MURHA.INFO

Törkeiden huumerikosten tutkintaa ollaan keskittämässä keskusrikospoliisiin.

MTV Uutisten tietojen mukaan KRP:n päällikkö Robin Lardot, Länsi-Uudenmaan poliisilaitoksen päällikkö Jari Liukku, Itä-Uudenmaan poliisipäällikkö Kari Rantala ja Helsingin poliisipäällikkö Lasse Aapio kokoustavat asiasta huomenna ja tekevät mahdollisesti jo esityksen Poliisihallitukselle huumetutkinnan järjestämisetä.

Kyseessä on poliisiylijohtaja Seppo Kolehmaisen asettama työryhmä, jonka tarkoituksena on ollut selvittää erilaisia vaihtoehtoja huumerikostorjunnan yhteistyöhön.

Keskusteluissa on tiettävästi ollut esillä jopa sellainen vaihtoehto, että esimerkiksi Helsingin huumepoliisi ei jatkossa enää tutkisi törkeitä huumerikoksia. Toisaalta aluevastuuta ei ole ollut tarkoitus kokonaan poistaa.

– Asian käsittely on kesken, Helsingin huumepoliisin päällikkö Jukka Paasio sanoo MTV Uutisille.

KRP:stä ei haluttu kommentoida asiaa.

http://www.mtv.fi/uutiset/rikos/artikke ... en/6042420

Oikeus katsoi miehen syylliseksi virkavelvollisuuden rikkomiseen ja antoi tälle sakkotuomion.

Kymenlaakson käräjäoikeus tuomitsi perjantaina Jari Aarnion rikoskumppaniksi syytettyä "Malmin naista" rahallisesti avustaneen rikosylikonstaapelin sakkoihin virkavelvollisuuden rikkomisesta.

Oikeus määräsi miehelle 50 päiväsakkoa, jotka tekevät hänen tuloillaan 1 400 euroa.

Kihlakunnansyyttäjä Seppo Väisänen vaati rikosylikonstaapelille vähintään 50 päiväsakon suuruista sakkorangaistusta virkavelvollisuuden rikkomisesta.

Esteellinen poliisi

Syyttäjän mukaan rikosylikonstaapeli rikkoi tahallaan virkavelvollisuuttaan huhtikuun 2014 ja syksyn 2015 välillä, kun hän osallistui Aarnioon liittyvän huumerikosjutun tutkintaan kuulustelemalla esteellisenä Malmin naista.

Kyseinen rikosylikonstaapeli oli ainoa, joka esitutkinnan aikana kuulusteli törkeistä huumausainerikoksista epäiltyä Malmin naista. Kuulusteluja oli yhteensä 25 Kouvolassa ja Vantaalla.

Malmin naiselle vaaditaan Aarnio-vyyhdissä kahdeksan vuoden vankeusrangaistusta.

Kymenlaakson käräjäoikeus katsoi syyttäjän vaatimuksen mukaisesti poliisimiehen olleen esteellinen. Oikeuden mukaan poliisi ei olisi saanut osallistua huumejutun esitutkintaan sen jälkeen, kun Malmin nainen vapautettiin tutkintavankeudesta.

Oikeus katsoi, että rikosylikonstaapelin teko oli tahallinen ja hänen menettelynsä on moitittavaa.

Raha-avustuksia

Poliisimies ja Malmin nainen ystävystyivät naisen tutkintavankeuden aikana.

Naisen vapauduttua huhtikuussa 2014, pitivät nainen ja poliisi yhteyttä lähes päivittäin eri tavoin ja he tapasivat useita kertoja. Syyttäjän mukaan läheskään kaikki tapaamiset ja yhteydenpito eivät liittyneet poliisin virkatoimiin.

Rikosylikonstaapeli lahjoitti naiselle omista varoistaan yhteensä 3 120 euroa käteistä rahaa 22 eri kerralla, 400 euron arvoisen moposkootterin, 400 euron arvoisen iPhone-matkapuhelimen ja 200 euron arvoisen Samsung-matkapuhelimen.

Lisäksi poliisi maksoi naisen junamatkan, teleoperaattoripalveluita ja kauppaostoksia noin 300 euron arvosta. Rikosylikonstaapeli maksoi myös naisen käyttämiä ravintolapalveluja useilla eri kerroilla ainakin 100 euron arvosta.

Syyttäjän mukaan rikosylikonstaapeli oli esteellinen eikä hän olisi saanut osallistua esitutkintaan. Syyttäjä katsoo, että poliisi ja nainen olivat läheisiä ystäviä ja heillä oli luottamukselliset välit.

- Esitutkintalaissa on jääviyssäännöt ja siinä puhutaan erityisen läheisestä henkilöstä. Nainen on ollut tällainen henkilö poliisille, syyttäjä luonnehti oikeudenkäynnissä viime tiistaina.

Liian empaattinen

Rikosylikonstaapeli myönsi oikeudessa tiiviin yhteydenpidon Malmin naisen kanssa ja kaikki ostokset ja rahalahjoitukset, jotka hän naiselle antoi. Hän kiistää kuitenkin teon tahallisuuden. Hänen mielestään kyse oli korkeintaan tuottamuksellisesta teosta.

Poliisin mukaan yhteydenpito Malmin naisen kanssa liittyi hänen virkatoimiinsa joko välittömästi tai välillisesti. Yhteydenpito oli hänen mukaansa myös välttämätöntä naisen turvallisuuden takia.

- Toimintaani on vaikuttanut keskeisesti liiallinen empaattisuus ja auttamisenhalu. Olen erittäin pahoillani, poliisimies sanoi liikuttuneena oikeudessa.

- Toivon, että oikeus huomioi sen, että olen tehnyt tästä asiasta selvitystä työnantajalleni, pitänyt heitä ajan tasalla ja suhtautunut koko ajan avoimesti ja asiallisesti itseeni kohdistuvaan rikosprosessiin. Olen itse avoimesti selvittänyt asiaa ja siksi toivon, että minut jätettäisiin rangaistukseen tuomitsematta, hän lausui tiistaina.

Helsingin käräjäoikeus antaa tuomionsa Aarnioon liittyvässä huumejutussa marraskuun 1. päivä.

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016082 ... 9_uu.shtml

Schumi kirjoitti: Käytännössä muutaman KRP:n päällikön alaisuudessa toimisi jatkossa suomen huumekauppa.

Tai siis niiden tutkinta.

annaanna kirjoitti: Trevocissa ainakin on se pakettiauton lainaaminen. Se ilmeisesti oli sitten Trevocin nimiin rekisteröity.

Mr. MF kirjoitti:Mielenkiintoinen ja jatkuvasti toistuva ilmiö tässä keississä on se, että ne virkamiehet jotka puhuvat positiivisesti Aarniosta ovat lähes järkejään syytteessä virkarikoksista. Vai ovatko peräti kaikki?

Nämä virkamiehet eivät kuitenkaan ole syyttäjänkään mielestä tietoisia tästä KRP:n ja Haaviston rakentamasta "suuresta kuvasta" josta Aarnio on syytteessä mutta ovat vain sattumalta kaikki syyllistyneet jonkinsortin virkarikoksiin matkan varrella.

Toisaalta ne virkamiehet jotka ovat puhuneet syyttäjän kannalta "sopivia" ovat välttyneet virkavirheiltä.

Ihmeellinen sattuma tosiaan.

Jokuroti kirjoitti:Suomessa, harmi kyllä, laittomastikkin hankittu todiste voidaan käyttää jos se nähdään olennaiseksi syyllisyyden arviointiin. Vaikka lainsäädäntöä on tiukennettu ja selvennetty on homma vieläkin niin ettei tuomioistuimet suoraan tunnusta hyödyntämiskieltoa periaatteena.

http://www.oikeus.fi/hovioikeudet/helsi ... anpera.pdf

Iltalehden tietojen mukaan Ylestä ja Arto Nybergin ohjelman tuotantoyhtiöstä oli oltu yhteydessä rikosylikomisario Jari Aarnioon pian tutkintavankeuden päättymisen jälkeen. Aarnio haluttiin Nybergin suoraan keskusteluohjelmaan.

Neuvotteluja oli käyty useita muun muassa Aarnion puolustusasianajan kanssa. Niissä oli lopulta sovittu siitä, mitä ohjelmassa käsiteltäisiin ja mitä ei käsiteltäisi.

Ehdottomaksi edellytykseksi Aarnion puolelta oli esitetty se, ettei häneen liittyvää rikosprosessia otettaisi millään tavoin esille. Ohjelmassa keskityttäisiin ainoastaan Aarnion henkilöön ja Helsingin huumepoliisin toimintaan yleensä.

Satu Silvo tilalle

Kaiken piti olla valmiina ensi sunnuntaita varten. Ylen sivuilla mainostettiin ohjelmaa, jossa Aarnio esiintyisi Nybergin vieraana.

Täysin yllättäen Yle kuitenkin päätti keskiviikkoiltana vetäytyä. Ohjelman verkkosivuilla ei Aarnion nimeä enää torstaiaamuna esiintynyt. Hänen tilalleen oli merkitty näyttelijä ja ravintoloitsija Satu Silvo.

- Nyberg soitti minulle keskiviikkoiltana ja kertoi, ettei minua voi haastatella. Päätöksen taustalla oli hänen mukaansa Ylen johto ja syynä se, että oikeuskäsittelyni olisi kesken, Iltalehden tavoittama Jari Aarnio sanoo.

Hän hämmästelee päätöstä ja sen perusteita.

- Vajaan vuoden ovat tätä pyytäneet, ja sitten kun asianajajan ja Ylen kanssa saadaan sovittua, mistä puhutaan, niin kaikki perutaan viime tipassa.

Aarnio huomauttaa, että hänellä ei tällä hetkellä ole mikään oikeusprosessi kesken: asiat on käsitelty niin käräjäoikeudessa kuin hovioikeudessakin.

"En voi puhua"

Arto Nyberg ei halua kommentoida ohjelmamuutosta millään tavoin.

- En voi puhua mitään, Nyberg toteaa lyhyesti.

Myöskään tuotantoyhtiö Production Housen toimitusjohtaja Liisa Akimof ei halua keskustella asiasta. Kumpikin kehottaa soittamaan Ylen vastaavalle tuottajalle Jukka-Pekka Heiskaselle.

- Ohjelmatieto pääsi lipsahtamaan vähän liian aikaisin, Heiskanen sanoo.

- Meillä oli harkinnassa paljon vieraita, Aarnio oli yksi muiden joukossa. Nyt ei ehkä ollut hyvä hetki tehdä tätä haastattelua. Parempi sitten, kun on jotain uutta kerrottavaa, hän viittaa tuleviin oikeuden päätöksiin.

Pekka Anttila, SK 36/2016|8.9.2016

Helsingin poliisipäälliköitä epäillään rikoksista – Todistajien uhkailua, virka-aseman väärinkäyttämistä

Tapaus on nyt edennyt syyteharkintaan. Jutussa on 28 asianomistajaa Helsingin huumepoliisista.

Kahta Helsingin poliisilaitoksen korkeinta päällikköä epäillään useista rikoksista. Helsingin poliisipäällikön Lasse Aapion epäillään muun muassa pyrkineen vaikuttamaan todistajien oikeudessa antamiin kertomuksiin sekä painostaneen heitä lainvastaisella tavalla.

Rikosepäilyn mukaan Aapio on syyllistynyt oikeudenkäytössä kuultavan uhkaamiseen sekä yllytykseen perättömään lausumaan. Rikosnimikkeenä on lisäksi virka-aseman väärinkäyttäminen. Myös apulaispoliisipäällikkö Ilkka Koskimäkeä epäillään virka-aseman väärinkäyttämisestä.

Tapauksen esitutkinta on valmis, ja se on parhaillaan syyteharkinnassa Länsi-Suomen syyttäjänviraston Harri Lindbergillä. Jutussa on 28 asianomistajaa Helsingin poliisilaitoksesta. Yhdeksän henkilöä vaatii Lasse Aapiolle rangaistusta, mikäli hänen todetaan syyllistyneen rikokseen. Todistajina on kuultu yli 20 henkilöä. Kyseessä on Suomen historiassa ainutlaatuinen poliisilaitoksen ylimpään johtoon kohdistuva rikostutkinta.

Kihlakunnansyyttäjä Harri Lindberg kertoo Suomen Kuvalehdelle, että hän tekee ratkaisunsa mahdollisten syytteiden nostamisesta ”pikemminkin joidenkin kuukausien kuin viikkojen kuluttua”.

”Asian luonteesta johtuen sen kanssa ei voi kovin kauan kestää”, Lindberg sanoo. Suomen Kuvalehden haltuunsa saamassa esitutkintamateriaalissa on yli tuhat sivua.

Jutun esitutkinta käynnistyi, kun valtakunnansyyttäjänvirastoon tehtiin nimetön tutkintapyyntö 12. lokakuuta 2015. Tapahtumat kytkeytyvät Helsingin huumepoliisin entisen päällikön Jari Aarnion ja seurantalaitteita valmistavan Trevoc-yhtiön oikeudenkäynteihin, joissa useat Helsingin poliisilaitoksen henkilöt kävivät todistamassa.

Jari Aarnio otettiin kiinni marraskuussa 2013 ja hän istui tutkintavankeudessa kaksi vuotta. Aarnio sai Trevoc-jutusta ehdottoman vankeustuomion kesällä 2015. Aarniota syytetään myös törkeistä huumerikoksista, Helsingin käräjäoikeus antaa jutussa tuomionsa marraskuussa.



Keskeinen osa Helsingin poliisijohdon rikosepäilyjä on neljä huumepoliisin työntekijöille järjestettyä henkilöstötapaamista marraskuun 2014 ja syyskuun 2015 välillä.

Länsi-Suomen syyttäjänviraston syyttäjän Pertti Lahtiolan johtamassa esitutkinnassa suuri osa työntekijöistä kertoi, että Lasse Aapio yritti uhkailla, ohjailla ja painostaa Aarnio- ja Trevoc-juttujen todistajia epäasiallisesti ja lainvastaisella tavalla keskeneräisen tutkinnan aikana. Vaikuttamista ei sidottu Aapion yksittäisiin kommentteihin, vaan kyse oli poliisipäällikön lausumien muodostamasta kokonaisuudesta.

Esitutkinnassa saatiin selvitettyä, että Lasse Aapio oli todennut henkilöstötapaamisessa syyskuussa 2015, että huumepoliisien on valittava puolensa. Työntekijöiden mielestä Aapio syyllistyi lainvastaiseen toimintaan, koska hänen katsottiin pyrkineen ohjailemaan todistajia.

Joulukuun alussa 2015 Helsingin huumepoliisin rikosylikonstaapeli Juha-Matti Kemppinen kertoi hasiksen salakuljetukseen liittyneen niin sanotun tynnyrijutun oikeudenkäynnissä poliisikomentaja Aapion käyttäytymisestä. Todistajana kuultu Kemppinen kertoi, että monien mielestä työntekijöitä oli yritetty saada poliisilaitoksella ajatusmalliin, jossa oikeudessa pitäisi puhua Jari Aarniolle epäedullisesti.

Helsingin huumepoliisin työntekijät eivät ottaneet esimiestensä toimintaa koskeneissa kuulusteluissa kantaa Aarnion syyllisyyteen tai syyttömyyteen. Mutta asianomistajien sanojen mukaan heitä johdateltiin todistamaan Aarniota vastaan.

Suomen Kuvalehden saaman esitutkintamateriaalin mukaan kyse ei ollut siitä, että henkilöstö olisi ymmärtänyt Aapion sanomiset tilaisuuksissa väärin:

”En pidä millään tavalla mahdollisena, että hänen sanomaansa olisi voinut ymmärtää väärin.”

”Hän puhui tilaisuuksissa niin selkeästi, että mielestäni niissä ei ole tulkinnanvaraa.”

Henkilökunta oli tyytyväinen siihen, että palavereita järjestettiin työrauhan palauttamiseksi tilanteessa, jossa huumepoliisin päällikkö istui Vantaan vankilassa ja keskusrikospoliisi KRP tutki laajasti yksikön toimia. Lasse Aapion puheet kuitenkin syvensivät epäluottamusta ja lisäsivät epämääräistä pelkoa. Työntekijät kertoivat, että ilmapiiri oli kaoottinen eikä esimiesten tukea saatu. Painostavaksi koettiin etenkin se, että Aarnio-tutkinnassa koko Helsingin huumeyksikkö oli leimattu julkisuudessa rikollisiksi.

Henkilökunnan keskuudessa oli herättänyt ihmetystä myös se, miksi tapaamisia alettiin järjestää vasta vuosi Jari Aarnion kiinnioton jälkeen. Ensimmäinen henkilöstötilaisuus pidettiin juuri ennen Trevoc-oikeudenkäynnin alkua. Oikeuteen oli menossa todistamaan useita Helsingin poliisilaitoksen henkilöitä.

Esitutkinnassa selvisi, että kaikki eivät kokeneet puheita epäasiallisina. Kyse oli osittain uusista työntekijöistä, jotka olivat tulleet huumeyksikköön töihin vasta Aarnio-jutun käynnistyttyä. Asiat eivät siten koskettaneet heitä henkilökohtaisella tasolla.



Trevoc-jutun käsittelyn ollessa vielä kesken keväällä 2015 huumerikosyksikössä järjestettiin sisäinen palaveri. Erään huumepoliisin tapaamisesta laatima salainen muistio on otsikoitu: ”Voiko vitutukseen kuolla?”

Työntekijöiden reaktiot oikeusprosessiin ja siihen liittyviin tapahtumiin olivat muistion mukaan rajuja. Henkilöstö koki, että työpaikka on kuin hullujenhuone tai koelaboratorio, jossa testataan, kuinka paljon ihmisiä voi rääkätä. Laitoksen johtoa kohtaan tunnettiin voimakasta epäluottamusta.

Nyt Aapiota ja Koskimäkeä koskevan rikosjutun materiaalista paljastuu, että valtakunnansyyttäjänvirastoon jätettiin myös toinen kirjelmä joulukuussa 2015. Sen mukaan useat tapahtumat poliisilaitoksella olivat horjuttaneet Aarnio-prosessin uskottavuutta.

Omalla nimellään kirjelmän jättänyt kokenut poliisimies kertoi saaneensa kutsun palaveriin, jossa Aapion johdolla olisi ollut tarkoitus käsitellä meneillään olevassa oikeudenkäynnissä esille tulleita asioita. Hän kertoi törmänneensä uransa aikana ensimmäistä kertaa siihen, että järjestettiin todistelua valmisteleva tapaaminen ja vieläpä Suomen ykköspoliisipäällikön kutsusta. Mies oli tuolloin jo eläkkeellä eikä hän mennyt kokoukseen.

Syyttäjä Harri Lindbergille jätetyssä esitutkintamateriaalissa Aapion rikosepäilyjä ovat yritetty yllytys perättömään lausumaan, oikeudenkäytössä kuultavan uhkaaminen ja työsyrjintä. Koska epäillyt teot olivat tapahtuneet virkatoiminnassa, Aapion epäillään syyllistyneen samalla virkarikokseen. Tämä on tulkittu virka-aseman väärinkäyttämiseksi, koska useat asianomistajat kertoivat tekojen aiheuttaneen heille haittaa.

Oikeudenkäytössä kuultavan uhkaaminen tarkoittaa, että joku yrittää vaikuttaa toisen henkilön todistamiseen. Rikoksen tunnusmerkistö täyttyy, jos kohdehenkilö edes kokee lausuman tai muun toiminnan uhkauksena.



Nyt päättyneessä esitutkinnassa kävi ilmi, että Helsingin poliisilaitoksen päälliköt eivät olleet tyytyväisiä siihen, että osa oikeuteen menevistä todistajista oli vedonnut Aarnio-kuulusteluissa vaitiolovelvollisuuteensa ja -oikeuteensa. Eräässä huumepoliisin tiloissa pidetyssä tilaisuudessa Lasse Aapio sanoi, että kaikki poliisit eivät voi vedota tiedottajatoimintaan ja kieltäytyä vastaamasta kysymyksiin.

Tilanteen vakavuus käy ilmi kahden huumepoliisin kohtelussa Helsingin poliisilaitoksella. Miehet olivat Aarnio- ja Trevoc-juttujen todistajia, ja he olivat kertoneet tapahtumista lukuisia kertoja keskusrikospoliisin tutkintaryhmän tekemissä kuulusteluissa.

Tutkinnanjohto ei ollut tyytyväinen heidän vastauksiinsa. Toinen miehistä kertoi tutkintaa johtaneen Jukka Haaviston sanoneen hänelle kesken kuulustelujen, että kai sinä ymmärrät, että nämä sinun vastauksesi menevät myös talon johdon tietoon ja sinä tiedät, mitä se tarkoittaa. Poliisia vaadittiin paljastamaan kaikki tietonsa eräästä hasistynnyrijutussa rikoksesta epäillystä henkilöstä.

Toinen huumepoliisi vetosi kuulusteluissa poliisilaissa määriteltyyn vaitiolo-oikeuteensa sekä velvollisuuteensa olla vastaamatta tietolähteitä koskeviin kysymyksiin. Kesken kuulustelujen Jukka Haavisto soitti ja kertoi, että miehen on vastattava esitettyihin kysymyksiin. Hän kertoi Haaviston todenneen, että vaitiolovelvollisuus tullaan muussa tapauksessa murtamaan.

Sen pystyy murtamaan ainoastaan tuomioistuin. Oikeudenkäynnissä vaitiolovelvollisuuden murtamiseen ei ryhdytty.



Kuulustelujen jälkeen apulaispoliisipäällikkö Ilkka Koskimäki määräsi molemmat miehet kuulemisiin talvella 2015. He joutuivat yllättäen selittämään KRP:n tutkintaryhmälle antamiaan vastauksia omalle esimiehelleen, jolla ei ollut jutun tutkinnassa minkäänlaista roolia.

Kummatkin poliisit kertoivat kokeneensa kuulemiset ahdistavina, painostavina ja uhkaavina. Työnantaja kohteli heitä kuin rikoksesta epäiltyjä ja pyrki vaikuttamaan heidän tuleviin todistajankertomuksiinsa oikeudessa. Paikalla oli myös muita poliisilaitoksen johtoon kuuluvia henkilöitä.

Miehiltä kysyttiin tarkkoja yksityiskohtia useista juttujen tapahtumista ja painostettiin jopa kertomaan tietolähteiden nimiä. Ilkka Koskimäki totesi, että vastausten pohjalta työnantajan on pakko tehdä johtopäätöksiä ja arvioitava, johtavatko ne virkamiesoikeudellisiin toimenpiteisiin.

Toisessa kuulemisessa paikalla ollut Helsingin poliisilaitoksen luottamusmies vahvisti tapahtumat. Hänen mukaansa Ilkka Koskimäki tenttasi huumepoliisia tiukkaan sävyyn. Hän halusi tietää nimenomaan tietolähdetoimintaan liittyviä asioita ja tietolähteiden nimiä.

Koskimäki palasi tilaisuudessa asiaan useita kertoja ja painotti kysyvänsä niistä esimiehenä ja nimittäjänä. Huumepoliisi vastasi toistuvasti, että poliisilla on vaitiolo-oikeus tilanteessa, jossa painostetaan kertomaan tiedonantajien nimiä. Hän ei voi edes paljastaa, onko joku henkilö tietolähde vai ei.

Tässä asiassa poliisilaki on yksiselitteinen. Poliisin henkilöstöön kuuluva virkamies ei saa paljastaa luottamuksellisesti tietoja antaneen lähteen henkilöllisyyttä koskevia asioita, jos se vaarantaa tiedottajan turvallisuuden.

Ilkka Koskimäki kertoi omassa kuulustelussaan tilanteista täysin eri tavalla kuin huumepoliisit. Hänen mielestään miehillä oli mahdollisuus avoimesti kertoa siitä, miten asiat olivat menneet.

”Molemmat olivat kuulemisen jälkeen selvästi tyytyväisiä siitä, että he saivat itse kertoa näistä tapahtumista vapaana kerrontana. Toinen heistä oli suorastaan helpottunut”, hän totesi.

Syyteharkintaan siirtyneessä esitutkintamateriaalissa Koskimäkeä kuitenkin epäillään tapahtumien perusteella virka-aseman väärinkäyttämisestä, koska asianomistajille voitiin katsoa aiheutuneen toimista haittaa.



Esitutkinnassa sekä Lasse Aapiota että Ilkka Koskimäkeä epäiltiin myös työsyrjinnästä.

Eräässä tapauksessa kokenut huumepoliisi siirrettiin ryhmänjohtajan tehtävistä vararyhmänjohtajaksi ilman hyväksyttäviä perusteita. Kun Helsingin poliisilaitoksen pääluottamusmieheltä kysyttiin siirron syytä, hän vastasi: ”Luottamuspula, Kemppinen kontra Aapio. Mitä se pitää sisällään, niin ymmärtääkseni yhteistyöongelma KRP:n kanssa.”

Toisessa tapauksessa poliisimies siirrettiin eri yksikköön ilman, että sen johtaja edes tiesi, että hänelle on tulossa uusi alainen. Siirretylle poliisille ei ollut varattu työhuonetta eikä töitä. ”Minulla ei ollut tietokonettakaan, joten istuin viilaamassa kynsiä ja leikkaamassa paperinukkeja.”

Myös tätä poliisia epäillään kohdellun syrjivästi huomioiden se, minkälaisiin olosuhteisiin hänet siirrettiin. Työsyrjinnässä syyteoikeus kuitenkin vanheni 13. elokuuta 2016.

Aarnio-jutun alkamisen jälkeen noin 30 Helsingin huumepoliisin työntekijää on hakeutunut itse muihin tehtäviin tai siirretty.

Lasse Aapio ja Ilkka Koskimäki ovat kiistäneet syyllistyneensä mihinkään rikoksiin.

Poliisipäällikkö Lasse Aapio välitti Suomen Kuvalehdelle tiedon, että hän ei halua kommentoida keskeneräistä asiaa, koska on jutussa itse asianosaisena.

Apulaispoliisipäällikkö Ilkka Koskimäki ilmoitti, että hän ei halua ottaa asiaan kantaa mutta totesi, että häntä ei epäillä tässä asiassa rikoksesta.

Kihlakunnansyyttäjä Harri Lindbergin mukaan syyteharkinta molempien poliisijohtajien osalta on edelleen kesken.

Schumi kirjoitti: Tynnyrikeissi käräjiltä: Ei tuomita huumeliigan johtajana, mutta erinäisistä virkarikos sun muista syytteistä ehdollista, tai lyhyt ehdoton.

Trevoc-hovi: Tuomio alennetaan ehdonalaiseksi, jos hovin tuomarit eivät ole niin naurettavia kuin käräjillä, että pakettiauton lainaamisesta tulee lahjustuomio.

Schumi kirjoitti:Keskustelu on täysin tyrehtynyt, joten jos joku jaksaa innostua kirjoittamaan veikkauksia mitä tuomioiden osalta käy, niin kommentoikaa veikkauksia.

Tynnyrikeissi käräjiltä: Ei tuomita huumeliigan johtajana, mutta erinäisistä virkarikos sun muista syytteistä ehdollista, tai lyhyt ehdoton.

Trevoc-hovi: Tuomio alennetaan ehdonalaiseksi, jos hovin tuomarit eivät ole niin naurettavia kuin käräjillä, että pakettiauton lainaamisesta tulee lahjustuomio.