84-vuotias nainen surmattiin Espoon Matinkylässä 25.1.-19

[Doctor Lecter]

Iäkkään äitinsä Espoossa surmannut nainen oli syyntakeeton

ESPOOSSA 84-vuotiaan äitinsä tappanut nainen oli syyntakeeton, toteaa Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus.

Nainen syyllistyi käräjäoikeuden mukaan murhaan, mutta syyntakeettomuuden vuoksi oikeus jätti hänet tuomitsematta rangaistukseen. Nainen on jo aiemmin määrätty pakkohoitoon mielisairaalaan.

Tuomion mukaan tytär juotti äidilleen toimintakykyä alentavaa lääkeainetta sekä kuristi äitiään kaulasta. Rikos tapahtui tammikuun lopulla 2019. Noin kuukautta aiemmin tytär oli pahoinpidellyt äitiään.

Helsingin Sanomat
5.2. 14:55

[Oikeus ennen kaikkea]

Psykoottinen nainen kuristi äitinsä Espoossa – myrkytyssyyte kaatui
Hovioikeus lievensi rikosnimikettä tapauksessa, jossa psykoottisuutensa vuoksi syyntakeeton nainen surmasi 84-vuotiaan äitinsä. Rikos tapahtui Espoon Matinkylässä tammikuussa 2019.
Käräjäoikeus oli tuominnut syyntakeettoman naisen murhasta. Sen mukaan nainen oli juottanut äidilleen lääkettä ja kuristamalla tämän. Syyntakeettomana naista ei tuomittu teoistaan vankeusrangaistukseen, sillä hänet oli määrätty tahdosta riippumattomaan hoitoon.
Nainen valitti tuomiosta hovioikeuteen, katsoen ettei ollut tehnyt väitettyä tekoa. Hän katsoi, että teon oli voinut tehdä hänen siskonsa, joka oli samassa asunnossa.

Hovioikeus katsoi, että jäi näyttämättä, että nainen olisi rikoksen yhteydessä myrkyttänyt äitiään siskonsa lääkkeillä. Sen sijaan kuukautta ennen rikosta tapahtuneen pahoinpitelyn ja rikospäivän fyysisen väkivallan hovioikeus arvioi tapahtuneeksi käräjäoikeuden tapaan.
Osaltaan myrkytyssyytteiden kaatuminen johti rikosnimikkeen kevenemiseen murhasta tapoksi, sillä teko ei ollut tämän takia oikeudesta vakaasti harkittu. Tekotapa kuitenkin ilmensi oikeudesta julmia piirteitä, sillä kohteena oli iäkäs ja lähes puolustuskyvytön nainen.
Vuonna 1967 syntynyt nainen oli jo aiemmin todettu syyntakeettomaksi, joten häntä ei tuomita teoistaan vankeuteen. Nainen oli sairastanut skitsofreniaa ja ollut ilman lääkitystä. Hänen käytöstään luonnehdittiin oikeusasiakirjoissa psykoottiseksi.

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/psy ... #gs.o81y9b

[Oikeus ennen kaikkea]

Äitinsä murhasta syytetty tytär muuttui kesken kaiken todistajaksi – Siitä alkoi erikoinen juridinen sekasotku
Lähisukulaisella on oikeus kieltäytyä todistamasta. Korkein oikeus selvittää, kierrettiinkö esitutkintanauhan katselulla kieltäytymisoikeutta.

IÄKKÄÄN äidin väkivaltainen kuolema on aiheuttanut niin kimurantin todisteluun liittyvän ongelman, että korkein oikeus on päättänyt ottaa jutun tutkittavakseen.
84-vuotias nainen tapettiin tammikuussa 2019 Espoossa asunnossa, jossa ei ollut muita ihmisiä kuin naisen kaksi tytärtä. Henkirikoksen oli siis tehnyt jompikumpi naisista tai molemmat yhdessä.
Syyttäjä syytti molempia siskosta murhasta. Hänen mukaansa henkirikoksen taustalla olivat muun muassa siskosten taloudelliset ongelmat.
Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus hylkäsi 58-vuotiasta isosiskoa vastaan nostetun syytteen ja katsoi, että 54-vuotias pikkusisko oli tehnyt murhan yksin.
Pikkusisko oli kuitenkin syyntakeeton, joten hänet jätettiin rangaistukseen tuomitsematta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos oli jo ennen oikeuden päätöstä määrännyt hänet tahdonvastaiseen hoitoon.

KÄRÄJÄOIKEUDESSA kumpikaan siskoksista ei halunnut tulla kuulluiksi. Oikeus päätti katsella molempien poliisikuulusteluvideot. Niitä olikin runsaasti, sillä poliisi oli kuulustellut isosiskoa kuudesti ja pikkusiskoa viidesti.
Kun käräjäoikeus tuomitsi pikkusiskon, se huomautti yhdestä kuulustelunauhoihin liittyvästä ongelmasta. Koska isosisko ei halunnut oikeussalissa puhua mitään, pikkusiskon puolustuksella ei ollut missään vaiheessa mahdollisuutta tehdä tälle kysymyksiä ja siten kyseenalaistaa isosiskon kertomuksen luotettavuutta.
Tämän takia oikeus totesi, etteivät isosiskon kuulustelut voi olla ainoa, ratkaiseva tai olennainen näyttö pikkusiskon syyllisyydestä.
Helsingin hovioikeudessa ongelmaan tuli vielä lisäkierre. Isosisko ei enää ollut kanssasyytetyn asemassa, joten syyttäjä nimesi hänet todistajaksi. Tällöin isosisko ilmoitti käyttävänsä lakiin kirjattua oikeutta kieltäytyä todistamasta läheistään vastaan.
Hovioikeus päätti, ettei isosiskolla ollut oikeutta vedota lähiomaisen kieltäytymisoikeuteen vasta hovioikeudessa. Sen takia se salli hänen kuulustelukertomustensa käyttämisen todisteena.

Korkein oikeus on nyt ottanut tutkittavakseen kysymyksen siitä, saiko hovioikeus käyttää näyttönä isosiskon poliisikuulusteluvideota, vaikka tämä oli kieltäytynyt todistamasta.

https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000009009102.html

[McCall]

Helsingin Sanomat 28.5.2026 / https://www.hs.fi/helsinki/art-2000012039408.html

Iäkäs nainen tapettiin espoolais­asunnossa, paikalla olleet tyttäret välttivät murhatuomion

• Helsingin hovioikeus hylkäsi murhasyytteet Espoon Matinkylässä 2019 tapetun 84-vuotiaan naisen tapauksessa.

• Kumpaakaan kuolinhetkellä paikalla ollutta tytärtä ei tuomittu, kun korkein oikeus kielsi keskeisen todisteen käytön.

• Seitsemän vuotta kestänyt oikeusprosessi päättyi ilman syyllistä äidin kuristamalla tapahtuneelle surmaamiselle.

Iäkäs nainen kuoli Espoon Matinkylässä tammikuussa 2019. Kuolinhetkellä paikalla asunnossa olivat naisen viisikymppiset tyttäret, joita pian epäiltiin murhasta.

Nyt Helsingin hovioikeus hylkäsi murhasyytteet pitkän, korkeimmassa oikeudessakin (KKO) käsitellyn prosessin päätteeksi. Molempien tapahtumahetkellä paikalla olleiden siskojen syytteet on siis hylätty.

Hovioikeuden ratkaisun myötä 84-vuotiaan naisen kuolemalle ei löydy syyllistä. Tapaus on monimutkaisuudessaan varsin poikkeuksellinen.

Syyttäjä haki vuonna 2020 molemmille tyttärille rangaistusta murhasta. Uhrin juomassa oli ollut toimintakykyyn ja tajuntaan vaikuttavaa lääkettä. Kun lääke oli alkanut vaikuttaa, uhriin oli kohdistettu rajua väkivaltaa. Kuolinsyyksi todettiin kuristaminen.

Rikos tapahtui uhrin vanhemman tyttären kotona, jonne uhri joutui muuttamaan sen jälkeen, kun rahavaikeuksissa ollut nuorempi tytär oli ”vallannut” äitinsä kodin.

Skitsofreniaa sairastanut pikkusisko soitti tapahtumailtana hätäkeskukseen ja kertoi uhrin kuolleen ”vanhuuteen”.

Poliisikuulusteluissa pikkusisko syytti isosiskoaan, isosisko pikkusiskoa. Kumpikaan naisista ei halunnut tulla kuulluksi käräjäoikeudessa, joten oikeus joutui ratkomaan tapahtunutta esimerkiksi poliisikuulustelunauhojen avulla. Niissä pikkusiskon kertomus muuttui usein.

Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus hylkäsi vuonna 2020 syytteet isosiskon osalta ja katsoi, että pikkusisko oli tehnyt murhan yksin. Pikkusiskoa ei kuitenkaan tuomittu rangaistukseen, koska tämä todettiin syyntakeettomaksi. Nainen oli jo aiemmin määrätty pakkohoitoon.

Käräjäoikeuden jälkeen tapaus eteni hovioikeuteen, sillä pikkusisko valitti tuomiosta.

Hovioikeudessa tilanne muuttui, sillä isosisko ei enää ollut kanssasyytetyn asemassa vaan syyttäjä nimesi isosiskon todistajaksi. Tämä kieltäytyi todistamasta vedoten asemaansa syytetyn läheisenä.

Hovioikeus kuitenkin päätti, että isosisko ei voi vedota lähiomaisen kieltäytymisoikeuteen vasta hovioikeudessa, jolloin kuulustelunauhoja voitiin taas käyttää todisteena.

Hovioikeus antoi ratkaisunsa vuonna 2022. Hovioikeuden mukaan pikkusisko oli syyllistynyt tappoon.

Tämän jälkeen tapaus sai poikkeuksellisen juridisen kierteen, sillä KKO ryhtyi käsittelemään tapausta siitä kulmasta, saiko isosiskon esitutkinnassa kertomaa käyttää todisteena

Korkein oikeus linjasi, ettei isosiskon esitutkinnassa kertomaa saanut käyttää todisteena. Tapaus palautui hovioikeuteen, mutta tässä vaiheessa syyttäjällä oli jäljellä vain aihetodisteita, jotka eivät olisi riittäneet pikkusiskon tuomitsemiseen.

Syyttäjä esitti syytteiden hylkäämistä ja lopulta pikkusiskonkin osalta murhasyyte hylättiin. Aiempi käräjäoikeudessa annettu tuomio äidin pahoinpitelystä pysyi voimassa.