autoa ajanut mies räpelöi kännykkäänsä ajon aikana Raahessa syyskuussa 2019. Pitkällä suoralla hän törmäsi tien vieressä ajaneeseen polkupyöräilijään. Mies huomasi pyöräilijän vasta kuultuaan törmäyksestä aiheutuneen tömähdyksen.

Pyörällä liikkeellä ollut nainen kuoli Raahen sairaalassa kaksi kuukautta myöhemmin tajuihinsa tulematta. Välitön kuolinsyy olivat päähän aiheutuneet vaikeat vammat.

Oulun käräjäoikeus tuomitsi marraskuussa 2019 ammattikuljettajan 9 kuukauden ehdolliseen vankeuteen törkeästä kuolemantuottamuksesta ja törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta.

Uhrin omaiset valittivat tuomiosta Rovaniemen hovioikeuteen. Heidän mielestään miehen rangaistusta olisi kovennettava ja kärsimyskorvauksia korotettava. Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden tuomiota.

KÄRÄJÄOIKEUDEN mielestä auton kuljettaja rikkoi viestintälaitteiden käyttöä ajon aikana koskevaa kieltoa. Hän käytti matkapuhelinta siten, että se on ollut hänen kädessään.

Mies kertoi esitutkinnassa, että hän tavoitteli tapahtuman aikana laturin johtoa puhelimensa lataamista varten.
– Laturin johto sijaitsee usb-pistokkeessa, joka on keskiviivan vasemmalla puolella kojelaudan päällä. Siitä johto tulee lähelle vaihdekeppiä, josta tuota johtoa tavoittelin. En ehtinyt saada puhelinta laturiin, kun kuulin törmäyksen äänen, mies kertasi syyskuun aamun tapahtumia.

Veljensä ja isänsä kanssa kotitilalla asunut nainen oli juuri ostanut uuden pyörän, johon hän oli asennuttanut peilin. Naisella oli päässään pyöräilykypärä. Käräjäoikeuden mielestä onnettomuuden syynä oli kuskin kännykän käyttäminen ajon aikana.
– Hänen on tullut ajaa katse pois tiestä pidemmän matkaa katsoessaan puhelinta ja kurotellessaan puhelimen latausjohtoa auton jalkatilasta. Näin ollen onnettomuuden syy on ollut matkapuhelimen käyttö liikenteessä ajon aikana. Sanottu kielto pitää matkapuhelinta ajon aikana kädessä on yksiselitteinen, se koskee kaikkia autoilijoita niin taajamassa kuin sen ulkopuolellakin, oikeus totesi ratkaisussaan

Onnettomuus tapahtui valoisaan aikaan aamulla ja keliolosuhteet olivat hyvät. Käräjäoikeuden mukaan kuljettajalla on ollut hyvät mahdollisuudet havaita pyöräilijä pitkällä suoralla.

OIKEUDESSA tuli ilmi, että kuljettaja on aiemminkin tahallaan rikkonut yhtä keskeistä liikennesääntöä. Se, että hän on ammatikseen ajanut kuorma-autoa, oli asiassa raskauttava tekijä.

Syyttäjä esitti oikeudessa kirjallisena näyttönä poliisin matkapuhelimen muistista tallentamia valokuvia. Näistä tehtiin se johtopäätös, että kuorma-auton kuljettaja on ainakin kerran aiemmin käyttänyt matkapuhelinta pitkän aikaa samalla, kun hän ajoi autoa taajama-alueella.
– Valokuvista ilmenee, että hänen käyttämänsä ajoneuvo on ollut ajoradalla ja sen edessä ja vastaantulevalla kaistalla on ollut muita ajoneuvoja. Kuvia on otettu suojatie- ja risteysalueilla. Hän on myös kertomuksessaan todennut, että ainakin yksittäinen kerta on ollut, kun hän on kuvannut työhönsä liittyviä asiapapereita ajon aikana, käräjäoikeuden tuomiosta selviää.

Käräjäoikeuden mielestä kuljettaja otti tietoisen riskin käyttämällä matkapuhelinta ajon aikana. Hän ei katsonut ajon aikana eteensä.
– Kyseessä ei ole ollut vain vähäinen vilkaisu puhelimeen vaan hänen on tullut ajaa vähäistä pitempi aika katsomatta tielle, koska hän ei suoralla tieosuudella edellä selostetuissa olosuhteissa ollut tehnyt edes havaintoa pyöräilijästä, oikeus päättelee.

IltaSanomat
7.9.2020 17:54
------------------------------------------------

• Mies kuoli suojatielle, kun lääkkeitä ja alkoholia käyttänyt nainen ajoi päälle - hovioikeus alensi tuomiota
  
  Käräjäoikeus tuomitsi naisen ehdottomaan vankeuteen, mutta hovioikeudessa tuomio lieveni.
  
  Nelikymppinen nainen lähti huhtikuisena viikonloppuna vuonna 2015 auton rattiin lääkkeiden ja alkoholin vaikutuksen alaisena.
  
  1,26 promillen humalassa ajaneella naisella ei sanojensa mukaan ollut tapahtumista muistikuvia. Hän kertoi syöneensä aamiaisen ja yrittäneensä nukkua hänelle reseptillä määrätyn lääkkeen avulla.
  
  Syytteen mukaan nainen menetti ajomatkalla autonsa hallinnan muutamia kertoja ja kävi pientareen puolella. Silminnäkijöiden mukaan auto oli heittelehtinyt ajoradalla. Yksi todistajista ajatteli, että kuljettaja tekee kiusaa muille tienkäyttäjille.
  
  Lopulta humalainen ajelu päättyi siihen, että nainen ajoi suojatietä ylittäneen miehen päälle. Mies lensi törmäyksen voimasta 30 metrin matkan ja kuoli saamiinsa vammoihin.
  
  Nainen ei sanojensa mukaan ollut havainnut miestä, joka oli yllättäen tullut auton eteen.
  
  Kiisti törkeyden
  Oikeudessa ei henkilötodistelujen ja teknisen tutkinnankaan perusteella päästy selvyyteen siitä, paloivatko naiselle punaiset vai vihreät liikennevalot.
  
  Naisen katsottin joka tapauksessa aiheuttaneen miehen kuoleman törkeällä huolimattomuudellaan.
  
  Käräjäoikeus tuomitsi naisen törkeästä rattijuopumuksesta, törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja törkeästä kuolemantuottamuksesta kahden vuoden vankeuteen.
  
  Lisäksi nainen määrättiin ajokieltoon ja velvoitettiin maksamaan erinäisiä korvauksia yli 6 500 euroa.
  
  Hän myönsi törkeän rattijuopumuksen, mutta kiisti muiden tekojen olleen törkeitä.
  
  Nainen valitti tuomiosta hovioikeuteen, jonka näkemyksen mukaan ehdollinen vankeusrangaistus oli teoista riittävä.
  
  Tuomio aleni vuoden ja seitsemän kuukauden mittaiseksi ehdolliseksi vankeudeksi. Muilta osin käräjäoikeuden päätös pysyi ennallaan.

Iltalehti
14.07.2017 klo 21:01
--------------------------------------------------

Yökerhoillan karu päätös: Yksi lyönti vei hengen - uhri ei edes katsonut lyöjää
09.09.2016 klo 7:10
Vantaan käräjäoikeus katsoo, ettei lyönti itsessään ollut merkittävän voimakas.

38-vuotias selvisi ehdollisella eikä joudu maksamaan uhrin omaisille kärsimyskorvauksia.
Tapaus sattui vuosi sitten heinäkuussa yökerhon edessä Vantaan Korsossa.

Kello oli noin neljä aamulla, uhri oli poistunut hetkeä aiemmin ravintolasta.

Mies jäi seisoskelemaan talon kulmalle. Kadulla räyhäsi hänelle entuudestaan tuntematon 38-vuotias vantaalaismies.

38-vuotias kohdisti vihansa ravintolavieraaseen, tönäisi ensin tätä ja kohta löi voimakkaasti avokämmenellä. Uhri horjui taakse päin ja kaatui selälleen asfaltille.

Uhri menetti tajuntansa noin kymmeneksi minuutiksi. Hänet vietiin välittömästi sairaalaan, jossa hän kykeni vastamaan yksinkertaisiin kysymyksiin.

Aivovammat ja verenvuoto olivat kuitenkin niin vakavia, etteivät lääkärit kyenneet pelastamaan uhrin henkeä. Hän menehtyi 15 vuorokautta myöhemmin sairaalassa.

38-vuotias otettiin kiinni. Poliisi takavarikoi häneltä kääntöveitsen, jota mies ei kylläkään ollut tilanteessa käyttänyt.

Tutkinnanjohtaja laski miehen kuitenkin vapaalle seuraavana päivänä alustavien kuulustelujen jälkeen.

Aikanaan kihlakunnansyyttäjä esitti 38-vuotiaalle syytteet pahoinpitelystä, törkeästä kuolemantuottamuksesta ja toisen vahingoittamiseen soveltuvan esineen hallussapidosta.

Syyttäjä piti kuolemantuottamusta törkeänä, koska lyönti kohdistui 38-vuotiaalle täysin tuntemattomaan henkilöön, ilman tämän myötävaikututusta. 38-vuotias löi niin ikään ennalta-arvaamatta hetkellä, jolloin uhri ilmeisesti katsoi muualle.

”Huuteli kadulla”
Oikeudessa kuultiin todistajana muun muassa yökerhon vahtimestaria ja tarjoilijaa.

Tarjoilija oli nähnyt tapahtumat talon edustalla vain hetkittäin, koska hänellä oli askareita sisällä. Tarjoilija oli väkivallanteon johdosta niin järkyttynyt, ettei kyennyt erittelemään kunnolla tapahtumien kulkua.

Ravintolan järjestysmies oli nähnyt tilanteen ravintolan terassilta käsin. 38-vuotias oli huudellut kovaäänisesti kadulla ja uhri oli seurannut tilannetta.

38-vuotiaan käsi oli ollut nyrkissä, mutta toisaalta vahtimestarin mukaan varsinaisen lyönnin hän olisi antanut avokämmenellä.

Avokämmenellä lyönnin syytetty itsekin myöntää.

Kahden ravintolan edessä olleen todistajan mukaan 38-vuotias olleen aggressiivinen ja haastaneen riitaa heidänkin kanssaan.

Hovioikeudessa kohdataan
Oikeus katsoi, että lyönti on annettu avokämmenellä. Isku ei ole ollut huomattavan kova. Uhri sai varsinaiset vammat vasta kaatuessaan asfalttiin.

Käräjäoikeden mukaan lyönti (luonnollisesti) oli tahallinen, mutta syytetyn ei voida katsoa olleen tietoinen kuoleman riskistä. Syytetty ei myöskään tiennyt uhrinsa olleen melko vankassa humalatilassa (1,7 promillea)

Kuolemantuottamus ei ole törkeä.

38-vuotias sai kymmenen kuukauden vankeusrangaistuksen, joka on ehdollinen.

Oikeus hylkäsi uhrin omaisten kärsimyskorvausvaatimukset.

Ratkaisu ei ole lainvoimainen. Sekä uhrin omaiset että syyttäjä ovat valittaneet tuomiosta ja/tai saamatta jäämistä korvauksista Helsingin hovioikeuteen.

Iltalehti
09.09.2016 klo 7:10

Hovioikeus heristi sormea ankarammin joten leikkivankilaa tuli enemmän:

Hovioikeus tuomitsi miehen vuoden ja kuuden kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen.

-----------------------------------------------------------

Yksi nyrkinisku johti kuolemaan – lyöjälle ehdollista vuosi ja kuusi kuukautta

Pirkanmaan käräjäoikeus tuomitsi miehen syylliseksi pahoinpitelyyn ja törkeään kuolemantuottamukseen.

Yksi nyrkinisku johti miehen kuolemaan viime kesänä Nokialla.

Lyöjä on torstaina tuomittu ehdolliseen vankeuteen yhdeksi vuodeksi ja kuudeksi kuukaudeksi. Lisäksi hänelle tuli yhdyskuntapalvelua 60 tuntia ja maksettavaksi muun muassa oikeuskulut.

Pirkanmaan käräjäoikeus tuomitsi miehen syylliseksi pahoinpitelyyn ja törkeään kuolemantuottamukseen.

Tuomio on lainvoimainen.

Kaksi miestä riiteli Nokian Linnavuoressa viime kesäkuussa. Sanaharkan päätteeksi toinen mies löi uhria nyrkillä kasvoihin. Iskun saanut kaatui ja löi päänsä betonirappuseen.

Lyöjä pakeni paikalta, mutta soitti hätäkeskukseen ja kertoi pahoinpitelystä. Poliisi ja ambulanssi tulivat soiton jälkeen paikalle.

Pahoinpitelyn uhri ilmoitti, että hän ei tarvitse apua eikä halunnut lähteä hoitoon. Hän jatkoi matkaa kotiin ystävänsä kanssa. Poliisi otti lyöjän kiinni ja tämä oli pari päivää vangittuna.

Pahoinpitelyn uhri löytyi seuraavana aamuna kuolleena kotoaan. Lyönti aiheutti syyttäjän mukaan kuoleman, kun väkivallasta oli kulunut 6–10 tuntia.

Tutkinnassa on selvinnyt, että kuolema johtui miehen kaatumisesta betonirappusiin.

Poliisi on aiemmin julkisuudessa varoittanut, että jo yksi lyönti voi johtaa kuolemaan. Tässä tapauksessa uhrille oli tullut kallonlaenmurtuma, kovan aivokalvon alainen massiivinen verenvuoto, aivoruhjeet etuaivojen ja ohimolohkojen kärkiin, verenvuoto aivokammioon, aivoturvotus ja toissijainen verenvuoto aivorunkoon sekä ruhjetta ylähuuleen ja ihorikkoa takaraivoon.

Osapuolet ovat kotoisin Nokialta ja he tunsivat toisensa.

YLE
8.8.2019 klo 16.09 päivitetty 21.8.2019 klo 14.32
-----------------------------------------------------------

Kouvolalainen pahoinpiteli hengiltä - selvisi ehdollisella

Kouvolan hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden tuomiota kouvolalaismiehelle Voikkaalla miehen kuolemaan johtaneesta pahoinpitelystä, kertoo Kouvolan Sanomat.

Kouvolan hovioikeus piti voimassa pahoinpitelijän 1 vuoden 4 kuukauden ehdollisen vankeusrangaistuksen.

Vuonna 1986 syntynyt kouvolalaismies pahoinpiteli kesäkuussa 2008 Voikkaan keskustassa 51-vuotiaan miehen. Kouvolalainen oli pysäyttänyt autonsa itselleen tuntemattoman miehen eteen ja lyönyt tätä nyrkillä kasvoihin. Uhri kaatui ja kuoli lyötyään päänsä katuun.

Kouvolan käräjäoikeus oli tuominnut miehen pahoinpitelystä ja kuolemantuottamuksesta.

Uhrin omaiset vaativat tekijälle ehdotonta vankeusrangaistusta törkeästä kuolemantuottamuksesta ja pahoinpitelystä.

Hovioikeuden mukaan sille ei esitetty mitään sellaista todistelua, joka olisi antanut aihetta arvioida asiaa toisin kuin käräjäoikeus.

YLE
24.2.2010 klo 17.18
----------------------------------------------------------

Rahanpesusta enemmän vankeutta kun kuolemaan johtaneesta yliajosta. Oikeasti.

Käräjäoikeus katsoi miehen syyllistyneen törkeään rahanpesuun, ja hänet tuomittiin kymmenen kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen.

Lapin Kansa
15.03.2019 20:07
-----------------------------------------------------------
Kiihottaa ei saa - joutuu vankilaan. Oikeasti joutuu. Syyllinen ehti tosin kuolla, mutta se ei poista sitä, että vankeus tuomittiin ehdottomana.

Janitskin sekä naistuomittu muun muassa kiihottamiseen kansanryhmää vastaan.

Janitskin tuomittiin vuoden ja 10 kuukauden ehdottomaan vankeuteen

Iltalehti
18.10.2018 klo 19:02
-------------------------------------------------------------
Kaivaminen on ankarasti kiellettyä. Oikeasti.

Kolmekymppinen mies on tuomittu yhdeksän kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen rakennussuojelurikoksesta ja kavalluksesta.

YLE
4.9.2020 klo 13.29 päivitetty 4.9.2020 klo 13.59
-----------------------------------------------------------

Tietenkään ihmistä ei saa kiusata eikä vainota - jos sitä tekee, siitä saa enemmän tuomiota kuin ihmisen kuolemaan johtavista toimista. Oikeasti.

Bäckmanin tuomio oli vuosi ehdollista vankeutta. Käräjäoikeus luki Bäckmanin syyksi muun muassa Ylen toimittajaan Jessikka Aroon kohdistuneen törkeän kunnianloukkauksen, yllytyksen törkeään kunnianloukkaukseen sekä vainoamisen.

journalisti.fi
19.9.2019
-----------------------------------------------------------
Mihin näiden kuoliaaksi "vahingossa" lyöneiden ehdottomat vankeusrangaistukset kaatuvat? Kuka estää korottamasta tuomiot ehdottomiksi? Kuka vastustaa ehdottomia tuomioita toiseen kuolemaan johtaneesta teosta?

Merkitseekö ehdollinen rangaistus mitään? Onko siitä mitään seuraamuksia? Voiko päällä olla useampi ehdollinen, ja mitä ehdollinen merkitsee jatkossa tulevaisuuden kannalta? Sori, olentietämätön mutta utelias.

Andra af Snittet kirjoitti: Ti Syys 08, 2020 9:12 pm Merkitseekö ehdollinen rangaistus mitään? Onko siitä mitään seuraamuksia? Voiko päällä olla useampi ehdollinen, ja mitä ehdollinen merkitsee jatkossa tulevaisuuden kannalta? Sori, olentietämätön mutta utelias.

Ehdollinen rangaistus on ihan yhtä tyhjän kanssa, sillä siitä ei kovin kummoisia seuraamukssia ole, ellei se muutu jostakin syystä myöhempien riosten vuoksi ehdottomaksi joko kokonaan tai osittain.

Ehdollisia rangaistuksia on monella päällä useitakin, sillä ehdollisen vankeuden maksimi on 2 vuotta, mihin saakka niitä ehdollisia rangaistuksia voidaan yhdistellä maksimissaan, usein kerta toisensa jälkeen tietylle henkilöille.

Ehdollinen vankeus poistuu rikosrekisteristä viiden vuoden kuluttua (viimeisimmän) lainvoiman saaneen tuomion antamispäivästä.

Esim. vaimoaan törkeästikin pahoinpidelleestä poliisista, jolle annettiin vain ehdollista ehdollisen perään ja sai pian viran muualta, mutta eduskunnan oikeusasiamies puuttui sitten poliisien perseilyyn:

Tämäkin, vaimoansa törkeästi pahoinpidellyt ja 40 kertaa muutoin pahoinpidellyt, viroilta pantu Orimattilan törkeästikin pahoinpitelevä poliisi sai varsin pian monien eri tietojen mukaan uuden työpaikan poliisina Vantaalta, vaikka tuollaisen paskiaisen ei milloinkaan enää pitäisi poliisiksi päästä. Tämä on mahdollista vain Suomessa.

Em. mätiin poliiseihin tehoaa vain mediajulkisuus, jollaisen johdosta tuon mädän poliisin toihin ottanut vielä mädempi poliisipäällikkö ei enää jatkanut, tosin vasta saatuaan apulaisoikeusasiamieheltä asiasta moitteet, mädän poliisin määräaikaista työsuhdetta. Tästäkin linkki alla.

https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000003719498.html

Vaimoa pahoinpidellyt poliisi menetti virkansa Orimattilassa

Julkaistu: 29.5.1998 3:00
ORIMATTILA-Perheväkivaltaan syyllistynyt, Orimattilan poliisilaitoksella työskennellyt poliisi on menettänyt virkansa.

Orimattilan käräjäoikeus tuomitsi miehen 11 kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen ja viraltapanoon. Poliisi sai rangaistuksen 40 pahoinpitelystä ja yhdestä törkeästä pahoinpitelystä. Pahoinpitelyt alkoivat syksyllä 1995 ja ne jatkuivat tämän vuoden kevääseen saakka. Tämän vuoden puolella mies pahoinpiteli vaimoaan yhden päivän aikana kolme kertaa tunnin jaksoina. Pahoinpitelyn aikaan perheen lapset olivat kotona.

https://www.kaleva.fi/vaimoaan-pahoinpi ... -j/2351981

Vai­moaan pa­hoin­pi­del­leen po­lii­sin työ­suh­det­ta ei jatketa
Vantaan poliisipäällikkö ei aio jatkaa vaimoaan pahoinpidelleen poliisin työsuhdetta.

31.01.2002 13:14

Vantaan poliisipäällikkö ei aio jatkaa vaimoaan pahoinpidelleen poliisin työsuhdetta. Poliisipäällikkö Yrjö Laihio ilmoitti päätöksestään torstaina harkittuaan eduskunnan apulaisoikeusasiamieheltä saamiaan moitteita.

Aiemmin Laihio oli ilmoittanut päättävänsä asiasta vasta keväällä. Poliisin määräaikainen virkasuhde Vantaan poliisissa päättyy 29. toukokuuta.

Apulaisoikeusasiamies Ilkka Rautio moitti aiemmin tällä viikolla Vantaan poliisipäällikköä siitä, että tämä nimitti vaimonsa pahoinpitelystä tuomitun poliisin määräaikaiseen virkaan niin pian. Mies sai määräaikaisen viran puolentoista vuoden kuluttua tuomiosta.

Raution mukaan poliisia kohtaan tunnettavan luottamuksen ja poliisin tehtävien asianmukaisen hoitamisen kannalta on ongelmallista, jos useista pahoinpitelyistä tuomittu henkilö otetaan niin pian töihin.

Myös sisäministeri Ville Itälä (kok.) ilmoitti, ettei pahoinpitelytuomion saanutta pitäisi nimittää poliisiksi. Itälä kuitenkin uskoo, että kyse on poikkeustapauksesta, eikä siitä voi vetää laajoja johtopäätöksiä.

Vantaalaispoliisi valittiin virkaansa pari vuotta sitten. Mies oli puolitoista vuotta aiemmin tuomittu Orimattilassa 11 kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen 41:stä vaimoonsa kohdistuneesta pahoinpitelystä ja yhdestä törkeästä pahoinpitelystä.

Käräjäoikeus myös määräsi miehen menettämään virkansa, koska ei pitänyt häntä poliisiksi sopivana.

Hyvin luultavasti em. törkeästikin vaimoaan pahoinpidellyt poliisi on nyt taas tänäkin päivänä jossakin poliisina, sillä ehdolliset rangaistukset ovat yhtä tyhjän kanssa ja aikaa niistä on kulunut jo paljon.

Kiitos, Kalle-Ville.Eli ainoa, mihin se vaikuttaa, on toinen tuomio jostain rikoksesta. Ei siis toimi minkäänlaisena pelotteena. Eikä rankaisuna. Elämää voi jatkaa entiseen tyyliin. Sen sijaan minä, joka olen saanut viiden vuoden tuomion sairaudesta johtuneesta maksuhäiriöstä. Tunnen itseni rikolliseksi, vaikka olen hoitanut kaikki velkani pois.

Olisiko pienikin ehdoton rangaistus parempi, jotain tälle pitäisi tehdä. Ehdottomasti.

Andra af Snittet kirjoitti: Ke Syys 09, 2020 3:59 pm Kiitos, Kalle-Ville.Eli ainoa, mihin se vaikuttaa, on toinen tuomio jostain rikoksesta. Ei siis toimi minkäänlaisena pelotteena. Eikä rankaisuna. Elämää voi jatkaa entiseen tyyliin. Sen sijaan minä, joka olen saanut viiden vuoden tuomion sairaudesta johtuneesta maksuhäiriöstä. Tunnen itseni rikolliseksi, vaikka olen hoitanut kaikki velkani pois.

Olisiko pienikin ehdoton rangaistus parempi, jotain tälle pitäisi tehdä. Ehdottomasti.

Maksuhäiriömerkintä on lyhyttä ehdotonta tuomiota rankempi rangaistus. Jos saisi valita että istutko vuoden vai oletko luottotiedoton viisi vuotta, niin vuosi vaikka eristyksessä tuntuu houkuttelevammalta.
Hauskinta on että merkintöjä on koko joukko mutta vaikutus niillä on kaikilla tasan sama ja kestää niin pitkään kuin merkintä on, huolimatta siitä miten olet onnistunut velkasi hoitamaan.

Maksuhäiriöisenä olen siis pahempi yhteiskunnan vihollinen kuin raiskaaja, jolla on työpaikkaa tai joku kännitappaja tai joku oho-se-kuoli-vahingossa.

Tässä on oikea ajatus suhtautumissa oikeuden tuomioihin...

Kokoomuksen kansanedustaja Pia Kauman mielestä tuomiot rikoksista ovat liian lepsuja Suomessa.
– En ymmärrä taparikollisten ”paljousalennuksia” Pitäisi olla juuri toisin päin. Rikollisen pitäisi olla pitkään vankilassa. Olisipa ainakin sen ajan pois pahanteosta, hän sanoo Twitterissä.

Kauma viittaa Ilta-Sanomien uutiseen, jonka mukaan avovaimonsa taposta epäillyllä vantalaaismiehellä on pitkä rikosrekisteri. Yhdellä käräjäreissulla hänet tuomittiin kerralla jopa 30 rikoksesta. Taparikollinen on kuitenkin päässyt hyötymään niin sanotusta paljousalennuksesta, jolloin tuomiot ovat alentuneet.
– Suomen yliymmärtäväinen kriminaalipolitiikka on epäreilu uhria ja tämän omaisia kohtaan, Kauma sanoo tviitissään.

Kokoomusedustaja kiristäisi tuomiokäytäntöjä.
– Maassamme on muutama kymmen niin pahaa henkirikosten tekijää, että turvallisinta olisi pitää heidät aina eristettynä muusta maailmasta, jotta eivät olisi vaaraksi kanssaihmisille.

Kansanedustajalla on erinomainen mahdollisuus toimia asian korjaamiseksi. Toivottavasti Pia Kauma tekee tästä lakialoitteen ja hankkii sille kannattajia riittävän laajasti kaikilta puolueilta ja kollegoiltaan. Tai ottaa tämän tilanteen korjaaminen viimeistään tulevan hallintokauden hallitusohjelmaan.

Törkeän väkivallan ja henkirikosten osalta tuomioiden ylärajaa olisi syytä reilusti korottaa ja samalla poistaa kaikki puolitukset ja lievennytkset jne. Sama koskee myös puhtaasti ammattirikollisten törkeimpiä huumerikoksia. Kymmenien ja satojen kilojen huume-erien salakuljetuksia, jakelun organisointia jne. Näiden taustalla pyörii valtava määrä kaikenlaista muuta törkeää rikollisuutta joilla huumekauppaa varsinaisesti rahoitetaan.

Lisäksi kaikki rikosten tekemiseksi organisoituneiden porukoiden, jengien, ryhmien, kerhojen jne. jäsenyydessä ja myötävaikutuksella tehdyistä rikoksista tulisi aina rangaista raskaammalla asteikolla. Eikä näiden ryhmien jäseniä saisi koskea minkäänlaiset tuomioiden automaattiset vähennykset.

Ulkomaalaiset rikolliset tulisi aina lähettää kärsimään rangaistuksensa omiin kotimaihinsa..vaikka sitten maksua vastaan (maksaahan se Suomessa istuminenkin). Tämä käytäntö tulisi ulottaa hieman vähäisempäänkin rikollisuuteen ja vankeustuomioihin.
- jos asia haluttaisiin ratkaista näin, siitä tulisi neuvotella ao. valtioiden kanssa ja suorittaa sovitut korvaukset jne.
- kaiken lisäksi tässä olisi mahdollista saada säästöä Suomen kustannuksiin.
- vastaanottavassa maassa saattaisi hyvinkin löytyä halukkuutta palvelun järjestämiseksi.
- sopimalla korvauksista paikallisten viranomaisten kanssa pidempienkin tuomioiden suorittaminen onnistuisi vangin kotimaassa.
- Suomi on vankien ylläpidon osalta tunnetusti varsin kallis maa. Enkä näin saataisiin RISEn kuluja jopa vähennettyä

Olen kyllä vahvasti sitä mieltä että meillä on enemmän, kuin muutaman kymmenen taparikollista, joihin tulisi kohdistaa ankarampaa tuomiokäytäntöä..
- todellisuudessa näitä tapauksia lienee mieluummin satoja kuin kymmeniä.
- vuosi vuodelta yhä suurempi osa näistä rikollisista on ulkomaalaisia. Osa lienee Suomeen väärin perustein muuttaneita.

Valitettavasti tuo Kauman jauhanta on vain ääntenkalastelua ensi kevään vaaleihin.
Suomessa ei tuomiot tule kovenemaan vaan päinvastoin.
Täysin naurettavia nämä vähennykset ja alennukset.

Huume tuomiot jo lähes tapissa euro mittarilla. Suomessa 1000kg hasista 12v. Tanska 1000kg hasista 5v ja ulos 18kk jälkeen.
Seksihommissa minimi tuomiot koska päivettyneet ja kamelikuskit.
Vanhusten ryöstöissä eräs työteliäs ahkera kansan osa taas vastuussa.

Ei vaan voi.