MURHA.INFO

hannas kirjoitti: Mutta pahinta ehkä kaikessa on ollut se, miten näiden paikallisten tutkintaa tehneiden ja sittemmin hätiin ehtineiden rikospaikkatutkijoiden ym. osalta on syyllistytty ehkä typerimpään ja ammattieettisesti kestämättömimpään virheeseen eli siihen, että omista ennakkoasenteista ja -oletuksista ei ole kyetty luopumaan ja tarkastelemaan itse tapausta objektiviisesti ja ammattimaisesti.

Näihän tätä nyt yritetään selitellä mutta todellisuus on toinen. Tuomiossa alkututkinnan kunniaa aletaan jo palautella.

137. Niin JJ:n, KK:n kuin MM:nkin kertomukset huomioon ottaen on ilmeistä, ettei poliisi ole esitutkinnan alkuvaiheessa kevein perustein sulkenut Anneli Aueria Jukka Lahden surmaamisesta epäiltyjen ulkopuolelle. Kokeneet poliisimiehet ovat, tietoisina siitä, että henkirikoksen tekijä on usein uhrin läheinen, pitäneet rikospaikkaa tuoreeltaan tarkastellessaan ilmeisenä, että talossa on ollut ulkopuolinen tekijä, joka on surmannut Jukka Lahden. Tätä ensivaiheen havaintoihin ja erityiseen ammattikokemukseen perustuvaa johtopäätöstä ei voida jättää huomiotta, kun harkitaan, riittääkö syyttäjien esittämä näyttö osoittamaan, että Anneli Auer on surmannut Jukka Lahden.

hannas kirjoitti: Mutta pahinta ehkä kaikessa on ollut se, miten näiden paikallisten tutkintaa tehneiden ja sittemmin hätiin ehtineiden rikospaikkatutkijoiden ym. osalta on syyllistytty ehkä typerimpään ja ammattieettisesti kestämättömimpään virheeseen eli siihen, että omista ennakkoasenteista ja -oletuksista ei ole kyetty luopumaan ja tarkastelemaan itse tapausta objektiviisesti ja ammattimaisesti.

Joutsenlahtihan ehdotti tapausta KRP:lle, miksi KRP ei ottanut asiaa tutkittavaksi, on hyvä kysymys edelleen?

Hiukan pisti korvaan ja silmään tuossa dokumentissa syyttäjä Valkaman asenne, hän on vain täysin keskittynyt ulkopuolisen tekijän poissulkemiseen ja muutoin ei häntä tapahtumien kulku ilmeisesti juuri kiinnosta, jotain tuon tapaista kertoi tuossa ohjelmassa?

Koti-Columbo kirjoitti:

hannas kirjoitti: Mutta pahinta ehkä kaikessa on ollut se, miten näiden paikallisten tutkintaa tehneiden ja sittemmin hätiin ehtineiden rikospaikkatutkijoiden ym. osalta on syyllistytty ehkä typerimpään ja ammattieettisesti kestämättömimpään virheeseen eli siihen, että omista ennakkoasenteista ja -oletuksista ei ole kyetty luopumaan ja tarkastelemaan itse tapausta objektiviisesti ja ammattimaisesti.

Joutsenlahtihan ehdotti tapausta KRP:lle, miksi KRP ei ottanut asiaa tutkittavaksi, on hyvä kysymys edelleen?

KRP otti asian tutkittavaksi ja tutkinnanjohtajaksi KRP:ssä ehdittiin jo määrätä Teijo Ristola. Kaiken piti olla selvää, mutta tuolloinen lääninpoliisijohtaja Paatero perui siirron.

Mikisu kirjoitti: KRP otti asian tutkittavaksi ja tutkinnanjohtajaksi KRP:ssä ehdittiin jo määrätä Teijo Ristola. Kaiken piti olla selvää, mutta tuolloinen lääninpoliisijohtaja Paatero perui siirron.

Niinpä, tekikö nykyinen poliisiylijohtaja pahan virheen tuossa?

Koti-Columbo kirjoitti:

Mikisu kirjoitti: KRP otti asian tutkittavaksi ja tutkinnanjohtajaksi KRP:ssä ehdittiin jo määrätä Teijo Ristola. Kaiken piti olla selvää, mutta tuolloinen lääninpoliisijohtaja Paatero perui siirron.

Niinpä, tekikö nykyinen poliisiylijohtaja pahan virheen tuossa?

Riippuu varmaan siitä, mitä oli tarkoitus saada aikaan.

Mikisu kirjoitti: Riippuu varmaan siitä, mitä oli tarkoitus saada aikaan.

Ei kai poliisilla voi olla muuta tavoitetta kuin totuuden ja oikeudenmukaisuuden edistäminen? Tuon suhteen tuo taisi olla virhe.

MInäkin katsoin tuon Ykkösen Ulvilan murhamysteerin. En ole juurikaan syventynyt tapaukseen,mutta pari asiaa jäivät häiritsemään. Syyttäjän asenne,"naisessa on jotain vikaa,kun ei itke" ja pornokuvien välissä olevista perhekuvista asiantuntijan "tuli niin outo olo." Nämä eivät ole tarkkoja siteerauksia. Varmaan täällä on käsitelty ne kuolemantapaukset,joissa parikin asiaan liittyvää henkilöä menehtyivät. Jospa joku ystävällinen sielu vielä kertoisi,mihin tulokseen virkavalta tutkimuksissaan näissä yhteensattumissa on päätynyt?

wistania1 kirjoitti:Jospa joku ystävällinen sielu vielä kertoisi,mihin tulokseen virkavalta tutkimuksissaan näissä yhteensattumissa on päätynyt?

Auerin lapsia tutkineen lääkärin oman tyttären väkivaltaista kuolemaa tutkimusten tekovuonna 2011 ei taidettu tuoda ollenkaan dokumentissa esille, eikä sitä, että lääkärin tyttären tappanut ex-poikaystävä koki itse hukkumiskuoleman. Jos se nyt sitten tosiasiassa oli hukkumiskuolema. Dokumentissa ei myöskään kerrottu, että tämän samaisen lääkärin pihapiiristä löytyi heinäkuussa 2011 kadonneen Karoliina Kestin skootteri. Kesti itse löytyi läheisestä Likolammesta hukkuneena syyskuussa 2011. On siinä ollut lääkärille järkytyksiä kerrakseen, joten ei ole ihme, että Auerin lapsista löytyi lääkärin toimesta poikkeuksellisen paljon päivänvalossa näkymättömiä viiltelyjälkiä.

Mutta heinaseipäistä ja selvännäkijöistä puhuttiin; ei kovin paljoa huuhaata yhdeen dokkariin mahdu...

Lehdon dokumentin julkaiseminen on pitkä askel todellisiin tapahtumiin Ulvilan surmassa. Se on nähtävä taideteoksena, elokuvana, jossa tekijä on pysynyt tiukasti kiinni todellisuudessa. Filmi päättyy kuitenkin dramaattisesti, Vaasan hovioikeus vapautti Anneli Auerin syytteestä. Yleensä filmeissä johdatetaan katselija tällaiseen tulokseen, mutta sitä ei Lehto ole tehnyt. Filmi toimi erinomaisesti kun se näytettiin elokuva teatterissa ja kun sitä jaettiin Hymyn ja Alibin DVD-liitteenä. Nyt on tilanne toinen ja filmiltä puuttuu looginen lopputulos. Se voi hyvinkin auttaa yleistä mielipidettä siihen suuntaan että tuomio on väärä, asialla oli taitava asianajaja, typerät poliisit ja horjuvat tuomarit. Filmin lopussa tiedotus Auerin saamasta elinkautisesta tuomiosta olisi ollut helpompi ottaa vastaan. Musta maailma vaihtuukin valkoiseksi. Oikeus voitta kaiken tämä sopan päätteeksi.

Tutkijan näkemänä asiat ovat päin vastoin. Ulvilan surman tapahtumia dominoi onneton asianajaja ja taitavat poliisit, heitä on kahteen lähtöön. Murhapaikalla tehty tutkimus oli tarkka. Siihen osallistuivat Porin parhaat poliisit. Murhapaikan tutkimisen jälkeen oli heti selvää, että murhaaja on ulkopuolinen, ei omaa väkeä, kuten tällaisissa surmissa on lähes aina. Mutta sitten oli vastassa ylipääsemätön este. Murhapaikalta löytyi DNA. jota verrattiin 700 epäiltyyn. Vertailu vapautti kaikki koska DNA kuului Keskusrikospoliisin laboratoriossa toimivalle henkilölle. Jatkotutkimuksissa ei ollut muuta mahdollisuutta kuin syyttää paikalla ollutta uhrin vaimoa.

Siihen ryhtyi toinen, myöskin taitava poliisiryhmä. Heille oli suureksi avuksi puolustaja Juha Manner, joka ilmoitti että hän ajaa tapposyytettä Annelia vastaan. Näin voitaisiin saada lyhyt vankeustuomio. Asia sotkeutui kun Uhrin tytär sai äitinsä vakuuttumaan siitä, että mitään puolisoiden välistä tappelua ei ollut ja siitä aiheutuvaa surmaa ei ollut, vaan että hän näki murhaajan poistuvan. Käräjät ja hovi jouduttiin käymään jotta tästä "tunnustuksesta" vapauduttiin. Syyttäjällä ei ollut mitään aihetta valittaa korkeimpaan oikeuteen.

Lahden perheen asiat olivat äidin istuessa vankilassa edenneet omaa menoaan ja kolmen pienimmän lapsen mieliin oli jo terapoitu käsitys äidistä murhaajana ja vanhimmasta tyttärestä avustajana. Tätä katkeran tappion kärsinyt syyttäjä ei malttanut olla käyttämättä hyväkseen. Se mikä tapahtui syyskuun 2011 jälkeen on suuri häpeä medialle Suomessa, mutta myös maissa joissa tällaiseen oikeuslaitoksen romahdukseen on totuttu.

Ruotsissa oli juuri selvitetty 30 murhaa tunnustaneen ja kahdeksasti murhasta tuomitun Thomas Quickin tunnusten perättömyys. Ruotsin media vaikeni täydellisesti siitä, että sama tilanne oli käynnistymässä Suomessa. Venäjällä Ulvilan surma yhdistettiin mielenhäriössä tapahtuneisin suuriin onnettomuuksiin Suomessa, eikä havaittu kuinka ihmisoikeuksia poljettiin, asia joka on ollut kiinnostuksen kohteena Venäjällä.

Sirkus 2011 syyskuu - 2015 helmikuu on erinomaisesti kuvattu dokumentissa. Sen pohjana olevista tapahtumista on mahdollista tehdä tutkimuspohjainen selvitys, mutta itse Ulvilan surmaan se ei mitenkään vaikuttanut. Sen aikana paljastui ammottava aukko siinä menettelyssä kun syyttömiä ihmisiä tuomittaan lasten seksuaalisesta häirinnästä.

Puuttumatta asiasisältöön, ainakin yksi asia oli hoidettu todella huonosti dokkarissa: Poliisien videokameralla tallennetuissa kuulusteluissa sun muissa oli äänenlaatu jotain aivan hirveää kuraa. Hieman säätämällä olisi voinut puheesta saada paljon paremmin selvää. Ja jos siinä olisi ollut liikaa työtä, olisi voitu edes tekstittää.

Tätä Ulvilan/Anneli Auerin keissiä mietittyäni ja tosiaan dokumentin kahteen kertaan katsottuani, mutta ennen muuta tänne aiheesta kirjoittaneiden kaikki kommentit (erittäin informatiiviset, hyvät ja kaikin tavoin asiaa selvittelemään pyrkivät) luettuani sanoisin seuraavaa:

She did it. Hän teki sen.

Olen saanut vaikutelman, että suomalainen poliisi ja rikospaikkatutkinta sekä syyttäjä ja oikeuslaitos on tehnyt asiassa selvästikin parhaansa (plus että käytettiinhän tässä yhteydessä kansainvälistäkin osaamista hyödyksi).

Rikospaikkatutkintaan liittyvä teknologia kehittyy koko ajan paremmaksi ja koska murha ei vanhene koskaan, on mahdollista ja jopa todennäköistä, että Jukka S. Lahden murhaaja eli Anneli Auer jää vielä kiinni teostaan.

On täysin mahdollista, että meistä ihmisistä voidaan saada ja tallentaa jo ihan lähitulevaisuudessa muutakin kuin paikantamistietoja ja terveystietoja. Ihmisethän ihan itse suostuvat ja osallistuvat tällaiseen älypuhelimillaan koko ajan.

Jos Anneli Auerin tai muiden vastaavien henkilöiden aivoihin voitaisiin kytkeä usb -tikku, josta selviäisivät hänen tekemisensä ko. ajankohdalta, niin hommahan olisi sillä selvä.

Minusta on edelleen kuitenkin syytä etsiä Jukka S. Lahden väkivaltaiseen kuolemaan johtaneen tapon/murhan tekijää. Hän, hänen lapsensa ja sukulaisensa eivät ole saaneet oikeutta.

Lehto oli Yle puheen aamussa haastateltavana ja siinä oli kiinostavana tietona tämä:

Lehto: Nää lasten poliisikuulustelut, niistä on lasten kanssa sovittu ja Anneli Auerin heidän äidin kanssa ja perheen vanhimman lapsen kanssa on kirjallinen sopimus miten heidän osuudet on tässä elokuvassa. He ovat hyväksyneet tämän elokuvan niinkuin se on jne. ---- en ymmärrä miten Yleisradion pitää näiden sopimusten yli kävellä ----

Tuosta saisi sen kuvan että myös nuorempien lasten kanssa on jollain lailla sovittu? Hankalaa kun tuosta ei oikein saa täyttä varmuutta että kennekä kanssa on minkäkinlainen sopimus. Mutta siis tämähän on tavallaan lupaavaa jos näin oikeasti on, että lapset ovat itse hyväksyneet dokumentin, ja täytyyhän siinä alaikäisillä olla huoltajakin hyväksymässä...?

Ulvila dokumentti katsottu.

Valkamalle miinuspisteitä kertyi koko esityksen ajan. Kaveri väistää vastuuta omista todella asenteellisista ajatuksistaan heitellen palloa oikeudelle, jonka kokee heittävän saman pallon tyytyväisnä takaisin. Varsinainen rehvastelija. Santtilan kommentoinnit voisin alleviivata hymyllä.
Joutsenlahti taisi saada kenkää dna:n kartoittamisella ja "Tinttimäisellä" nuoruuden intensiteetillä ja oikeuden puolesta puhujana. Kaveri vain ei astellut portaita oikein.

Sitten astuukin kuvaan mielenkiintoinen Pauli Kuusirannan väsähtänyt ,mutta korrekti lausuma siitä, että kaikki mahdolliset pakkokeinot otettin käyttöön, mutta kysmykseksi jää, miksi ja miten ja kenen toimesta.

Ns. tunnustusvideolta käy selvästi ilmi Auerin väsymys ja henkisen runtelun jäljet koko kehossa.
Täysin murtunut.

Vihoviimeiseksi vaan ei vähäisemmäksi on lasten kuulemisvideo. Ammattiäänellä lapselta kysytään vakavin ilmein ja ilman empaattista otetta, että mitä sä nyt näit ja koit ja kaikkeen mitä lapsi vastaa ja itkeekin, niin vastataan sillä tyypillisellä uskoako vai ei hymähdyksellä. Voi ei.

Erikoinen ja aseet riisuva kohtaus: Valkama ja Manner heitti läppää keskenään tulevasta kovasta syksystä!