NG ja bodomin varjo

[yövuoro]

^
Aikoinaan BV lukiessa mietin kommenteja Irmelistä. Gustafsson toteaa kirjassa, minäkö olisin tappanut rakkaan Irmelini. Muissa yhteyksissä esim. Salonius -95 ja ym puhuu hyvin vähän Irmelistä.
Kuitenkin kirjassa yllättäen tuodaan esille arkaluonteista taustaa Irmelin perhesuhteista. Mielestäni ei ollut tarpeen kokonaisuuden kannalta.

[Mariacka]

^Minusta kirjassa ei käy oikein hyvin ilmi, ovatko siinä Gustafssonin ajatuksina esitetyt virkkeet todella Gustafssonin ajatuksia vai Palon kirjallisen vapauden tuotoksia eli Palon omia projektioita.

Palo käyttää ajoittain ammattitaitoaan ja auktoriteettiaan törkeästi väärin mm. tulkitsemalla lausuntoja tarkoitushakuisesti sekä lähestulkoon syyttelemällä kaikkia muita lääkäreitä paitsi Tenovuota salaliittovehkeilystä poliisin kanssa, jopa totuuden muuntelusta.

Väkisinkin pistää miettimään, oliko puhe Irmelin aviottomasta taustasta jotenkin olennaista puolustuspuheen kannalta (Palo vihjaa siihen suuntaan, että nimenomaan pojat olivat seksin suhteen kokemattomia, joskin toiveikkaita). Vai onko kyse vain sekalaisesta ja sekavasta mietinnästä kilpajuoksussa kuoleman kanssa?

[teemu]

Silmäilin eilen tuota Varjo-kirjaa ja löysin vastauksen jossain muussa ketjussa pohdiskeltuun Irmelin isäasiaan. Palon mukaan Irmeli oli kahdeksanlapsisen perheen toiseksi vanhin, osa lapsista oli Irmelin äidin ja Takalan yhteisiä, osa aviottomia Irmeli mukaanlukien. Irmelin kerrottiin syntyneen evakkoreissulla.

Ilmeisesti Irmelin isästä ei sitten ollut sen kummempaa tietoa, Irmelin kuolinilmoituksessakin luki vain äiti ja isäpuoli, Juhani ja Hannu ym. muut sukulaiset ja tuttavat.

ETP nostaa esiin kysymyksiä perhesuhteista, sikäli kun niillä on jotain merkitystä.

Irmeli Björklundilla mainitaan olevan yksi sisar, joka ei kuulu ryhmään avioliiton ulkopuoliset lapset, toisin kuin hänen vanhempi ja nuorempi veljensä. Erikseen mainitaan, että IB:n sisaria ja sisarpuolia edustaa kuulusteluvaiheessa Juhani Takala.

Vaikuttaa siltä, että olisi tiedossa Irmeli Björklundin julkisuudessa tuntemattomia lähisukulaisia, koska edellä manitaan sekä (täys-)sisko, joka tunnetaan nimeltä ETP:stä, että sisarpuoli, jota ei tunneta. Voi toki olla kysymys ilmaisun epätarkkuudesta.

Jos sisarpuoli on olemassa, niin hänen täytyy olla Irmelin isän puolelta, ellei ETP:ssä mainitulla siskolla tarkoiteta sisarpuolta.

Jos taas Irmelillä todella on täyssisko, niin tällä olisi sama isä kuin Irmelillä. Kumpaakin kautta kautta olisi yhteys tähän tuntemattomaan isään ja hänen mahdollisiin muihin lapsiinsa.

Bertta Takalalla näkyy olevan kaksi Juhani-nimistä poikaa, eri sukunimellä. Joku viite tuossa voisi olla yhden tuntemattoman isän suuntaan, vaikka heikko.

[awa]

^^Mariacka, Palo kertoi kirjan kirjoitettuaan, että hän ja Gustafsson kävivät aina tekstin läpi, ennen kirjaan hyväksymistä. Eli kyllä ne kaikki Gustafssonin ajatuksetkin oli yhdessä mietitty ja päätetty ne näin kirjaan kirjoittaa.

Tuosta mitä toteat Palon arvostelevata tyylistä kirjoittaa muista lääkäreistä, olen täsmälleen samaa mieltä. Sääliittävän tekstiä ja sen tarkoitusta ei ole vaikea arvata.

Voisihan tuon joskus vaikka listata, missä kirjan sisällössä ilmenee todellista ylilyöntiä, vääristelyä ja asioiden värittämistä tiettyyn suuntaan - siitä listasta tulisi pitkä. Varsinaisia kirjan tekstisivuja on 221, ja veikkaan, että listalla aikalailla tuon verran niitä osoitettuja kohtia löytyy. Se siitä ja sillä sipuli.

- hymm -

[Mariacka]

Kiitokset teemulle ja awalle selvennyksistä.

Voi tosiaan olla, että sukulaisuussuhteiden kirjaamisessa on epätarkkuuksia. Onko tiedossa, oliko hra Takalalla lapsia muiden kuin Irmelin äidin kanssa? Palon kirjasta jää vain se kuva, että osa (kolme siis) perheen kahdeksasta lapsesta oli au-lapsia ja sitten oli yhteisiä. Sisarpuoli voi olla myös muu kuin verisukulainen. Sitäkään ei selvitetä, oliko Irmelin äidin kaikilla au-lapsilla sama isä. Ajattelen siis niin, että jos Irmelin äidillä on ollut kolme lasta - Juhani, Hannu ja Irmeli - yksin huollettavanaan ilman (avio)miestä, niin kai lapsia automaattisesti pidettiin täyssisaruksina. Jos Irmeli syntyi kesken evakkotaivalta kesällä 1944, niin onko todennäköistä, että myös hänen nuorempi veljensä on ns. täysveli? Mielenkiintoista.

awalle: On siis täysin mahdollista, että Palo kirjallisesti lahjakkaana henkilönä laittoi ajatuksia Gustafssonin päähän, ja Gustafsson sitten nämä hyväksyi.

[skoone]

Kiitokset teemulle ja awalle selvennyksistä.

Voi tosiaan olla, että sukulaisuussuhteiden kirjaamisessa on epätarkkuuksia. Onko tiedossa, oliko hra Takalalla lapsia muiden kuin Irmelin äidin kanssa? Palon kirjasta jää vain se kuva, että osa (kolme siis) perheen kahdeksasta lapsesta oli au-lapsia ja sitten oli yhteisiä. Sisarpuoli voi olla myös muu kuin verisukulainen. Sitäkään ei selvitetä, oliko Irmelin äidin kaikilla au-lapsilla sama isä. Ajattelen siis niin, että jos Irmelin äidillä on ollut kolme lasta - Juhani, Hannu ja Irmeli - yksin huollettavanaan ilman (avio)miestä, niin kai lapsia automaattisesti pidettiin täyssisaruksina. Jos Irmeli syntyi kesken evakkotaivalta kesällä 1944, niin onko todennäköistä, että myös hänen nuorempi veljensä on ns. täysveli? Mielenkiintoista.

Valitettavasti en pääse käsiksi muistiinpanoihini juuri nyt, mutta muistini mukaan Irmelin äiti oli os Björklund (s. Säkkijärvellä) ja aika nuori 1944 jolloin IB syntyi evakkopaikassa Pomarkussa ja jäi sinne isovanhempiensa luokse asumaan siihen asti kun äitinsä tarvitsi lapsenlikkaa, kun tämä oli mennyt itseään (7 vuotta?) nuoremman Takalan kanssa naimisiin ja jonka kanssa oli saanut kolme poikaa.

Kaiken todennäköisyyden mukaan, jos siis Irmelillä oli Björklund-niminen veli, oli tämäkin siis au-lapsi? ja vanhempi kuin Takala-nimiset lapset, mutta on mahdollista, että hänellä oli eri isä kuin IBllä. Ja olen käsittänyt, että IBllä oli myös vanhempi sisar, jota myöskin voitaisi sanoa sisarpuoleksi, jos hänellä oli eri isä kuin IBllä?

[awa]

awalle: On siis täysin mahdollista, että Palo kirjallisesti lahjakkaana henkilönä laittoi ajatuksia Gustafssonin päähän, ja Gustafsson sitten nämä hyväksyi.

Juuri noin se menee - ja taitaa olla jopa todennäköistä, että kirjailija on muotoillut tyylin, ja Gustafsson todennut, että hyvä tulee.

[Mariacka]

Valitettavasti en pääse käsiksi muistiinpanoihini juuri nyt, mutta muistini mukaan Irmelin äiti oli os Björklund (s. Säkkijärvellä) ja aika nuori 1944 jolloin IB syntyi evakkopaikassa Pomarkussa ja jäi sinne isovanhempiensa luokse asumaan siihen asti kun äitinsä tarvitsi lapsenlikkaa, kun tämä oli mennyt itseään (7 vuotta?) nuoremman Takalan kanssa naimisiin ja jonka kanssa oli saanut kolme poikaa.

Kaiken todennäköisyyden mukaan, jos siis Irmelillä oli Björklund-niminen veli, oli tämäkin siis au-lapsi? ja vanhempi kuin Takala-nimiset lapset, mutta on mahdollista, että hänellä oli eri isä kuin IBllä. Ja olen käsittänyt, että IBllä oli myös vanhempi sisar, jota myöskin voitaisi sanoa sisarpuoleksi, jos hänellä oli eri isä kuin IBllä?

Kiitos muisteluistasi. Aika kova kohtalo tyttöparalla oli, jos äitikin jättikesken evakkomatkan kuin kissanpennun ja otti takaisin vasta vuosien päästä. Mistäpä sitä tietenkään kenenkään motiiveja tietää, ehkä elämä olisi ollut uudessa paikassa vaikeampaa ihan pienen kanssa.

Palon mainitsemaa kahdeksaa lasta tuo ei kuitenkaan selitä, kahdeksanhenkisen perheen kylläkin. Takalalla tuskin oli aiempaa perhettä nuoresta iästään johtuen.

Muistelen, että jompikumpi tytöistä oli muuttanut Espoon seudulle muualta, oliko se Tuulikki vai Irmeli?

[teemu]

Valitettavasti en pääse käsiksi muistiinpanoihini juuri nyt, mutta muistini mukaan Irmelin äiti oli os Björklund (s. Säkkijärvellä) ja aika nuori 1944 jolloin IB syntyi evakkopaikassa Pomarkussa ja jäi sinne isovanhempiensa luokse asumaan siihen asti kun äitinsä tarvitsi lapsenlikkaa, kun tämä oli mennyt itseään (7 vuotta?) nuoremman Takalan kanssa naimisiin ja jonka kanssa oli saanut kolme poikaa.

Kaiken todennäköisyyden mukaan, jos siis Irmelillä oli Björklund-niminen veli, oli tämäkin siis au-lapsi? ja vanhempi kuin Takala-nimiset lapset, mutta on mahdollista, että hänellä oli eri isä kuin IBllä. Ja olen käsittänyt, että IBllä oli myös vanhempi sisar, jota myöskin voitaisi sanoa sisarpuoleksi, jos hänellä oli eri isä kuin IBllä?

Noin on kuten sanot ensimmäisessä kappaleessa.

Jälkimmäiseen kappaleeseen liittyvää tietoa ETP:stä
(BT:n molemmat tytöt ja viisi poikaa):
JB (1940, au-veli)
IB (1944, isää ei mainita)
KR(1948, IB:n sisko)
OS (1950, au-veli)
JT (1952, velipuoli)
HT (1953, velipuoli)
V-PT (1961, velipuoli)

[Mariacka]

Kuolinilmoituksessa mainitut Juhani ja Hannu olivat siis todennäköisesti Irmelin pikkuvelipuolia eli Takaloita. Oliko sitten niin, että Irmelin kolme muuta sisarusta asuivat tai olivat sijoitettuina/adoptoituina jonnekin muualle? Nuorin Takalan poika on näköjään syntynyt vasta Irmelin kuoleman jälkeen.

Lisäys: Bodomin varjossa sanotaan, että Tuulikki oli kahdeksanlapsisen perheen toiseksi vanhin, ei Irmeli. Luin ensin väärin.

Ja nuo Björklund-Takalan samannimiset pojat ovat sitten Juhani Ensio B ja Juhani Ilmari T.

[awa]

Yrittikö J.Palo kirjoituksillaan vihjailla johonkin suuntaan?

Sen voi jokainen kirjan lukenut päätellä itse. Voi myös miettiä - kenelle tuo kirja oli suunnattu?

Varmasti se oli suunattu ihmisille, jotka eivät ole tutustuneet BJ3S syvällisemmin. Totuus kuitenkin on, että heitä tuo kirja tuskin tavoitti, koska BV ei saanut minkäänlaista julkisuutta tai nostetta oikeudenkäynnin jälkeen. Oikeastaan tuota ihmettelen - eikö Gustafsson sitä halunnut? Jos ei halunnut, niin miksi ei?

- hymm -

[yövuoro]

^
Kumpi Gustafsson herra vai rouva. Rouvan mielipitet eivät jää epäselviksi.
Eeva lehden artikkelissa M-L Palo kertoo miehensä kuoltua, että Palon ollessa sairaalassa Gustafsson kävi tätä katsomassa ihan loppu vaiheessakin . Gustafsson osallistui jopa uurnalaskuun.
BV lehdistötilaisuus peruuntui, Gustafsson ei mennyt sinne yksinään, menetti noinollen merkittävän tilaisuuden kertoa kantansa asioista.

[Mariacka]

^Näin varmaan oli että Bodomin varjo jäi Palon kuoleman varjoon.

Kyseisessä kirjassa on pari hieman ristiriitaista tietoa "maailman kilteimmästä miehestä". Tavatessaan ensi kertaa Haapalan NG kätteli voimakkailla, rattia vääntämään tottuneilla käsillään Haapalan kättä niin lujaa, että NG:n suureksi iloksi ylikomisario Haapala oli suistua kivusta polvilleen (s.61). Toisaalla tytär ihmettelee isänsä lakonista ilmoitusta pidätyksen jatkumisesta, koska oli tottunut siihen, että isä kiroili vuolassanaisesti pienenkin vastoinkäymisen kohdatessa

[awa]

^Eeva lehden artikkelissa M-L Palo kertoo miehensä kuoltua, että Palon ollessa sairaalassa Gustafsson kävi tätä katsomassa ihan loppu vaiheessakin . Gustafsson osallistui jopa uurnalaskuun.
BV lehdistötilaisuus peruuntui, Gustafsson ei mennyt sinne yksinään, menetti noinollen merkittävän tilaisuuden kertoa kantansa asioista.

Hieman erikoistahan tuo on, että Gustafsson ei käyttänyt tuota kirjan tuomaa lehdistötilaisuutta hyväkseen. Olisihan siinä ollut hyvä mahdollisuus kertoa tapahtuneesta ja sitä olisi vielä kirjakin ollut tukemassa. Hän oli kuitenkin kirjan päähenkilö.

Olisin kokenut sen myös kädenojennukseksi, ja ennen kaikkea arvostukseksi, Jorma Palon työlle kirjan kirjottamisesta.

[Merivuokko]

Irmeli Björklundin yhtenä asianomistajana oikeudenkäyntipapereissa oli Juhani Björklund.