MURHA.INFO

ABC kirjoitti:
Olet kuuluisassa museossa, ja syttyy tulipalo. Palo-ovet sulkeutuvat, ja sinulla on aikaa pelastaa varmalta kuolemalta vain museon vanha vartija tai tuholta maailman kuuluisin, vanha, korvaamattoman arvokas maalaus (joka on aito, huom.). Vartija huutaa sinua pelastamaan maalauksen ja jättämään hänet; se olisi hänen mukaansa hänen viimeinen palveluksensa elämäntyölleen museolle. Miten toimit, pelastatko vartijan vai maalauksen?

Paha, en tiedä. Mutta 99% varmuudella lähtis pappa mukaan.

Sama kyssäri

luukkomi kirjoitti:

ABC kirjoitti:
Olet kuuluisassa museossa, ja syttyy tulipalo. Palo-ovet sulkeutuvat, ja sinulla on aikaa pelastaa varmalta kuolemalta vain museon vanha vartija tai tuholta maailman kuuluisin, vanha, korvaamattoman arvokas maalaus (joka on aito, huom.). Vartija huutaa sinua pelastamaan maalauksen ja jättämään hänet; se olisi hänen mukaansa hänen viimeinen palveluksensa elämäntyölleen museolle. Miten toimit, pelastatko vartijan vai maalauksen?

Sama kyssäri

Hitot yhdestä maalauksesta, ihmishenki on aina arvokkaampi kuin ikivanha tuherrus (josta varmasti on kuvia ja paljon tekstejä ja "jäljennöksiä" (siis ei rikollismielessä!) jälkipolville).

Mitä jos istut lentokoneessa ja yhtäkkiä näet lentokoneessa olevasta tv-ruudusta juuri sen saman lentokoneen, jossa nyt istut. Samalla näet, että lentokoneen laskutelineet ovat tulessa ja vielä samalla hetkellä kapteeni ilmoittaa tilanteen ja kertoo pakkolaskusta. Miten reagoit, mitä ajattelet (ja keitä)?

Howler kirjoitti:Mitä jos istut lentokoneessa ja yhtäkkiä näet lentokoneessa olevasta tv-ruudusta juuri sen saman lentokoneen, jossa nyt istut. Samalla näet, että lentokoneen laskutelineet ovat tulessa ja vielä samalla hetkellä kapteeni ilmoittaa tilanteen ja kertoo pakkolaskusta. Miten reagoit, mitä ajattelet (ja keitä)?

Olen ollut hieman tuonkaltaisessa tilanteessa ja muistan olleeni hiton huvittunut tilanteesta ja mahdollisesta lähestyvästä kuolemasta. En kai ajatellut ketään sen kummemmin, ei näkynyt mitään nauhoja tai vastaavaa. En ainakaan muista että olisi. Mielessä kävi muistaakseni joskus netissä näkemäni kuva lento-onnettomuuden jälkeen-tilanteesta, jossa kiitoradalla oli puoliksi palaneita irtojalkoja ja käsiä ja päitä.

Mitä jos talossasi kummittelisi? Siis ei mitään pikkupikkukummittelua, tavaroiden siirtoa ja tuijotusta ja kosketusta, vaan ihan megaluokan kummittelua. Ääniä, lyömisiä, tönimistä, hahmoja siellä täällä, kaikkea semmoista. Mitä tekisit, koittaisitko saada apua ja hävitettyä kummitukset vai muuttaisitko?

Koittaisin saada apua kummitusten lepyyttelyyn/häätämiseen, koska uskon "huuhaa"-juttuihin. Jos se ei onnistuisi, niin joutuisin kai muuttamaan, mikäli kummitukset olisivat pahantahtoisia.

Mitä jos katsoisit nyt ulos ikkunasta ja huomaisit, että noin 20-vuotias normaalikokoinen jannu rökittäisi samanikäistä ja -kokoista jannua ja se näyttäisi aika julmalta? Menisitkö itse väliin? Hakisitko naapuria apuun ja menisit sitten? Soittaisit poliisille heti? Jättäisit huomioimatta kokonaan vai mitä?

Nyt kun katsois niin joutuis meneen väliin. No, poliisit tulis varmasti nopeesti yleensä vaan parempi että ei mee väliin, ei tiedä taustoja ja ittelle paskaa vaan niskaan, vaikka niin ei sais olla

Näet kaupassa näpistyksen, menetkö kertomaan henkilökunnalle?

luukkomi kirjoitti: Näet kaupassa näpistyksen, menetkö kertomaan henkilökunnalle?

Jep,jep.
Olin kerran kaupassa, kun yksi jannu tuli kauppaan, otti kaljapullon ja
ja tipautti pullon lattialle.
Sitten alkoi kiljumaan myyjälle, että sori tää tippu tuutko siivoamaan?
(Myyjä oli siis yksin vuorossa)
Sitten kun myyjä siivosi jannu laittoi makkarapaketin paidan alle ja kantoi kaljakorin kaupan edessä odottavan autoon.
Kävin heti sanomassa myyjälle ja tyyppi tuli muina miehinä sisään pyytelemään anteeksi rikkomaansa pulloa ja sanoi, että ostaa kaksi uutta mukaansa.
Myyjä sitten kysymään, että mites se kaljakori ja makkarapaketti?
Yhdessä sitten kävivät hakemassa autosta pois, kun ei ollut valuuttaa niiden maksamiseksi.
Kyllä nuo vorot käy ovelammiksi vuosi vuodelta.

Nimimerkki:Jos minä maksan, niin saa kyllä kaikki muutkin maksaa, PRKL.
Eli aina käräytän pihistäjät, kun mahdollista on vastaus.


Mitä jos tänään ilmoItettaisiin, että maailmanlaajuinen tietokonevirus tulee ja huomisesta alkaen tietokoneella kikkailu on slut lopullisesti?

Tiina kirjoitti:Mitä jos tänään ilmoItettaisiin, että maailmanlaajuinen tietokonevirus tulee ja huomisesta alkaen tietokoneella kikkailu on slut lopullisesti?

Voin ihan rehellisesti myöntää, että tuo olisi minulle iso kriisi. Ensinnäkin, yhteydet joihinkin kavereihin menisi, mutta myös sen takia, että minun nykyinen ammattini sekä se johon opiskelen, liittyvät vahvasti tietokoneisiin. Eli varmaan pitäisi alkaa suunnitella mitäs sitten. Tai sitten ehkä yksi vaihtoehto olisi, että alkaisi etsiä käsiinsä ihmisiä, jotka kykenisi pysäyttämään ko. viruksen...

Mitä jos unesta herättyäsi huomaisitkin olevasi keskellä jotain suosikkileffaasi, eikä poispääsyä ole näkyvillä? (Nimeä leffa ja jos "leikit" juonen mukaisesti, selosta vähän juonta)

Seison siis hulmuavassa kukkamekossa hiukset kiharrettuina Corleonen perheen pihamailla. Riippuen siitä, mihin kohtaan leffaa pääsen, yritän:
1) lähennellä Santinoa
2) päästä puheille Don Viton kanssa (Marlon Brando!!!)
3) udella Michaelilta perimmäisiä syitä (ja samalla pyydän tietysti Al Pacinon nimmaria tissiin)

Sama kysymys seuraavalle!

joey kirjoitti:Sama kysymys seuraavalle!

Hiton hyvä kysymys. Missä olisin siis? Hmm.

Vaikeaa, koska olisin joko mielisairaalassa näkemässä visioita ruumishuoneessa, hylätyssä rakennuksessa miettimässä leikkaisinko jalkani pois paetakseni vai kuolisinko sinne, seuraamassa kertooko kanipukuinen demoni totuuden vai ei, tai sitten keskellä kouluammuskelua kahdessakin eri koulussa.

Valitsen viimeisen, vähemmän yllättäen. Eli, ollaan siis koulun käytävällä, ruumiita on siellä täällä ja ne, jotka sattuu olemaan elossa, piilottelee jossain tai on paenneet aikaa sitten paikalta. Ammuskelu kuuluu jostain kauempaa. Mitä silloin tekee VoDKa? Tää on oikeasti hauska kysymys, koska juuri eilen minulle sanottiin tilanne, jonka sanoja kuvitteli minulle kärsimykseksi, mutta joka oli pikemminkin mieleeni enemmän. Minä juoksisin ampujia kohti, etsisin ne pienet pirulaiset ja sen jälkeen kävelisin niiden eteen. Tulisin joko ammutuksi suoriltaan tai pienen hämmennyksen jälkeen joutuisin pakottamaan ne ampumaan itseni. En tiedä vieläkään kumman koulun valitsin, mutta molemmissa mielikuvissa ampujia on kaksi, joten kyseessähän ovat siis tietenkin elokuvat Zero day ja Elephant. Zero dayssa luultavasti saisi sen luodin heti, Elephantissa saattaisi saada juteltuakin sitä ennen vielä jomman kumman pojan kanssa (Ericin luultavemmin) ennen kuolemaa. Kumpi vain, kelpaa minulle.

Sama edelleen eteenpäin, tosi hyvä kysymys.

.


Viimeinkin päästiin mustavalkoiseen maailmaan, jossa vallitsee ikuinen yö ja unenomainen absurdi tunnelma. Laivan sumusireeni kuuluu ajoittain jostain etäältä synkeän ja vaarallisen kaupungin keskustaan. Istumme raitiovaunussa jonka määränpäästä ei ole tietoa. Kauanko tämä matka on jo jatkunut? Radiosta kuuluu lähes pelkästään vanhoja blues klassikoita kuten Ann Colen esittämä "Each Day" tai Billie Hollidayn "You`re My Thrill"... Mutta olenko yksi monista vai onko minuuteni jakautunut? Meitä on monta ja kaikilla on pitkät poplarit, aurinkolasit ja sama nimi, Frank. Jotkut ovat jo kuolleet. Meillä on päämäärä. Elämällämme(vaikka se jäisikin lyhyeksi) on suunta ja tarkoitus. Tavoitteena on päästä ahtaasta Kallion kaupunginosasta kaukaiseen paratiisiin, Eiraan. Kaikki keinot ja kulkuvälineet sallittuja. Matka on pitkä ja tuhoisa. Hengissäselviytyminen tällä vaelluksella on erittäin epätodennäköistä, äijiä tippuu kiihtyvällä tahdilla... Mitä tapahtuu ja ketkä jäävät jäljelle?


Sukeltaisin milloin hyvänsä suosikkielokuvani, Aki Kaurismäen "Calamari Union"(1985) maailmaan. Harvoin näkee yhtä kattavaa tiivistystä ihmiselämästä ja sen raadollisuudesta niin runollisessa pläjäyksessä. Yhteiskuntakritiikistä fantasiaan. Iso plussa filmille myös siitä, ettei se ole realistinen, esim. kohtaukset eivät tapahdu aikajärjestyksessä, edellisessä kohtauksessa revolverilla ammuttu mies saattaa ilmestyä lavalle laulamaan seuraavassa kohtauksessa. Toimii.


Edelleen, sama kysymys eteenpäin, eli mitä jos unesta herättyäsi huomaisit olevasi keskellä suosikkielokuvaasi?


.

Tää on niin kiva peli, että pakko nostaa tämä taas henkiin!

synkempi hautajaisvieras kirjoitti:Edelleen, sama kysymys eteenpäin, eli mitä jos unesta herättyäsi huomaisit olevasi keskellä suosikkielokuvaasi?.

Minulla on niin monta suosikkielokuvaa, että nyt on pakko vain kylmästi päättää niistä joku.. Ok.

Varmaan löytäisin itseni jonkunlaisesta huoneesta, mahdollisesti kaulani ympärillä laite, joka ennustaisi väärän liikkeen tehneenä pikaista ja tuskallista kuolemaa. Kun liikahtaisin, joku ansalanka aktivoisi tv:n ja sieltä kuuluisi esim. "Hello, Howler. I wanna play a game." ja jaarittelu siitä miksi olen huoneessa. Saisin tehtävän, jonka avulla pelastuisin ja tietenkin koittaisin suorittaa sen. (Varmaan joku jo arvasikin, että kyseessä on siis Saw-leffat)

Jatketaan teemalla "jos heräisit": Mitä jos heräisitkin omasta sängystä, mutta kaikki on ihan eri lailla kuin ennen? Tarkoitan, siis kaikki juuri päinvastoin kuin nyt. Jos olet perheisä/äiti, olisitkin nyt uraputkessa oleva onnistuja jne.

Ensimmäiseksi ihmettelisin miksi herään omasta sängystä, mikäs vitun kämppä tää on, pieni ja paska, ja sekastakin vielä Mitä vittua!?! Miekkoja/veitsiä ja puukkoja joka puolella äkkiä pois, kiire oman hyvin menestyvän firman palaveriin! Onneks saa soitettua oman kuskin paikalle ja ehtii ajoissa. Vaimolle soitto että meni palaveri pitkäks kun tehtiin sopimuksia pamppujen kanssa. Siitä sitten tunti töitä ja käärii massit. Yksin syömään, ei alkoholia kun on absolutisti. Illalla isoon omakotitaloon, 2*4m screeni alas ja telkkaria katsomaan samalla kun treenaa orbitrekillä

Tota tekstiä ei oo tarkastettua, ajatusvirtaa vaan

Sama kyssäri??

Rakastelisin kiihkeästi ja intohimoisesti Bruce W... siis anteeksi, Butch Coolidgen kanssa, jonka jälkeen lähtisimme ajamaan chopperilla kohti auringonlaskua ja parempaa tulevaisuutta.
Tai jotenkin näin

Samaa kysymystä vielä etteenpäin...

olisin hyvin onneton koska rakastan elämääni erittäin paljon juuri sellaisena kuin se on ja varsinkin lapsiani!!!! kuulostaapa imelältä mutta joo oon siinä elämänvaiheessa jossa tiedän ettei tuollaisia poppaskonsteja tarvita vaan voin halutessani itse muuttaa elämäni suuntaa

mitä tekisit ja miltä tuntuisi jos pitkässä suhteessa ollessasi saisit kuulla että puolisollasi on salalapsi jossain...ennen tai jälkeen teidän suhdetta syntynyt tai alkunsa saanut?siis oli kyseessä mies tai nainen..

cicero kirjoitti:mitä tekisit ja miltä tuntuisi jos pitkässä suhteessa ollessasi saisit kuulla että puolisollasi on salalapsi jossain...ennen tai jälkeen teidän suhdetta syntynyt tai alkunsa saanut?siis oli kyseessä mies tai nainen..

Ennen suhdetta, en usko että tuntuisi juurikaan. Suhteen aikana varmasti tuntuisi huomattavasti enemmän ja hämmentäisi senkin edestä. Ero siitä varmasti syntyisi.

Mitä jos saisit 10 minuuttia ennen kuulla, että presidentti on tulossa toimittajien kanssa käymään ja asuntosi on totaalisen kaaoksessa, kahvi on loppu ja jääkaappi möllöttää tyhjänä?