Tuomittu palkkamurhaaja suunnitteli Suomen pahamaisempiin kuuluneen jengipomon murhaa – syynä yhteistyö Jari Aarnion kanssa
Entisen rikollisjohtajan Keijo Vilhusen ja huumepoliisin entisen päällikön Jari Aarnion yhteistyö paljastui syksyllä 2013. Se suututti monet rikolliset. Viranomaisten tiedustelutiedon mukaan Vilhusen murhasta luvattiin Suomen alamaailmassa 150 000 euron palkkio.
- Keijo Vilhunen kuului aiemmin United Brotherhood -jengin johtajistoon. Hänet on tuomittu törkeistä huumerikoksista samassa jutussa Helsingin huumepoliisin päällikön Jari Aarnion kanssa. Kuva: MARKKU ULANDER / LEHTIKUVA
- Keijo_Vilhunen.jpg (28.33 KiB) Katsottu 16447 kertaa
VIRANOMAISTEN tiedustelutiedon mukaan alamaailmasta luvattiin takavuosina 150 000 euron palkkio entisen rikollispomon
Keijo Vilhusen tappamisesta.
Tiedustelutiedosta ovat kertoneet Helsingin Sanomille sekä viranomaislähteet että Vilhunen itse. Lisäksi HS on nähnyt ja kuullut tietoja koskevaa asiakirja-aineistoa.
Vilhunen oli 1990-luvulta 2010-luvun alkuvuosiin saakka yksi Suomen alamaailman vaikutusvaltaisimmista päälliköistä. Vuonna 2000 hän oli perustamassa More-rikollisjärjestöä ja vuonna 2010 United Brotherhood -jengiä.
Vilhusen asema alamaailmassa murtui vuonna 2013, kun hänen ja Helsingin huumepoliisin entisen päällikön
Jari Aarnion yhteistyö tuli julkisuuteen. Sittemmin Aarnio ja Vilhunen on tuomittu samassa oikeudenkäynnissä muun muassa törkeistä huumerikoksista.
Juuri yhteydenpito Aarnion kanssa oli koitua Vilhusen kohtaloksi, sillä poliisin ja rikollispomon yhteistyötä ei katsota alamaailmassa hyvällä. Nyt Vilhunen haluaa käyttää alamaailman uhkaa puolustuksenaan murhajutussa, jossa Aarnio ja Vilhunen ovat epäiltynä.
MISTÄ tässä kaikessa on kyse?
Toukokuussa 2018 keskusrikospoliisin rikosylikonstaapeli
Jari Veijalaista kuultiin Aarnion ja Vilhusen huumeoikeudenkäynnissä todistajana suljettujen ovien takana. Veijalainen on ollut Vilhusen kuulustelija Aarnion huumejutussa ja henkirikostutkinnassa, jossa kaksikko on epäiltynä.
Veijalaisen mukaan tieto Vilhusta koskevasta uhasta tuli Sörnäisten vankilasta.
”Sieltä kuului semmoinen uhka, että 150 000 euron palkkiota vastaan ja sitten niin, että tähän liittyis Raimo Andersson tähän uhkaan jollain tavalla. Elikkä Vilhusen hengestä sellainen palkkio oli luvattu”, Veijalainen sanoi istunnossa.
Todistajien oikeussalikuulustelut nauhoitetaan, joten kertomukset voi myöhemmin tarkistaa. Vilhunen on järjestänyt tällaiselta nauhoitteelta HS:n kuultavaksi kohdan, jossa Veijalainen kertoo häneen kohdistuvasta murhahankkeesta.
Veijalaisen kertoman perusteella murhahankkeen syy oli Vilhusen ja Aarnion yhteistoiminta ja se, että alamaailmassa ei hyväksytty asiaa.
Alamaailmassa poliisin ja rikollisten yhteistyötä ei katsota hyvällä ainakaan silloin, jos kyse ei ole täysin rikollisten ehdoilla tapahtuvasta poliisikorruptiosta.
Helsingin Sanomat on saanut tietoa Vilhusta koskevasta murhasuunnitelmasta myös muista viranomaislähteistä.
Yksi viranomaislähde kertoo HS:lle nimettömänä, että tietoa Vilhusen uhasta tuli useista lähteistä ja tämän takia viranomaiset suhtautuivat tietoon vakavasti. Osa viranomaisista on puolestaan pitänyt tietoja yksilöimättöminä.
VIRANOMAISTEN murhasuunnitelmaan kytkemä
Raimo Andersson istui Vilhusen uhan aikana elinkautistuomiota ruotsinturkkilaisen Volkan Ünsalin palkkamurhasta. Myös Andersson kuului aikoinaan More-rikollisjärjestön keskeisiin miehiin.
- Raimo Andersson kuului rikollisjärjestö Moreen. Kuva: POLIISIN ESITUTKINTA-AINEISTO
- Raimo_Andersson.jpg (58.88 KiB) Katsottu 16447 kertaa
Vilhusen ja Aarnion yhteistyön paljastumisen aikoihin Andersson oli ehtinyt tehdä mittavan rikollisen uran Suomen ja Ruotsin maaperällä.
Jo 1980-luvulla Andersson oli tuomittu esimerkiksi
Miika Kortekallion suuren huumeliigan oikeudenkäynnissä. Aarnio ja Helsingin huumepoliisi käräyttivät liigan ennen kuin Aarnio palkittiin vuonna 1987 vuoden poliisina.
VILHUSTA koskeva uhka tuli esiin myös Aarnion huumejutun esitutkinnassa. Veijalaisen kuulustelukertomuksesta käy ilmi, että Vilhusen palkkamurhaa koskeva uhka on ollut poliisin tiedossa viimeistään marraskuussa 2015.
Kyseinen kohta kuulustelusta on salattu Aarnion huume- ja virkarikosjutun esitutkintapöytäkirjasta, mutta Vilhunen toimitti Helsingin Sanomien nähtäväksi kohdan salaamattomasta pöytäkirjasta. Esitutkintapöytäkirjassa Veijalainen ei puhu Anderssonista nimeltä, mutta hän mainitsee Vilhusesta tarjotun palkkion.
”[Minua] huolestutti toisesta vankilasta esitetty, rahakorvausta vastaan toteutettava hyökkäys Vilhusta kohtaan”, Veijalainen kertoi tuolloin.
Veijalainen sanoo HS:lle, ettei hän voi kommentoida asiaa.
KEIJO VILHUNEN kertoo, että hän on halunnut tuoda itseään koskevan murhahankkeen Helsingin Sanomien tietoon kahdesta syystä.
Ensimmäinen niistä on se, että keskusrikospoliisin tutkinta häneen kohdistuneesta murhasuunnitelmasta ei ole edennyt vuosiin.
”Kyllähän tämmöisestä täytyisi tehdä rikosilmoitus ehdottomasti. Ja olisi täytynyt tutkia silloin, kun Andersson oli vielä elossa”, Vilhunen sanoo.
Andersson murhattiin huhtikuussa 2018 kotiinsa Vantaalle kostean illan päätteeksi. Hän oli tuolloin vankilomilla.
RIKOSLAISSA on säädetty rangaistavaksi törkeän henkeen tai terveyteen kohdistuvan rikoksen valmistelu. Se täyttyy, jos joku esimerkiksi laatii yksityiskohtaisen murhasuunnitelman tai palkkaa jonkun tekemään henkirikoksen.
Rikosylikomisario
Tero Haapala keskusrikospoliisista kertoo, että Vilhuseen kohdistuva uhka on ollut esillä siitä lähtien, kun Aarnio-vyyhtiä alettiin tutkia vuonna 2013. Useiden lähteiden mukaan tilannetta seurataan, mutta esitutkintaa ei ole vireillä.
”Jutun alusta asti on tullut tällaisia tietoja [uhasta], mutta mitään konkretiaa ei ole. Tämä on riskialtista bisnestä”, Haapala sanoo. Tämän enempää hän ei halua asiaa kommentoida.
VILHUSEN toinen syy kertoa asiasta on se, että Raimo Andersson todisti vielä eläessään Vilhusta vastaan
Volkan Ünsalin palkkamurhaa koskevassa tutkinnassa.
Vilhusen mukaan Anderssonin puheiden motiivina oli kosto.
Volkan Ünsal oli leveää elämää tavoitellut 26-vuotias ruotsinturkkilainen pikkurikollinen. Hän oli riitaantunut rikollisporukkansa kanssa Ruotsissa.
Ünsalin elämä päättyi Vuosaaressa lokakuussa 2003. Hänet murhasi rahaa vastaan joukko suomalaisrikollisia. Teosta tuomittiin Andersson ja kaksi muuta suomalaisrikollista sekä murhan ruotsalainen tilaaja
Leopoldo Gonzalez Carmona.
Keskusrikospoliisi avasi kuitenkin muutama vuosi sitten jutun uudestaan. Uudessa tutkinnassa Andersson, toinen teosta tuomittu suomalaisrikollinen
Jani Leinonen ja Gonzalez Carmona ovat kertoneet Vilhusen osallisuudesta murhaan.
Helmikuun lopulla apulaisvaltakunnansyyttäjä
Jukka Rappe päätti nostaa syytteet murhasta Jari Aarniota ja Keijo Vilhusta vastaan. Vilhusta syytetään osallisuudesta murhan järjestelyihin ja Aarniota siitä, että hän tiesi murhasta etukäteen ja jätti teon poliisina estämättä. Molemmat kiistävät syyllistyneensä asiassa rikokseen.
VILHUNEN kertoo kokevansa, että hänellä on ollut ongelmia saada kirjattua Anderssonin ja muiden tuomittujen pahat aikeet häntä kohtaan Ünsalin murhajutun esitutkintaan.
”Kyllä viranomaisten olisi pitänyt tuoda tällainen tieto tässä Ünsal-asian esitutkinnassa ilmi. Jollain tavalla viitata siihen, eikä tehdä niin, että se jätetään kokonaan pois siitä. Onhan sillä iso merkitys, kun ruvetaan arvioimaan näiden kertomuksia”, Vilhunen sanoo.
Tutkinnanjohtaja
Jukka Haavisto ei näe syytä kirjata uhkaa esitutkintapöytäkirjaan.
”Miksi sinne kirjattaisiin turvallisuuteen liittyviä asioita, kun tutkitaan vuonna 2003 tapahtuneita asioita?” Haavisto sanoo.
ÜNSALIN murhajuttua istutaan oikeudessa todennäköisesti ensi syksynä. Voiko tiedustelutieto Vilhuseen kohdistetusta murhasuunnitelmasta siis heikentää Raimo Anderssonin kertomuksen arvoa näyttönä?
Vilhusta puolustava asianajaja
Markku Fredman on toistuvasti kyseenalaistanut sen, kuinka luotettavana murhasta jo tuomittujen kertomuksia voidaan pitää.
Tutkinnanjohtaja Haaviston mielestä uhka-asia ei vaikuta olennaisesti Anderssonin tai muiden kertomusten luotettavuuden arviointiin.
Rikosoikeuden professori
Kimmo Nuotio Helsingin yliopistosta puolestaan sanoo, että oikeus joutuu harkitsemaan Anderssonin puheiden arvoa erityisen huolella, jos joku nostaa oikeudessa esiin puheiden todenperäisyyttä kyseenalaistavia tietoja. Esimerkiksi kuulusteltavan kostomotiivi ei kuitenkaan automaattisesti nollaa puheiden arvoa, jos muu näyttö on vahvaa ja tukee kertomusta.
Yksittäisten näytön osasten arviointia Nuotio pitää vaikeana, ennen kuin kaikki palaset ovat pöydällä.
”Näytön arviointi on kokonaisuus. Tuomioistuimen näkökulmasta on usein kyse siitä, että on eri hypoteeseja siitä, mitä on tapahtunut. Sitten katsotaan, pystytäänkö syytteessä kuvatut asiat vahvistamaan niin, että asiasta ei jää varteenotettavaa epäilyä.”
- Vilhusjutun_kaavio.jpg (78.89 KiB) Katsottu 16447 kertaa