Bodom - aineistoon linkkejä
-
Loka
- Alibin Kestotilaaja
- Viestit: 5206
- Liittynyt: Ti Kesä 12, 2007 10:28 pm
- Paikkakunta: On The Edge
Alibi nro 5/2004;
Alibi löysi yllätystodistajan; Viimeinen silminnäkijä.
Espoolainen Harry Wendelin oli iltayhdeksältä Bodomjärven niemenkärjessä. Hän näki ja kuuli leiripaikalle tulleet nuoret, joilla ei ainakaan silloin ollut pienintäkään riitaa. Wendelin on vaiennut tärkeistä havainnoistaan 44 vuoden ajan eikä poliisikaan ole häntä vielä kuullut.
Espoolainen Harry Wendelin, 55, otti Alibi-lehden toimitukseen yhteyttä ja kertoi olleensa Bodomjärvellä 5. kesäkuuta 1960. Hän sanoi tehneensä havaintoja telttailemassa olleista nuorista. Wendelin kertoi vaienneensa 44 vuotta, mutta nyt Bodom-jutun uusien vaiheiden myötä hän päätti astua esiin.
-Poliisi ei ole minua vielä kertaakaan kuullut, Harry Wendelin sanoi.
Sovimme, että tämän jutun ilmestymisen jälkeen hän ilmoittautuu poliisille, ellei sitten keskusrikospoliisi ennen sitä ota häneen yhteyttä. Tapaamme Harry Wendelinin rivitalokodissa. Heti kun astun sisälle alkaa tarina 44 vuoden takaa..
-Olin silloin 12 vuotias poika. Asuin siinä lähistöllä ja tapana oli käydä lenkkipolulla juoksemassa. Siihen aikaan urheilu oli tärkeä osa elämääni.
Myös 5. kesäkuuta 1960 Wendelin lähti lenkkipolulle isäpuolensa kanssa.
-Kello oli jotain yhdeksän illalla kun juostiin lenkkipolkua pitkin kohti Bodominjärven niemeä. Menimme läheltä heidän telttaansa. En nähnyt heitä selvästi, mutta kuulin kuitenkin heidän keskusteluaa, Harry sanoo.
Tuolla teltassa olivat tuolloin Nils Gustafsson, Seppo Boisman, Anja Tuulikki Mäki ja Maili Irmeli Björklund.
Mitä havaintoja teit? Mitä siellä silloin tapahtui? -Sen muistan varmuudella, että mitään kinaa ei ollut. Ei kuulunut myöskään mitään känniläisten örinää, vaan se oli aivan normaalia keskustelua. He käyttäytyivät ihan kuin ketä tahansa ihmiset. Näin heidät seisomassa, en tosin ole varma olivatko kaikki siinä. Varmuudella näin ja kuulin kaksi henkilöä. He olivat molemmat miehiä. Näin pitkän ajan jälkeen on tietysti vaikea ihan tarkasti muistaa kaikkea, Harry miettii. Sen hän muistaa, että miehet juttelivat aivan teltan vieressä.
Kuulas kesäilta; Kun kello oli yli yhdeksän illalla, Bodomjärven niemenkärjessä ei siis ollut mitään riitaa, tappelua tahi muutenkaan minkäänlaista eripuraa.
-Kyllä se olisi heidän keskustelustaan kuulunut jos heillä olisi ollut keskenään jotain kinaa. Harry Wendelin kävi vedessä virkistäytymässä.
-En varsinaisesti uinut, mutta sen verran olin vedessä että kastelin itseni.
12-vuotias Wendelin siis meni teltan ohi, kävi vedessä ja palasi takaisin, nuorten telttapaikan jälleen ohittaen.
-Muistan silloin olleen sen verran hämärää, että pulikoin vedessä alasti. Silloin oli kuulas kesä ilta..
"Näin Gustafssonin teltan päällä";
Wendelin palasi tuttua lenkkipolkua pitkin kotiinsa.
-En voinut kuvitellakkaan, että siellä telttapaikalla surmattiin kolme ihmistä! Aamulla Wendelin lähti kavereittensa kanssa uudelle lenkille. Hän tuli tapahtumapaikalle, Bodomjärven niemenkärkeen, yli puoli tuntia ennen poliiseja.
-Siellä oli arviolta 5-6 ihmistä. He olivat vanhempia kuin minä.
-Enhän minä ruvennut kopeloimaan niitä ruumiita. Olin silloin vielä lapsi.. Joku sanoi, että yksi on lähtenyt ilmoittamaan poliisille tapahtuneesta. Silloinhan ei eletty mitään kännykkä aikaa.. Olin ihan vieressä. Teltta oli niin veressä kuin olla voi. Nils Gustafsson makasi teltan päällä. Gustafsson oli siinä kunnossa, että luulin häntä ilman muuta kuolleeksi, Wendelin toteaa.
Wendeliniä jäi jälkeen päin ihmetyttämään poliisien toiminta.
-He vain pukkasivat Gustafssonia jalalla, jolloin hän korahteli hieman. Itse olisin ainakin kokeillut pulssia.
Miten muut uhrit olivat? -Ne olivat siinä ihan lähellä. En nähnyt kuin yhden moottoripyörän, mutta tottakai niitä oli kaksi, kun henkilöitäkin oli neljä.
Muita ei näkynyt; Muistatko että Nils Gustafssonissa olisi ollut vammoja? -Ja paljon! Niitä oli todella paljon! Sen takia luulinkin, että hän oli kuollut. Puukoniskuja näkyi kaulassa ja muualla kehoa. Helppoahan se on kenet tahansa tappaa jos teltan heittää kasaan ja rupeaa takomaan. Teltan sisällä ei silloin ole paljon tehtävissä, Wendelin pohdiskelee.
Kun poliisi tuli surmapaikalle, moni tärkeä asia jäi huomioimatta.
-Vaikka olin siellä, poliisi ei missään vaiheessa ottanut henkilötietojani.
Bodomjärven tapahtumat ovat vaivanneet Wendelinin mieltä 44 vuoden ajan.
-Olen pitänyt tämän asian kaapissa, Wendelin kuvailee.
-Nyt tuntuu selvästi helpottavalta kun pääsen kertomaan tästä. Muistikuvat ovat palautuneet niin, että muistan siitä yllättäviäkin yksityiskohtia, hän lisää.
Iltayhdeksän aikaan Wendelin ei nähnyt Bodominjärven niemenkärjessä ketään muita kuin telttailijat.
-En nähnyt järvellä enkä maastossa.
Harry Wendelin saattaa olla viimeinen ja ainoa henkilö, isäpuolensa lisäksi, joka on nähnyt nuoret retkeilijät elossa.
-Siihen aikaan niemenkärjessä ei enää juuri ihmisiä liikkunut.
Wendelin tunsi alueen ja sen elämän hyvin, sillä hänellä oli tapana käydä iltaisinkin juoksulenkillä, innokas urheilupoika kun siihen aikaan oli. Hän harrasti juoksun lisäksi koripalloa.
"Gustafsson oli huonossa kunnossa"; Oletko käynyt Bodominjärven niemenkärjessä noiden tapahtumien jälkeen? -Kyllä olen, mutta siitä on jo paljon aikaa. Taitaa olla kulunut jo 20 vuotta. Kunnollista lenkkipolkua siellä siellä ei kai enää ole.
Oli lenkkipolkua tai ei, viime aikoina polku Bodominjärven niemenkärkeen on syntynyt itsestään kun ihmiset ovat kiinnostuneet surmapaikasta uudelleen. Sanotaan, että niemenkärjestä on tullut suoranainen kansanvaellus-kohde.
Miten järkyttävinä koit silloin 12-vuotiaana ne tapahtumat? -Todella järkyttävinä. Senhän takia mä koko asian suljettuun kaappiin laitoinkin. En puhunut asiasta muille kuin vanhemmilleni. He eivät ensin edes uskoneet mua. Viimeistään seuraavana päivänä uskoivat, kun lukivat lehteä.
Entä Nils Gustafssonin syyllisyys tahi syyttömyys? Mitä mieltä olet? -En usko että Nils Gustafsson olisi niitä tekoja tehnyt! En jaksa uskoa, että siinä kunnossa oleva mies olisi vielä kyennyt hävittämään puukon. Aluehan tutkittiin poliisin toimesta. Enkä usko, että kukaan on niin hullu että puukottaa itseään niin pahaan kuntoon. Hänhän oli ihan koomassa!
"Juoksin kotiin"; Harry Wendelin muistaa, että kun poliisit tulivat paikalle, ihmiset vain tuijottivat.
-Paikalle tuli jo aiemmin joitakin miehiä. En osannut ajatella, että he olivat ambulanssista.
Wendelin muistaa, kun poliisi pukkasi Nils Gustafssonia. Tällöin poliisimies sanoi: "Hei tämähän on hengissä!" Kun toista naisuhria vedettiin, sanottiin: "Tämä on jäykkä!"
-Jonkin ajan kuluttua poliisi sanoi, että alue suljetaan ja muiden pitää lähteä paikalta pois. Mieleni järkkyi ja palasin kotiin. Juoksin muuten viimeisen päälle kovaa.
Vielä yksi erikoinen tapahtuma on jäänyt Wendelinin mieleen..
-Myöhemmin sain sellaisen puhelinsoiton, jossa minua väitettiin murhaajaksi. Kyllä aika hyvä mielikuvitus täytyy olla kun tuollaista sanoo. Täytyy olla suorastaan sekopää! Ei kai 12-vuotias poika tuolla juoksentele iltalenkillä puukko kädessä, Harry Wendelin huomauttaa.
Hän on kertonut nyt kaiken sen mitä muistikuvat Bodominjärven tapahtumista ovat tuoneet mieleen. Harry Wendelin jää kotiinsa viettämään aurinkoista viikonloppua, ja odottamaan sopivaa hetkeä, jolloin kertoa havaintonsa poliisille.
Alibi löysi yllätystodistajan; Viimeinen silminnäkijä.
Espoolainen Harry Wendelin oli iltayhdeksältä Bodomjärven niemenkärjessä. Hän näki ja kuuli leiripaikalle tulleet nuoret, joilla ei ainakaan silloin ollut pienintäkään riitaa. Wendelin on vaiennut tärkeistä havainnoistaan 44 vuoden ajan eikä poliisikaan ole häntä vielä kuullut.
Espoolainen Harry Wendelin, 55, otti Alibi-lehden toimitukseen yhteyttä ja kertoi olleensa Bodomjärvellä 5. kesäkuuta 1960. Hän sanoi tehneensä havaintoja telttailemassa olleista nuorista. Wendelin kertoi vaienneensa 44 vuotta, mutta nyt Bodom-jutun uusien vaiheiden myötä hän päätti astua esiin.
-Poliisi ei ole minua vielä kertaakaan kuullut, Harry Wendelin sanoi.
Sovimme, että tämän jutun ilmestymisen jälkeen hän ilmoittautuu poliisille, ellei sitten keskusrikospoliisi ennen sitä ota häneen yhteyttä. Tapaamme Harry Wendelinin rivitalokodissa. Heti kun astun sisälle alkaa tarina 44 vuoden takaa..
-Olin silloin 12 vuotias poika. Asuin siinä lähistöllä ja tapana oli käydä lenkkipolulla juoksemassa. Siihen aikaan urheilu oli tärkeä osa elämääni.
Myös 5. kesäkuuta 1960 Wendelin lähti lenkkipolulle isäpuolensa kanssa.
-Kello oli jotain yhdeksän illalla kun juostiin lenkkipolkua pitkin kohti Bodominjärven niemeä. Menimme läheltä heidän telttaansa. En nähnyt heitä selvästi, mutta kuulin kuitenkin heidän keskusteluaa, Harry sanoo.
Tuolla teltassa olivat tuolloin Nils Gustafsson, Seppo Boisman, Anja Tuulikki Mäki ja Maili Irmeli Björklund.
Mitä havaintoja teit? Mitä siellä silloin tapahtui? -Sen muistan varmuudella, että mitään kinaa ei ollut. Ei kuulunut myöskään mitään känniläisten örinää, vaan se oli aivan normaalia keskustelua. He käyttäytyivät ihan kuin ketä tahansa ihmiset. Näin heidät seisomassa, en tosin ole varma olivatko kaikki siinä. Varmuudella näin ja kuulin kaksi henkilöä. He olivat molemmat miehiä. Näin pitkän ajan jälkeen on tietysti vaikea ihan tarkasti muistaa kaikkea, Harry miettii. Sen hän muistaa, että miehet juttelivat aivan teltan vieressä.
Kuulas kesäilta; Kun kello oli yli yhdeksän illalla, Bodomjärven niemenkärjessä ei siis ollut mitään riitaa, tappelua tahi muutenkaan minkäänlaista eripuraa.
-Kyllä se olisi heidän keskustelustaan kuulunut jos heillä olisi ollut keskenään jotain kinaa. Harry Wendelin kävi vedessä virkistäytymässä.
-En varsinaisesti uinut, mutta sen verran olin vedessä että kastelin itseni.
12-vuotias Wendelin siis meni teltan ohi, kävi vedessä ja palasi takaisin, nuorten telttapaikan jälleen ohittaen.
-Muistan silloin olleen sen verran hämärää, että pulikoin vedessä alasti. Silloin oli kuulas kesä ilta..
"Näin Gustafssonin teltan päällä";
Wendelin palasi tuttua lenkkipolkua pitkin kotiinsa.
-En voinut kuvitellakkaan, että siellä telttapaikalla surmattiin kolme ihmistä! Aamulla Wendelin lähti kavereittensa kanssa uudelle lenkille. Hän tuli tapahtumapaikalle, Bodomjärven niemenkärkeen, yli puoli tuntia ennen poliiseja.
-Siellä oli arviolta 5-6 ihmistä. He olivat vanhempia kuin minä.
-Enhän minä ruvennut kopeloimaan niitä ruumiita. Olin silloin vielä lapsi.. Joku sanoi, että yksi on lähtenyt ilmoittamaan poliisille tapahtuneesta. Silloinhan ei eletty mitään kännykkä aikaa.. Olin ihan vieressä. Teltta oli niin veressä kuin olla voi. Nils Gustafsson makasi teltan päällä. Gustafsson oli siinä kunnossa, että luulin häntä ilman muuta kuolleeksi, Wendelin toteaa.
Wendeliniä jäi jälkeen päin ihmetyttämään poliisien toiminta.
-He vain pukkasivat Gustafssonia jalalla, jolloin hän korahteli hieman. Itse olisin ainakin kokeillut pulssia.
Miten muut uhrit olivat? -Ne olivat siinä ihan lähellä. En nähnyt kuin yhden moottoripyörän, mutta tottakai niitä oli kaksi, kun henkilöitäkin oli neljä.
Muita ei näkynyt; Muistatko että Nils Gustafssonissa olisi ollut vammoja? -Ja paljon! Niitä oli todella paljon! Sen takia luulinkin, että hän oli kuollut. Puukoniskuja näkyi kaulassa ja muualla kehoa. Helppoahan se on kenet tahansa tappaa jos teltan heittää kasaan ja rupeaa takomaan. Teltan sisällä ei silloin ole paljon tehtävissä, Wendelin pohdiskelee.
Kun poliisi tuli surmapaikalle, moni tärkeä asia jäi huomioimatta.
-Vaikka olin siellä, poliisi ei missään vaiheessa ottanut henkilötietojani.
Bodomjärven tapahtumat ovat vaivanneet Wendelinin mieltä 44 vuoden ajan.
-Olen pitänyt tämän asian kaapissa, Wendelin kuvailee.
-Nyt tuntuu selvästi helpottavalta kun pääsen kertomaan tästä. Muistikuvat ovat palautuneet niin, että muistan siitä yllättäviäkin yksityiskohtia, hän lisää.
Iltayhdeksän aikaan Wendelin ei nähnyt Bodominjärven niemenkärjessä ketään muita kuin telttailijat.
-En nähnyt järvellä enkä maastossa.
Harry Wendelin saattaa olla viimeinen ja ainoa henkilö, isäpuolensa lisäksi, joka on nähnyt nuoret retkeilijät elossa.
-Siihen aikaan niemenkärjessä ei enää juuri ihmisiä liikkunut.
Wendelin tunsi alueen ja sen elämän hyvin, sillä hänellä oli tapana käydä iltaisinkin juoksulenkillä, innokas urheilupoika kun siihen aikaan oli. Hän harrasti juoksun lisäksi koripalloa.
"Gustafsson oli huonossa kunnossa"; Oletko käynyt Bodominjärven niemenkärjessä noiden tapahtumien jälkeen? -Kyllä olen, mutta siitä on jo paljon aikaa. Taitaa olla kulunut jo 20 vuotta. Kunnollista lenkkipolkua siellä siellä ei kai enää ole.
Oli lenkkipolkua tai ei, viime aikoina polku Bodominjärven niemenkärkeen on syntynyt itsestään kun ihmiset ovat kiinnostuneet surmapaikasta uudelleen. Sanotaan, että niemenkärjestä on tullut suoranainen kansanvaellus-kohde.
Miten järkyttävinä koit silloin 12-vuotiaana ne tapahtumat? -Todella järkyttävinä. Senhän takia mä koko asian suljettuun kaappiin laitoinkin. En puhunut asiasta muille kuin vanhemmilleni. He eivät ensin edes uskoneet mua. Viimeistään seuraavana päivänä uskoivat, kun lukivat lehteä.
Entä Nils Gustafssonin syyllisyys tahi syyttömyys? Mitä mieltä olet? -En usko että Nils Gustafsson olisi niitä tekoja tehnyt! En jaksa uskoa, että siinä kunnossa oleva mies olisi vielä kyennyt hävittämään puukon. Aluehan tutkittiin poliisin toimesta. Enkä usko, että kukaan on niin hullu että puukottaa itseään niin pahaan kuntoon. Hänhän oli ihan koomassa!
"Juoksin kotiin"; Harry Wendelin muistaa, että kun poliisit tulivat paikalle, ihmiset vain tuijottivat.
-Paikalle tuli jo aiemmin joitakin miehiä. En osannut ajatella, että he olivat ambulanssista.
Wendelin muistaa, kun poliisi pukkasi Nils Gustafssonia. Tällöin poliisimies sanoi: "Hei tämähän on hengissä!" Kun toista naisuhria vedettiin, sanottiin: "Tämä on jäykkä!"
-Jonkin ajan kuluttua poliisi sanoi, että alue suljetaan ja muiden pitää lähteä paikalta pois. Mieleni järkkyi ja palasin kotiin. Juoksin muuten viimeisen päälle kovaa.
Vielä yksi erikoinen tapahtuma on jäänyt Wendelinin mieleen..
-Myöhemmin sain sellaisen puhelinsoiton, jossa minua väitettiin murhaajaksi. Kyllä aika hyvä mielikuvitus täytyy olla kun tuollaista sanoo. Täytyy olla suorastaan sekopää! Ei kai 12-vuotias poika tuolla juoksentele iltalenkillä puukko kädessä, Harry Wendelin huomauttaa.
Hän on kertonut nyt kaiken sen mitä muistikuvat Bodominjärven tapahtumista ovat tuoneet mieleen. Harry Wendelin jää kotiinsa viettämään aurinkoista viikonloppua, ja odottamaan sopivaa hetkeä, jolloin kertoa havaintonsa poliisille.
Ei Bodomilla ollut lenkkipolkua vielä tuolloin.
Harry Wendelin...ihan outo nimi.
http://stuff.salde.net/flash/vittu_vs_saatana.swf
Harry Wendelin...ihan outo nimi.
http://stuff.salde.net/flash/vittu_vs_saatana.swf
Niin tai sitten Gustafsson ei ollut enää paikalla tuossa vaiheessa.konsta kirjoitti:Loistavaa näyttelijätyötä taas Kustulta.
Tietysti on myös mahdollista, että kertoja, Harry Wendelin sekoittaa yksinkertaisesti päät eri henkilöihin - olihan teltalla viaton uhri, jota oli raivöpäisesti tikattu puukolla niskaan.
Mielenkiintoinen tuo kertomus joka tapauksessa on, kuten silminnäkijöiden kuvaukset yleensäkin.
Kiitos tästä Lokalle.
Totuus on faktojen tunnustamista.
http://www.youtube.com/watch?v=v4YNI-1bw6I
http://www.youtube.com/watch?v=5mFSOqKMaJA
http://www.youtube.com/watch?v=aXMM9CHrxlw
"kalanpää minun, minun pää pirun, minä pirun, kala minun"
http://www.youtube.com/watch?v=v4YNI-1bw6I
http://www.youtube.com/watch?v=5mFSOqKMaJA
http://www.youtube.com/watch?v=aXMM9CHrxlw
"kalanpää minun, minun pää pirun, minä pirun, kala minun"
-
Merivuokko
- Jane Marple
- Viestit: 1004
- Liittynyt: La Heinä 07, 2007 7:26 pm
Tikattu niskaan puukolla, mutta ei tiedä kun ei ole peiliä.
Nämä jutut ovat nyt näitä juttuja, jotka niittaavat mahdollisen tekijän.
Kun noin kaksi vuotta ennen oikeudenkäyntiä käytiin läpi näitä asioita
Heikin kanssa, uudet tutkimukset olivat silloin alkaneet, niin Heikki totesi
Gustafsonista, ettei voi olla tekijä, koska oli niin pahasti hakattu häntäkin,
henkihieveriin.
Siis hänet oli suljettu mielistä pois mahdollisena tekijänä, koska se oli
mahdotonta, nipinnapin oli henki pelastunut.
Siis, joo.
Puukonjälkiä kaulassa, näinköhän?
Puukolla jos tikkaa kaulaan, niin LUULTAVASTI osuu jossain vaiheessa valtimoon ja se on silloin enää minuuteista kiinni, kun joko taivahan portit kolahtavat, taikka helvetin uunit odottavat.
Nuo Gussen kaulaan puukottamiset, ovat minulle aivan uutta, mutta konstaan tuntui koko tarina uppoavan, kuin Estonia Suomenlahteen, vai oliko se Itämeri.
Sepiähän oli tuikittu puukolla kaulaan, joten on tuo Wendelius saattanut sotkea naamat, kun on aikuisten jalkovälistä maailmaa tutkinut.
Ihme, ettei puhu mitään riisutusta Irmelistä, sillä se olisi varmasti saattanut jäädä päällimmäisenä mieleen murhatuista.
Samaten tuo lausunto Gussea potkaiseesta poliisista, että "täähän on hengissä", onkohan tuokaan ihan faktaa?
Ei poliisi paikalle tullessaan tiennyt kuolleista mitään, joten miten olisi voinut tuollaista sanoakaan, luulisin.
Eikös ollut ilmoitettu, että niemellä on tapeltu siellä on hengissä yksi henkilö, joten ei kait tuon olisi pitänyt olla poliisille mikään yllätys?
Yllätys varmaan oli sitä vastoin se, että siellä olikin yhden haavoittuneen lisäksi vielä kolme kuollutta.
Ei tarina tuollaisena uppoa meikäläiseen, ei sitten millään, sillä siinä on liikaa keksityn makua.
Gusse itse sanoi, että ryypättin ja Wendelius etteivät pojat vaikuttaneet kännisiltä.
Lauluvihossa luki "Sepi ja Nisse kännissä" !
No jospa sitä viinaa alettiinkin ottamaan kaksin käsin sitten myöhemmin.
Mikähän oli koris-seura jossa tämä urheilijanuorukainen harrasti korista, se ei ollut silloinkaan kovin suosittu urheilumuoto Espoossa.
Eiköhän tämäkin yllätystodistaja sitten mene sinne samaan läjään, minne muutkin yllätystodistajat.
Huomaatko konsta, kuinka helppo on uskoa näitä todistajia, kun ne ajavat sitä linjaa, joka itsellänsäkin on?
Puukonjälkiä kaulassa, näinköhän?
Puukolla jos tikkaa kaulaan, niin LUULTAVASTI osuu jossain vaiheessa valtimoon ja se on silloin enää minuuteista kiinni, kun joko taivahan portit kolahtavat, taikka helvetin uunit odottavat.
Nuo Gussen kaulaan puukottamiset, ovat minulle aivan uutta, mutta konstaan tuntui koko tarina uppoavan, kuin Estonia Suomenlahteen, vai oliko se Itämeri.
Sepiähän oli tuikittu puukolla kaulaan, joten on tuo Wendelius saattanut sotkea naamat, kun on aikuisten jalkovälistä maailmaa tutkinut.
Ihme, ettei puhu mitään riisutusta Irmelistä, sillä se olisi varmasti saattanut jäädä päällimmäisenä mieleen murhatuista.
Samaten tuo lausunto Gussea potkaiseesta poliisista, että "täähän on hengissä", onkohan tuokaan ihan faktaa?
Ei poliisi paikalle tullessaan tiennyt kuolleista mitään, joten miten olisi voinut tuollaista sanoakaan, luulisin.
Eikös ollut ilmoitettu, että niemellä on tapeltu siellä on hengissä yksi henkilö, joten ei kait tuon olisi pitänyt olla poliisille mikään yllätys?
Yllätys varmaan oli sitä vastoin se, että siellä olikin yhden haavoittuneen lisäksi vielä kolme kuollutta.
Ei tarina tuollaisena uppoa meikäläiseen, ei sitten millään, sillä siinä on liikaa keksityn makua.
Gusse itse sanoi, että ryypättin ja Wendelius etteivät pojat vaikuttaneet kännisiltä.
Lauluvihossa luki "Sepi ja Nisse kännissä" !
No jospa sitä viinaa alettiinkin ottamaan kaksin käsin sitten myöhemmin.
Mikähän oli koris-seura jossa tämä urheilijanuorukainen harrasti korista, se ei ollut silloinkaan kovin suosittu urheilumuoto Espoossa.
Eiköhän tämäkin yllätystodistaja sitten mene sinne samaan läjään, minne muutkin yllätystodistajat.
Huomaatko konsta, kuinka helppo on uskoa näitä todistajia, kun ne ajavat sitä linjaa, joka itsellänsäkin on?
No en ihan kaikkea sulata Wendilinin kertomuksesta, aika tekee tehtävänsä. Mutta tuo mitä hän kertoo uhrien tökkimisistä ja jaloista raahaamisista, on kyllä linjassa koko muun tarinan ja muiden todistajien kanssa.Hessu52 kirjoitti: Huomaatko konsta, kuinka helppo on uskoa näitä todistajia, kun ne ajavat sitä linjaa, joka itsellänsäkin on?
Tuolla oli mielenkiintoinen linkki Uuden Suomen kirjoitukseen 9.6.1960:
..... Eräiden Uuden Suomen saamien tietojen mukaan ovat onkimiehet nähneet retkeläisten teltan murhayön aamuna klo 4 aikaan. Koska teltta vielä tällöin oli pystyssä, on verityön täytynyt tapahtua klo 4 ja klo 6 välisenä aikana, sillä klo 6 aamulla saapuneet linturetkeilijät näkivät kaiken todennäköisyyden mukaan murhaajan tämän poistuessa paikalta.
.....
Mielenkiinto kohdistuu siihen, että ketä olivat nämä onkimiehet, ja mistä he havaintonsa tekivät? Se kiinnostaisi kovasti. Siitäkö on merkattu alkamaan se mahdollinen aika, klo 4-6 ?
Itse olen arvellut rikoksen tapahtuneen noin klo 3.30, jolloin on myöskin huhujen mukaan kuultu avunhuutoja. Se aika sopisi hyvin. Tuo Uuden Suomen tieto voi olla epäluotettava ainakin kellonajan suhteen. Itse arvelen tekijöitä olleen kaksi, toinen tosin saattoi olla vain lähinnä apuri.
Tuntuu kyllä joskus siltäkin, että tutkimuksia on ohjailtu jostakin korkealta tasolta. Ei ole haluttu löytää ratkaisua - se olisi kyllä kumma juttu. Silloin kysymyksessä saattaisi olla lahjonta ja/tai kiristys. Tällainen ajatus vain pyrkii joskus mieleen, vaikka se toisaalta tuntuu mahdottomalta Suomessa.
Nimenomaan Uuden Suomen toimittajat yrittivät tuolloin tutkia tätä juttua. Se kyllä saattoi tapahtua vähän myöhemmin, jolloin he tapasivat mm. ylipoliisipäällikön.
..... Eräiden Uuden Suomen saamien tietojen mukaan ovat onkimiehet nähneet retkeläisten teltan murhayön aamuna klo 4 aikaan. Koska teltta vielä tällöin oli pystyssä, on verityön täytynyt tapahtua klo 4 ja klo 6 välisenä aikana, sillä klo 6 aamulla saapuneet linturetkeilijät näkivät kaiken todennäköisyyden mukaan murhaajan tämän poistuessa paikalta.
.....
Mielenkiinto kohdistuu siihen, että ketä olivat nämä onkimiehet, ja mistä he havaintonsa tekivät? Se kiinnostaisi kovasti. Siitäkö on merkattu alkamaan se mahdollinen aika, klo 4-6 ?
Itse olen arvellut rikoksen tapahtuneen noin klo 3.30, jolloin on myöskin huhujen mukaan kuultu avunhuutoja. Se aika sopisi hyvin. Tuo Uuden Suomen tieto voi olla epäluotettava ainakin kellonajan suhteen. Itse arvelen tekijöitä olleen kaksi, toinen tosin saattoi olla vain lähinnä apuri.
Tuntuu kyllä joskus siltäkin, että tutkimuksia on ohjailtu jostakin korkealta tasolta. Ei ole haluttu löytää ratkaisua - se olisi kyllä kumma juttu. Silloin kysymyksessä saattaisi olla lahjonta ja/tai kiristys. Tällainen ajatus vain pyrkii joskus mieleen, vaikka se toisaalta tuntuu mahdottomalta Suomessa.
Nimenomaan Uuden Suomen toimittajat yrittivät tuolloin tutkia tätä juttua. Se kyllä saattoi tapahtua vähän myöhemmin, jolloin he tapasivat mm. ylipoliisipäällikön.
Olen usein miettinyt sitä, että mukana saattoi olla tutkimassa "jonkun" sukulainen tai läheinen henkilö.Sariola kirjoitti:Tuntuu kyllä joskus siltäkin, että tutkimuksia on ohjailtu jostakin korkealta tasolta. Ei ole haluttu löytää ratkaisua - se olisi kyllä kumma juttu. Silloin kysymyksessä saattaisi olla lahjonta ja/tai kiristys. Tällainen ajatus vain pyrkii joskus mieleen, vaikka se toisaalta tuntuu mahdottomalta Suomessa.
Muista lähdekritiikki!
Kun Jarva joskus 70-luvulla myönsi Uuden Suomen toimittajalle, että "ajat olivat silloin sellaiset", niin hän ei välttämättä tarkoittanut Assmannia.Sariola kirjoitti:.
Tuntuu kyllä joskus siltäkin, että tutkimuksia on ohjailtu jostakin korkealta tasolta. Ei ole haluttu löytää ratkaisua - se olisi kyllä kumma juttu. Silloin kysymyksessä saattaisi olla lahjonta ja/tai kiristys. Tällainen ajatus vain pyrkii joskus mieleen, vaikka se toisaalta tuntuu mahdottomalta Suomessa.
Jopa Kytäjän surmienkin aikaan "ajat olivat jotenkin kummalliset". Surmat oli tehty harvinaisella, järeällä käsiaseella, jollainen tiedettiin kartanon heralla olleen. Lisäksi tiedettiin, että kyseinen henkilö vahtii maitaan aseistautuneen, hyvinkin tarkasti.
Mutta tutkinta vain aloitettiin ihan muusta, poliisilla ikäänkuin valtava tarve löytää syylliseksi joku muu.
Bodomissa poliisi ratsasi kuin päätön kana, pitkin etelä-Suomen metsiköitä, Helsingin satamia jne. Heti lähdettiin tuntemattoman kulkumiehen perään, tuntomerkkejäkin vaihdettiin vähän väliä. Vielä 1966, Ylösjoen alaisuudessa lähdettiin etsimään mustapartaista miestä.
Ja kun lopulta saatiin SuPO:sta, eli Lars Heikkilä, niin hän laittoi monivuotisen tutkintansa raportit vahingossa silppuriin.
Mm Markkula ihmetteli sitä, että kartanolinjaa ei juuri tutkittu, vaikka alueella oli aiheesta huhuja.
No, kyllä se siitä.
(Fiction Factory)
Mikä syy sitten oli ottaa Gusse syyniin kartanon sijaan, sillä eihän kukaan kait poliisia lukuunottamatta tiennyt tutkimusten uudelleen avaamisesta mitään, ennen kuin Gusse pidätettiin.
Eiköhän se karsinta ole ollut nyt uusissa tutkimuksissa melko laaja ja pikkuhiljaa akanat erottuivat jyvistä, vai oliko se toisin päin.
Viimeisen tuolin vei joku muu ja Gusse jäi tuolitta, näin siinä kait kävi.
En usko poliiseilla olleen mitään henkilökohtaista Gussea kohtaan, mutta tutkimuslinja vei lopulta tuohon yhteen nimeen jonka Espoon käräjäoikeus sittemmin vapautti syytteistä.
Ei poliisin mosaiikkiteoria riittänyt vankeustuomioon, mutta spekulointiin sitäkin enemmän.
Tuskin murhia kukaan enää tunnustaa, jollei löydy niin järeitä todisteita, kuten puukko ja astalo, eli se kassi, jota kesällä menen naaraamaan ja se, että ne ovat siinä kunnossa, että niistä saa jotain irti.
Hullumpiakin asioita on vesi kätkenyt ja lopulta paljastanut, niin miksi ei sitten Bodomin surmatyökaluja ja jos onni on mukana, niin murhaaja on ne käärinyt visusti tiiviiseen nippuun, ennen sinkoamistaan niitä jorpakkoon, niin nähdään mihin nykyvehkeet riittävät.
Eiköhän se karsinta ole ollut nyt uusissa tutkimuksissa melko laaja ja pikkuhiljaa akanat erottuivat jyvistä, vai oliko se toisin päin.
Viimeisen tuolin vei joku muu ja Gusse jäi tuolitta, näin siinä kait kävi.
En usko poliiseilla olleen mitään henkilökohtaista Gussea kohtaan, mutta tutkimuslinja vei lopulta tuohon yhteen nimeen jonka Espoon käräjäoikeus sittemmin vapautti syytteistä.
Ei poliisin mosaiikkiteoria riittänyt vankeustuomioon, mutta spekulointiin sitäkin enemmän.
Tuskin murhia kukaan enää tunnustaa, jollei löydy niin järeitä todisteita, kuten puukko ja astalo, eli se kassi, jota kesällä menen naaraamaan ja se, että ne ovat siinä kunnossa, että niistä saa jotain irti.
Hullumpiakin asioita on vesi kätkenyt ja lopulta paljastanut, niin miksi ei sitten Bodomin surmatyökaluja ja jos onni on mukana, niin murhaaja on ne käärinyt visusti tiiviiseen nippuun, ennen sinkoamistaan niitä jorpakkoon, niin nähdään mihin nykyvehkeet riittävät.
Niin se varmaan meni. Vaikka poliisi kiistääkin, että Palon kirja olisi ollut mitenkään sysäyksen antajana tässä, niin Palo oli kuitenkin uuden tutkinnan ensimmäisiä kuulusteltuja.Hessu52 kirjoitti:
Viimeisen tuolin vei joku muu ja Gusse jäi tuolitta, näin siinä kait kävi.
Loppu taisi ollakkin sitten työtapaturmaa, huonoa tuuria, vääriä vihjeitä, ennen todisteita tehty teoria, joka vahingossa tuntui natsaavan jne.