Nimeltään kuka toinen Turun puoskari psykiatrian erikoislääkäri perheterapeutti ennen Joka-Perkelettä 2011 puoli vuotta aivopesi lapsia luulemaan äitiä ja isosiskoa murhaajiksi ??? Mistä syksyllä sepitettiin myös valheet raiskauksista.
Apu julkaisi 30.3.2023 salattuun aineistoon perustuvan artikkelin siitä, kuinka outo perheterapia edelsi Anneli Auerin lasten tarinoita raiskauksista ja satanismista.
https://www.apu.fi/artikkelit/anneli-au ... us-vihdoin
Salattu aineisto paljastaa, kuinka hurjat tarinat syntyivät – Outo perheterapia edelsi Anneli Auerin lasten tarinoita raiskauksista ja satanismista – Selviääkö totuus viimein?
Asiantuntijat tyrmäsivät Anneli Auerin lasten terapiahoidon, jonka jälkeen lapset alkoivat kertoa hurjia tarinoita äidistään ja tämän miesystävästä. Nyt aikuiseksi kasvaneet lapset sanovat keksineensä tarinat, joiden perusteella Auer ja miesystävä tuomittiin pitkiin vankeusrangaistuksiin seksuaalirikoksista.
Teksti Rami Mäkinen
Julkaistu 30.3.2023
Helmikuu 2012. Anneli Auer astuu sisään Turun vankilan pelkistettyyn tapaamistilaan. Vartija tuo hänelle mikrofonin haastattelua varten.
Tavallisesti vangin ja tapaajan välillä on läpinäkyvä pleksi, mutta Auer ja haastattelija ovat saaneet luvan istua samalla puolella levyä, kun videota kuvataan.
Koreilemattomaan neuletakkiin ja farkkuihin pukeutunut Auer vastaa Avulle juttua tekevän toimittajan
Tuula Malinin kysymyksiin rauhallisesti ja mietitysti, vaikka hän on vangittuna epäiltynä hirvittävistä rikoksista. Auerin väitetään yhdessä entisen miesystävänsä kanssa syyllistyneen lukuisiin törkeisiin seksuaalirikoksiin, joiden uhreja olisivat olleet hänet omat lapsensa.
https://www.apu.fi/artikkelit/anneli-au ... atso-video
Rikosepäily perustuu Auerin kolmen nuorimman lapsen mielikuvituksellisiin kertomuksiin. Suurelle yleisölle syytteiden teonkuvauksia ei kerrota, sillä ne on julistettu salaisiksi.
Auer toivoo teonkuvausten julkistamista, jotta kaikki näkisivät, kuinka uskomattomia, hulluja ja epärealistisia lasten jutut ovat.
– Kyllä hiukan pelottavaa on, että suljettujen ovien takana ihmisten elämästä päätetään, ja sitten paperit ovat vielä mahdollisesti 50 vuotta salaisia. Kukaan ei joudu vastaamaan päätöksistä kenellekään, Auer sanoo videolla.
Toive julkisuudesta ja avoimuudesta ei toteutunut. Oikeus salasi lähes kokonaan perustelut tuomiosta, jolla Auer ja hänen entinen miesystävänsä Jens Kukka tuomittiin haastattelun jälkeen pitkiin vankeusrangaistuksiin.
Toteutuuko Anneli Auerin tahto vihdoin?
Vasta nyt, yli kymmenen vuotta myöhemmin, näyttää siltä, että Auerin tahto julkisuuden suomasta oikeusturvasta saattaa viimein toteutua. Tapaus on saanut hätkähdyttävän käänteen, kun Auerin lapset ovat peruneet aiemmat kertomuksensa, joihin syyksilukeva tuomio aikoinaan perustui.
Auer ja Kukka jättivät tämän vuoden helmikuussa korkeimpaan oikeuteen hakemuksen tuomionpurusta. Aikuisiksi kasvaneet lapset sanovat nyt, ettei mitään seksuaalirikoksia tapahtunut. Tarinat perustuivat heidän mukaansa sijaisvanhempien johdatteluun ja olivat mielikuvituksen tuotetta.
Apu on tutustunut salaiseen aineistoon, joka paljastaa, kuinka tarinat syntyivät. Aineistosta käy ilmi, että tarinoiden kehittymistä pohjusti erikoinen perheterapia, jossa nuoremmat lapset saivat vapaasti esittää rajuja syytöksiä Auerin vanhinta tytärtä kohtaan.
Nuoremmat lapset alkoivat lopulta kertoa, kuinka Auer, vanhin tytär ja Kukka harjoittivat murhasuunnitelmien lisäksi saatananpalvontaa, lapsenraiskauksia, eläinten uhraamista ja eriskummallisia rituaaleja.
Auer oli päätynyt seksuaalirikollisena Turun vankilaan monen kiemuran kautta. Kaikki alkoi surullisenkuuluisasta Ulvilan surmasta, jossa Auerin mies Jukka S. Lahti surmattiin raa’asti perheen kotona joulukuussa 2006.
Aueria alettiin epäillä murhasta vasta pari vuotta surman jälkeen. Hänet vangittiin syyskuussa 2009. Auerin neljä lasta otettiin huostaan. He viettivät ensin joitakin kuukausia vastaanottokodissa ennen kuin heidät sijoitettiin asumaan Auerin veljen ja tämän vaimon luokse. Sijoitus alkoi näyttää lopulliselta marraskuussa 2010, jolloin käräjäoikeus tuomitsi Auerin elinkautiseen murhasta.
Ongelmia sijaisperheessä
Sijaisvanhemmat saivat huostaansa neljä vakavia traumoja kohdannutta lasta, joiden isä oli murhattu ja äiti joutunut vankilaan. Ongelmia syntyi pian. Sijaisvanhemmilla oli vaikeuksia etenkin murrosikäiseksi kasvaneen vanhimman tyttären kanssa.
Tammikuussa 2011 he veivät lapset perheterapiaan. Puolivuotista terapiajaksoa kuvaillaan lasten kertomusten luotettavuutta käsittelevässä lausunnossa, jonka psykologian tohtorit
Katarina Finnilä ja Pekka Santtila laativat Auerin puolustukselle oikeudenkäyntiä varten.
Lausunnon laatijat Finnilä ja Santtila ovat alansa arvostettuja asiantuntijoita, jotka tutkineet muun muassa todistelun luotettavuuden arviointia ja lasten hyväksikäyttöepäilyjen selvittämistä. Finnilä työskentelee nykyään yliopistonlehtorina Åbo Akademissa ja Santtila professorina NYU Shanghai -yliopistossa.
Apu lainaa laajaa aineistoa siltä osin kuin on tarpeen sen ymmärtämiseksi, mikä rooli terapialla ja muulla johdattelulla on ollut lasten kertomuksiin.
”Hoitokontaktissa on havaittu hyvin vahva vastakkainasettelu nuorempien sisarusten ja [vanhimman tyttären] välillä, mikä sinänsä on ollut tiedossa jo ennen terapiaa ja osasyy hoidon aloittamiselle. Huomiota herättää kuitenkin se, että hoitotavoitteista huolimatta potilasasiakirjojen perusteella tämä asetelma on vain vahvistunut eikä lievittynyt hoidon aikana”, Finnilä ja Santtila kirjoittivat lausunnossa.
Heidän mukaansa nuoremmat lapset saivat käyttäytyä terapiassa epäasiallisesti vanhinta tytärtä kohtaan. Nuoremmat lapset saivat esimerkiksi ilmeillä tai poistua huoneesta osoittaakseen mieltään esikoiselle.
”Potilasasiakirjat antavat kuvan hoidosta, jossa lapset ovat saaneet melko vapaasti tuottaa yhä rajumpia syytöksiä [vanhinta tytärtä] kohtaan ja myös käyttäytyä avoimesti vihamielisesti häntä kohtaan, ilman lastenpsykiatrin riittävää puuttumista.”
Lausunnon mukaan perheterapiakontakti oli ”poikkeuksellinen”. Sitä vetänyt psykiatri kuultiin myös esitutkinnassa. Kuulustelussa psykiatri osoitti Finnilän ja Santtilan mukaan vanhinta tytärtä kohtaan ”merkittävän vahvoja negatiivisia asenteita”, jotka olivat linjassa sijaisvanhempien mielipiteiden kanssa. Sijaisvanhempien asenne Anneli Aueria ja tämän esikoistytärtä kohtaan oli tuossa vaiheessa muuttunut hyvin kielteiseksi.
Perheterapia heikensi kertomusten luotettavuutta
Psykiatri ei tavannut vanhinta tytärtä muualla eikä tehnyt tälle psykiatrista yksilötutkimusta. Silti hän lausunnon mukaan teki pitkälle meneviä arvioita tytön persoonallisuudesta, osin selvästi sijaisvanhempien ja sisarusten kertomien toisen käden tietojen pohjalta.
”Tämä on ensinnäkin ammattieettisesti arveluttavaa, mutta rikosselvitysten kannalta on myös huomioitava, että tällainen asiantuntijalausunto ei ole luotettava.”
Vanhimmalla tyttärellä oli myös omia ammattiauttajia kuten psykoterapeutti ja sosiaalityöntekijä. Perheterapian poikkeuksellisuutta kuvastaa se, että nämä pohtivat erillisen tukihenkilön järjestämistä tytölle perheterapiakäyntejä varten. Toukokuussa 2011 tehdyn kirjauksen mukaan sosiaalityöntekijä oli huolissaan siitä, että ”lähiympäristössä on lähtenyt kehittymään yhä vahvempaa tarinaa [vanhimman tyttären] ”pahuudesta””.
”Terapiakäyntien ei yleensä pitäisi olla luonteeltaan sellaisia, että niihin tarvitaan tukihenkilöä, vaan terapeutin tehtävä on olla kaikkien terapiassa käyvien henkilöiden tukena, minkä takia kirjaus viittaa siihen, ettei hoitokontakti ole ollut tavanomainen,” Finnilä ja Santtila totesivat.
Finnilä ja Santtila päätyvät vuonna 2012 antamassaan lausunnossaan arvioimaan, että perheterapiakontakti on vaikuttanut nuorempien lasten silloisten kertomusten luotettavuuteen selvästi heikentävästi. Avun näkemästä aineistosta jää hämärän peittoon se, miksi perheterapeutti lähti niin vahvasti mukaan sijaisvanhempien ja nuorempien lasten kertomuksiin.
Perheterapeutille tuomio lääkerikoksesta
Auerin lapsia hoitanut perheterapeutti on nykyään yli 60-vuotias mies, jonka pitkä ura on päällisin puolin moitteeton. Hän on psykiatrian erikoislääkäri ja ollut kirjoittamassa kymmeniä tieteellisiä artikkeleita. Yksityisen vastaanoton ohella hän on toiminut opetus- ja koulutustehtävissä.
Valvova viranomainen ei ole joutunut puuttumaan miehen hoitoihin. Valvirasta kerrotaan, ettei siellä ole ollut käsiteltävänä perheterapeutin ammatinharjoittamista koskevia valvonta-asioita.
Sen sijaan mies on saanut aivan äskettäin tuomion lääkerikoksesta. Käräjäoikeus tuomitsi 20 päiväsakkoa, josta kertyi 2100 euron sakot. Tuomio on lainvoimainen.
Mies oli tilannut internetin kautta lääkelain vastaisesti ivermektiiniä Intiasta toukokuussa 2022. Lääkevalmisteita ei saa tilata postitse Euroopan talousalueen ulkopuolisista valtioista.
Ivermektiini on loislääke, jota käytetään myös eläinten hoitamiseen. Koronapandemian aikana siitä tuli rokotekriitikoiden suosima ”ihmelääke”, jonka tehosta covid-19-virusta vastaan ei kuitenkaan ole kunnollista näyttöä.
Tullin laittomien lääketilausten tilastoissa korona näkyi loislääkkeiden selvänä harppauksena. Kun niitä ei vuosina 2019—2020 otettu haltuun kertaakaan, niin vuonna 2021 loislääkkeitä löytyi 80 kertaa ja vuonna 2022 haltuunottojen määrä nousi jo 220:een.
Psykiatri ei halunnut kommentoida terapiaansa kohtaan esitettyä kritiikkiä tai lääkerikostuomiota Avulle.
”En kommentoi esitettyjä kysymyksiä,” mies vastasi sähköpostitse.
Julkisessa hoidossa ja isoissa terveysyhtiöissä työnantaja on ensisijainen valvoja, mutta yksityisvastaanottojen hoitovirhe-epäilyt tulevat Valviran tai aluehallintovirastojen tietoon pääosin kanteluiden kautta. Valvira ei myöskään ilman painavaa syytä käsittele kahta vuotta vanhempia tapauksia.
Perheterapia päättyi kesäkuun alussa 2011. Samaan aikaan Vaasan hovioikeudessa oli vireillä Auerin murhajuttu.
Heinäkuun ensimmäisenä päivänä hovioikeus vapautti Auerin syytteestä. Lapset joutuivat hämmentävään tilanteeseen. Aikuiset olivat pitkään kertoneet heille, että äiti on murhaaja, joka oli pantu vankilaan. Nyt äiti olikin syytön ja vapaa.
Nuorimpien lasten käytös muuttui oudoksi
Tarinoiden kertominen alkoi tuona kesänä. Helsingin Sanomien mukaan kerronta alkoi, kun yksi lapsista sanoi nähneensä äidin tappavan isän. Lapsen motiivina oli HS:n mukaan saada loppumaan rangaistukseksi määrätty puuro- ja nuudelidieetti.
Tarina uskottiin. Kun sijaisvanhemmat halusivat kuulla lisää, lapset lisäsivät tarinoihin yhä uusia kierroksia murhasta, viiltelystä, orgioista, eläinuhreista ja isän kuoleman juhlimisesta.
Lasten isovanhemmat kertoivat jo vuonna 2013 oikeudessa, että nuorimpien lasten käytös oli muuttunut oudoksi samoihin aikoihin jo kesällä 2010, kun esikoistytär ajautui ristiriitoihin sijaisvanhempien kanssa. Heidän mukaansa tarinat olivat satuilua.
”Esikoinen muutti pois ja muut lapset rupesivat vähitellen pelkäämään vanhinta sisartaan. Lopulta sitten totesivat, etteivät tule meillekään, mikäli sisko on täällä,” Auerin äiti kertoi käräjillä.
”Pitäisi oikeasti selvittää, mitä [sijaisvanhempien] luona tapahtuu. Mistä on kysymys, kun lasten keskinäiset suhteet on näin sotkettu,” sanoi Auerin isä.
Perheterapiassa vahvistunut vastakkainasettelu lasten välillä näkyi sijaisisän videoimissa kertomuksissa. Nuorempien lasten tarinoissa vanhin tytär oli äitinsä rikoskumppani niin murhassa kuin seksuaalirikoksissa, vaikka oli väitettyyn tekoaikaan vain 9—10-vuotias.
Sijaisisä vei videot syyttäjille, jotka innostuivat. Seksuaalirikostutkinta alkoi melkein heti, kun Auer oli vapautettu murhasyytteestä. Hänet vangittiin taas, samoin Jens Kukka. Murhatutkinta avattiin uudestaan ja syyttäjät lisäsivät myös henkirikoksen teonkuvauksiin saatananpalvonnan ja muita elementtejä lasten kertomuksista.
Erikoislääkäri näki merkkejä hyväksikäytöstä
Syyttäjät saivat näkemyksilleen tukea lasten somaattisista eli ruumiillisista tutkimuksista, jotka teki kristinuskostaan julkisuudessa paljon puhunut erikoislääkäri
Minna Joki-Erkkilä. Hän etsi ja löysi lapsista ultraviolettivalolla paljaalle silmälle näkymättömiä arpia, jotka olivat syyttäjille todisteita satanistisista viiltelyrituaaleista.
Joki-Erkkilä näki myös intiimialueen löydöksissä merkkejä seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Oikeudessa puolustuksen todistajana kuultu lastenkirurgian dosentti
Harry Lindahl oli eri mieltä.
”Minun käsittääkseni tällaisia arpia ei voi tulla niin kuin syytteessä oli kuvattu. Tyypillinen syy tämänkaltaisten arpien synnylle on krooninen ummetus,” Lindahl sanoi Ilta-Sanomille maaliskuun alussa.
Myös Finnilä ja Santtila arvostelevat lausunnossaan somaattisia tutkimuksia ”epäluotettaviksi”, ”subjektiivisiksi” ja ”vahvasti kantaa ottaviksi”.
Esitutkintaa varten nuoremmat lapset haastateltiin Tyksin oikeuspsykiatrisessa yksikössä. Finnilän ja Santtilan mukaan myös näissä haastatteluissa oli runsaasti johdattelua ja muita kertomusten luotettavuutta heikentäviä tekijöitä.
Seksuaalirikoksia käsitellyt oikeus ei antanut painoarvoa puolustuksen asiantuntijoiden lausunnoille. Muun oikeudenkäyntiaineiston tavoin heidän todistuksensa ja lausuntonsa salattiin suurelta yleisöltä. Auerin oikeusturva ei toteutunut.
Murtuuko salaisuuden pato?
Turun hovioikeus ei niukassa julkisessa selosteessaan viitannut sanallakaan Finnilän tai Santtilan näkemyksiin, vaikka selostuksessa todetaan, että ”lasten kertomusten luotettavuuden arviointi on ollut asian ratkaisemisessa keskeistä”.
Selosteessa sivuutettiin kokonaan myös Lindahlin näkemys ja perusteltiin tuomiota vain Joki-Erkkilän näkemyksillä.
Lopputulos oli, että Auer sai 7,5 vuotta vankeutta ja Kukka 10 vuotta törkeistä raiskauksista ja muista seksuaalirikoksista sekä pahoinpitelyistä.
He istuivat vankilassa vuosia. Seksuaalirikoksista tuomitut ovat vankien hierarkiassa alimmalla portaalla, joten olot eivät olleet kehuttavat. Kukka suoritti rangaistustaan Helsingin vankilan supersuljetulla osastolla, jossa seurana oli muun muassa sarjakuristaja ja lapsenmurhaajia.
Nyt vaikuttaa viimein siltä, että salaisuuden pato saattaa olla murtumassa. Asianajaja
Markku Fredmanin laatimassa purkuhakemuksessa Auer ja Kukka vaativat tuomion kumoamista ja palauttamista käräjäoikeuteen. Kumoamisvaatimus koskee myös salassapitomääräystä. Auerin kaikki neljä lasta yhtyvät vaatimukseen.
Korkeimman oikeuden kokoonpano pohtii tällä viikolla, miltä osin purkuhakemus ja sen liitteenä oleva aineisto mahdollisesti julkistetaan. Kantaa julkisuuteen on kysytty myös valtakunnansyyttäjän toimistolta.
Ratkaisu julkisuudesta on luvassa lähiaikoina.
Kymmenen vuotta sitten lasten eriskummalliset kertomukset kelpasivat näytöksi vain salaisessa seksuaalirikosjutussa. Julkisesti käsitellyssä murhajutussa tarinat eivät menneet läpi.
Nyt on ensimmäistä kertaa mahdollista, että myös seksuaalirikosjutun tuomion perustelut saadaan aidosti julkisesti arvioitavaksi.
– Mielestäni se olisi ihan reilua, Auer sanoi Avun haastattelussa jo vuonna 2012.
APU DIGI