Hyvä, että kaikkien negatiivisten talousuutisten lomassa, tulee myös positiivista juttua. Nimittäin onhan tuossa ylle laittamassani Ylen jutussa nähtävillä, että osa maailman maista nauttii tälläkin hetkellä varsin hyvästä talouskasvusta - tai ainakin pääsee plussalle.
Ylen talouskasvua esittävästä kuvasta huomaa, että muun muassa BRICS-maat Intia, Kiina, Brasilia ja Venäjä ovat kyenneet rakentamaan maihinsa ihan hyvää talouskasvua. Myös Aasian auringonlaskun maana pidetty Japani on saavuttanut ihan hyvät lukemat.
Alla on muutaman vuoden takainen juttu Ausseista. Australia on monin tavoin kiinnostava englanninkielinen (brittiläiseen) Kansainyhteisöön kuuluva maa, jota suomalainen media noteeraa varsin harvoin. Toki metsäpalot ovat saaneet palstatilaa samoin kun Tomi Björkin perheen aussielämä sekä muutamat muut keskinkertaiset jutut. Mutta mitä me tiedämme esimerkiksi Australian taloudesta?
Tämä lyhyt juttu kannattaa mielestäni lukea, niin avautuu taas vähän enemmän, miten merkittäviä tekijöitä Kiina sekä Aasia ovat. Aussit on kiinnostava esimerkki myös maahanmuutosta sekä siihen linkittyvästä rakennusbuumista (kupla?), asuntojen nousseista hinnoista (jotka ovat jo tulleet alaspäin) sekä kotitalouksien ylivelkaantumisesta. Olen alleviivannut jutusta tähän aihepiiriin liittyviä kohtia. Australia on myös jännittävä pelinappula idän ja lännen valtakamppailun tantereella.
![Screenshot_20230901-215239 (1).jpg](./download/file.php?id=35332&sid=d5cfe3d16f80f7b49a3bdc363ff3733d)
- Screenshot_20230901-215239 (1).jpg (161.48 KiB) Katsottu 1252 kertaa
7.1.2019
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005957833.html
Australian talous kasvanut jo 27 vuotta – Mikä on uskomattoman kehityksen salaisuus?
Kiina ja ihmisten velkaantuminen ovat uhkakuvia, joihin etsitään ratkaisuja.
Australian talous on kasvanut ennätykselliset 27 vuotta yhtä soittoa ilman taantumaa. Mikään muu kehittynyt maa ei ole pystynyt samaan. Edellistä ennätystä piti hallussaan Hollanti, jonka talouskasvu kesti 26 vuotta.
Suurin syy Australian pitkän ja vakaan kasvun takana on Kiina. Australia on hyötynyt Kiinan kasvun mukana tulleesta kysynnästä, etenkin raaka-aineiden kysynnästä. Kiinan valtava kysyntä sai Australiassa aikaan kaivosbuumin, ja Kiinaan on viety muun muassa kuparia ja rautaa.
Kaivosbuumi on kannatellut Australian taloutta viimeiset kymmenen vuotta. Tilanne on muuttumassa, ja kaivosteollisuuden kulta-aika alkaa olla ohitse.
Australian pitää miettiä Kiinan-vientiä
Kiina on yhä Australian tärkein vientimaa. Australian viennistä noin 30 prosenttia menee Kiinaan. Luku on valtava, ja
Australia on maailman Kiina-riippuvaisin maa.
Kiinan talouskasvu on kuitenkin hidastunut, Australian perinteisten tuotteiden vienti heikentynyt ja maailmalla raaka-aineiden hinnat laskeneet.
Vaikka Kiinan ansiosta Australia on selvinnyt maailmaa koetelleista kriiseistä ja kasvanut ennätyspitkään, Kiina on nykyään yksi Australian suurimmista uhista etenkin pitkällä aikavälillä, sanovat STT:n haastattelemat asiantuntijat.
– Australian pitää miettiä, mitä Kiinaan viedään perinteisten raaka-aineiden lisäksi. Australian pitää keskittyä esimerkiksi uusiutuviin energianlähteisiin, sanoo ekonomisti
Ryan Felsman Australian Commonwealth-pankista.
Hän kuitenkin lisää, että Kiinalla on yhä valtava tarve raaka-aineille, maataloustuotteille ja viininvienti vetää.
Uutta jännitettä Kiinan-viennille tuo Yhdysvallat. Kiinan ja Yhdysvaltojen kauppasota heikentänee Kiinan kasvua entisestään ja uhkaa pienentää Australian vientiä.
– Yhdysvaltain presidentin
Donald Trumpin irrationaalinen politiikka on lisännyt epävarmuutta, mutta Yhdysvaltojen talous on tällä hetkellä vakaalla pohjalla ja Australian mahdollisuudet siellä hyvät, sanoo ekonomisti
Tim Robinson Melbournen yliopistosta.
Felsman lisää, että Australia hyötynyt myös toisella tavalla Kiinan kasvusta. Kiinasta tulee maahan turisteja, opiskelijoita ja maahanmuuttajia.
Maahanmuuton avittama väestönkasvu on toinen pääsyy Australian historialliseen talouskasvuun. Australian väestöstä noin 29 prosenttia on syntynyt jossain muualla.
– Meillä kunnostetaan ja rakennetaan taloja ja teitä sekä investoidaan muutoinkin suuren väestönkasvun takia. Se on kasvattanut taloutta, vaikka
suurin rakennusbuumi näyttääkin olevan takanapäin.
Australialaisilla on valtavasti velkaa
Pitkä talouskasvu on osittain johtanut huolettomaan velkaantumiseen. Australiassa kotitaloudet ovat maailman velkaantuneimpia.
Kotitalouksien velkataakkojen takaa löytyy
yleensä valtava asuntolaina. Australiassa asuntojen hinnat ovat etenkin suurimmissa kaupungeissa nousseet pilviin, mutta lähteneet nyt laskuun. Velkaantuminen ja asuntojen hinnat ovatkin Kiinan lisäksi suurin uhka.
– En ennusta valtavaa romahdusta asuntomarkkinoilla, sillä työllisyys on edelleen hyvällä tolalla, Felsman sanoo.
Robinsonin mukaan Australian keskuspankki on kiinnittänyt huomiota velkaantumiseen ja asuntojen hintojen laskuun. Hän ei kuitenkaan odota, että keskuspankki ryhtyy vielä toimiin, sillä velkaantuminen on uhka vain, jos työtilanne huononee huomattavasti ja asuntojen hintojen lasku jatkuu.
– Viime aikoina työmarkkinat ovat kuitenkin vahvistuneet.
Australiassa lähes 30 prosenttia kotitalouksista on ylivelkaantuneita
Australian talous kasvoi 2,6 prosenttia vuonna 2016 ja 2,2 prosenttia vuonna 2017.
Maan keskuspankki ennustaa vuoden 2018 keskimääräiseksi talouskasvuksi noin 3,5 prosenttia samoin kuin vuoden 2019 keskimääräiseksi talouskasvuksi.
Kun vuosina 2008 ja 2009 lähes koko muun maailman talous painui pakkaselle, Australian talous porskutti plussalla. Vuonna 2008 Australian talous kasvoi 3,4 prosenttia ja 1,6 prosenttia vuonna 2009.
Australian työttömyysaste vuonna 2016 oli 5,7 prosenttia ja 5,6 prosenttia vuonna 2017. Vuoden 2018 työttömyysasteeksi ennustetaan noin viittä prosenttia.
Vuoden 2018 vuoden kesäkuussa työttömyysaste Sydneyssä oli 3,76 prosenttia.
Australian tilastokeskuksen mukaan lähes 30 prosenttia maan kotitalouksista määritellään ylivelkaantuneiksi.
Väestö on kasvanut viidessä vuodessa yli miljoonalla. Vuonna 2017 asukasluku oli 24,8 miljoonaa.
Valtionvelka on 41 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.
Vuosien 2016–2017 aikana Australia vei Kiinaan 110,4 miljardin Australian dollarin eli 68,43 miljardin euron arvosta vientituotteita.
Lähteet: Australian keskuspankki, tradingeconomics.com ja focuseconomics.com
Kuulostaako tutulta? Talouskasvun taustalla mm. nopeasti toteutettu laaja maahanmuuttoaalto: On rakennettu hikipäässä uusia koteja, teitä ja vastaavaa. Nyt sitten on kupla puhkeamassa tai osin jo puhjennut ja jäljellä on isot velkat nousevine korkoineen. Tulevaisuus riippuu paljon mm. työllisyystilanteesta, joka taas on riippuvainen erityisen voimakkaasti Kiinan-bisnesten sujumisesta.
Suomessa maahanmuuttokriitikot väittävät usein, että maahanmuutto paisuttaa bruttokansantuotetta ja siis kasvattaa taloutta mm. edellä mainitun rakentamisen mutta myös monien muiden maahanmuuttoon liittyvien toimintojen vuoksi. Eivätkä he aivan väärässäkään ole
![Wink :wink:](./images/smilies/icon_wink.gif)
Suomessa moni maahanmuuttajille asuntoja vuokrannut taho on tehnyt isot tilit samoin kuin vastaanottokeskuksille tiloja vuokranneet tahot sekä vastaanottopalveluita myyneet tahot (esim. Luona Oy). Myös huonekalu- ja remppafirmat, tulkit, bussifirmat, taksiyrittäjät, lakimiehet ja monet muut pk-yrittäjät ovat hyötyneet maahanmuutosta. Mutta millä tämä kaikki "talouskasvu" on maksettu? No, velkarahalla tietysti
Yhdysvallat on todellinen (järjettömän) maahanmuuton oppikirjaesimerkki ja sieltä on hyvä katsoa mallia, lisääkö se maahanmuutto terveellä pohjalla olevaa ja kestävää talouskasvua. Minusta ei. Pääkaupunkiseudulla on esimerkiksi saanut viime aikoina seurata, miten aasialaisia kuplatee-kahviloita on noussut sinne ja tänne. Voi halleluujaa, kuplateetä
![Rolling Eyes :roll:](./images/smilies/icon_rolleyes.gif)
Yhdysvalloissa kuplateetä myydään aika paljon ja voikin sanoa, että bisnes on jo vakiinnuttanut paikkansa Yhdysvaltojen roskaruoka- ja sokeripommijuomamarkkinoilla. Mutta meneekö kuplatee kaupaksi suomalaisille? No, ei kovin hyvin mene. Katson aina ohikulkiessani, onko kuplateekuppiloissa asiakkaita. Koskaan en ole nähnyt ruuhkaa, enkä edes jonoja - usein ei näy ainoatakaan asiakasta. Taustalla on vanha totuus, ettei maahanmuuttajuus niin kauhea helppoa ole eikä kaikenlaiselle osaamiselle/tuotteille ole kysyntää muissa maissa. Totta kai joidenkin alojen työkykyisille ja -haluisille kunnollisen koulutuksen omaaville ammattilaisille löytyy työpaikkoja, mutta maahanmuuttajien enemmistö tuppaa olemaan erilaista väkeä. Ylipäätään kielen oppiminen ja uuteen kulttuuriin sopeutuminen ottaa aikansa, joskin englanninkielisiin maihin pyrkii todennäköisesti maahanmuuttajia, joilla on jo ennestään ainakin jonkin verran englannin kielen taitoja.