Veristi kirjoitti:Naakka ja Turre,
Olen nyt kahden kuukauden ajan selvitellyt taustanauhan käytön mahdollisuutta peilaten Annelin ja lasten kertomuksia häkenauhalitterointiin. Sattumoisin en katsoisi itseäni mitenkään täysin ammattitaidottomaksi tällaiseen tarkasteluun. Yksi asia, mikä vanhimman lapsen kertomuksessa ei vuosien varrella ole nähdäkseni muuttunut, on se, ettei hänellä ole muistikuvia äidin olemisesta puhelimessa siinä vaiheessa, kun hän on käynyt takkahuoneessa, nähnyt isän ja veitsen, ja tullut takaisin huoneeseensa. En ymmärrä Naakan päättelyä siitä, ettei lapsi olisi lasinsirujen vuoksi voinut tehdä havaintoa isän makaamisesta lattialla jo tässä vaiheessa, mutta sitten vähän myöhemmin puhelun aikana voinut isän ruumiin nähdä, vaikka samat lasinsirut yhä ovat samassa paikassa.
Miksi lapsi ei sitten kirkaissut jo aiemmin? Kuvitelkaa tilannetta, jossa lapsi tulee hiljaiseen takkahuoneeseen, näkee isän ja veitsen, muttei ketään muuta. Ei näy äitiäkään. Miksi siinä alkaisi kirkua ja ilmaisisi itsensä sille, joka kaiken on saanut aikaan?
Lapsi oli kuullut pitkän aikaa "kamalia ääniä", varsinkin isän huutoja. Mutta kyllä hän oli kuullut äidinkin ääntä. Jos katsoo häkenauhalitterointia ja olettaa Jukan astaloinnin tulevan taustanauhalta, huomaa, että kyllä Anneli siellä raivokkaasti huutelee Jukalle (Mitäkö/pitääkö, vittikö, (u)ole ja astaloinnin jälkeen vielä Lopeta, kun Jukka ei heti lopeta korinaansa).
Ei taustanauhateorian mukaan Jukan tarvitse mitenkään 'herätä' tai toeta puukottelun jälkeen. Anneli on voinut ihan hyvin käydä peseytymässä sillä aikaa, kun Jukka on valitellut sängyllä. Sitten A. on aloittanut äänityksen ja havaittuaan Jukan pyrkivän nousemaan sängyltä juossut (keittiöstä takkahuoneeseen, kengät jalassa) astaloimaan Jukan. Ties miten pitkään Jukka on siinä kitunut pää halki, mistä sitä tietää onko nauhoitus päättynyt juuri Jukan oikeaan kuolemaan. Poika on voinut tässä välissä kuulla Annelin lasinrikkomista ja nauhan esikuuntelua. Tyttö on käynyt tämän jälkeen takkahuoneessa ja nähnyt isän veitsi asetettuna vierelle.
Tyttö on kuulusteluissaan selvästikin itsekin saattanut ihmetellä, miksei nähnyt äitiä puhelimessa silloin, kun tämän olisi siellä pitänyt olla. Jos löydätte jonkin kuulustelukertomuskohdan, jossa hän selkeästi kertoo äidin olleen puhelimessa, miettikää onko se vain päättelyä vai oikeaa muistamista.
Ensihoitajien raportin näkisin myös mielelläni. Muutoin olen sitä mieltä, että Jukan kuolinhetkeä ei vain aiemmin ole osattu epäillä eikä riitauttaa sitä oikeudessa.
Noniin. Katsotaas nyt mitä se tyttö oikeasti sanoi ensimmäisessä kuulustelussa 1.12.2006 klo 15:00. Asioissa ei ole mitään epäselvää.
K= kuulustelija A = tyttö
Sinisellä omat kommentit
K: Sillon ku sä menit ekan kerran siihen ni oliko se lasi viäl rikki - tai rikki jo?
A: Oli --Sit ku mä tulin...
K: Ja siel oli äiti ja isä vaan sillon? (
kulustelija keskeyttää/puhuu päälle) Misä ne oli äiti ja isi sillon?
A: Ne oli nousseet sängystä
K: Ne oli sängyn vieressä siin takkahuoneessa? Sit sä menit takasi? Mihin sä menit takasi?
A: Huoneeseeni. Sit muli niinko tota, ku mä... Mul o lukuvalo, mämeinasin sytyttää sen, mut mä en uskaltanut. Mä pelkäsin, et jos siel on joku rosvo, ni jos se sit yrittää hyökät mun kimppuuni.
K: Joo
A: Sit mää en ottanu sit ku mää menin uudestaan kattoon mää näin iskän lattialla.
TOINEN käynti
K: No missä äiti oli sillon?
A:
Äiti oli muistaakseni soittamassa.
Veristi ja muut...korttitalo kaatuu!
K: Oliko valot sillon päällä , vai oliko pimeetä?
A: No, kai ne oli päällä, ko mäen olis muute nähny pimeessä.
takkahuoneessa/terassilla oli joku valo, keittiössä ei (tosin sinne tuli valoa katulampuista).
K: Mis kohtaa iskä oli siel lattialla? Muistatko?
A: Aika siin sängyn vieressä se makas lattialla.
varmaankin siinä sängyn jalan vieressä, missä oli verilammikko, ja todennäköisesti sängyn reunan suuntaisesti, jalat hiukan sängyn alla. Ei siis maannut nurkassa = takan katve suurenee.
K: Olik siel ketään vierasta miestä?
A: Mää en nähny, se oli varmaan menny jonnekin piiloon. Sit siel oli puukko lattialla. Ja sitko mää menin posi sieltä -- Ku mää tulin sinne taas vähän ajan päästä, mä näin kun se mies pakeni ikkunasta.
KOLMAS käynti. Tyttö kertoo toisaalla olleensa aika lailla keskellä olohuonetta, ei siis nähnyt takkahuoneeseen tuolloin, vaan vain poistuvan huppiksen selän.
Eikö tämä nyt ole ihan looginen kertomus ja käyntien ja näkemisten määrä on ihan oikea. Kaksi viimeistä käyntiä on puhelun aikana, ensimmäinen on heräämisen jälkeen, kun "Joku paukutti meiän ikkunaa ja iskä tai äiti kilju". Ei tarvita mitään "oho, iskä on kuolleena eikä äitiä näy missään... menenpä takaisin nukkumaan!" -käyntejä. Myöntäisitte anti-annelistit edes, että tuollainen käytös ei olisi luontevaa eikä loogista. Ei ole myöskään loogista kirkua ja itkeä isää vasta myöhemmin nähtyään. Erilaisten teorioiden uskottavuutta lisäisi, jos ei väkisin väitettäisi ihan "tyhmiä", vaan yritettäisiin edes löytää joku loogisempi teoria tai lähestymistapa.
Huomaa kolmannella, viimeisellä kerralla puukko lattialla. Siksi Jukka murhattiin astalolla, puukko oli jo tuossa vaiheessa hylätty kelvottomana. Olen satavarma, ettei tyttö enää tuon jälkeen käynyt takkahuoneessa katsomassa, kun oli tapetun isänsä nähnyt, joten hän lienee oikeasti puukon nähnyt.
Ja kuka väittää, että tässä puhui tyttö, joka oli yhdessä äitinsä kanssa juoninut isänsä murhan tai valehteli pelastaakseen äitinsä?