MURHA.INFO

Eekku Aromaa (ent. Eeva-Maija[1], s. 14. elokuuta 1981[2]) on suomalainen järjestöjohtaja, joka on toiminut useissa ympäristöpuolue Vihreän Liiton luottamustehtävissä. Aromaa työskentelee nykyisin Naisasialiitto Unionin pääsihteerinä[3]. Hän työskenteli rauhanjärjestö Sadankomitean pääsihteerinä 2008–2014.[4] Aikaisemmin Aromaa on työskennellyt Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liiton pääsihteerinä 2006–2007[4] ja Animalian järjestösihteerinä 2001–2002.[5]

Samah Zainin lapset ovat käyneet Suomessa koulua kaikilla kouluasteilla eskarista yliopistoon.

Zainin mukaan suomea toisena kielenä puhuvien äidinkielen opetusta eli S2-opetusta riivaa perustavanlaatuinen ongelma. Hän on nähnyt omin silmin, miten kieliryhmän vaikutus kantautuu opinnoissa kauas.

Zain perheineen muutti Suomeen Saudi-Arabiasta vuonna 2016. Hänen kaksi vanhinta lastaan, nyt 18- ja 21-vuotiaat, aloittivat Suomessa alakoulunsa S2-opetuksessa.

Zain kokee, ettei S2-opetus tukenut riittävästi kielen oppimista. Kummankaan suomen kieli ei kehittynyt peruskoulussa riittävän hyväksi suomenkieliseen lukioon, vaan he jatkoivat yläasteelta englanninkielisiin IB-lukioihin.

Keskimmäinen lapsista aloittaa syksyllä abivuotensa IB-lukiossa. Vanhin puolestaan opiskelee Helsingin yliopistossa englanninkielisessä kandiohjelmassa.

– Kumpikin puhuu jonkin verran suomea, muttei kuitenkaan niin hyvin, että voisi opiskella tai tehdä töitä suomen kielellä, Zain kertoo.

Nuorimman lapsensa Zain sai seiskaluokalla järjestettyä epävirallisesti S1-opetukseen. Nuorimmaisen suomi kehittyi niin hyväksi, että hän aloittaa syksyllä suomenkielisessä lukiossa ja puhuu tätä nykyä perheen parasta suomea.

...

Samah Zain ei itsekään puhunut suomea perheen muuttaessa tänne. Siksi hänen oli vaikea tukea lapsiaan kielen opiskelussa kotona.

S2-opetuksessa opeteltava suomi on Zainin mielestä liian helppoa. Kielen opetuksen lisäksi myös kokeet ja kotiläksyt saattavat olla helpotettuja, hän sanoo.

– Muiden koealue saattoi olla usean kirjankappaleen mittainen. S2-oppilaat taas saattoivat saada luettavakseen vain pari monistetta, ja koe saattoi olla pelkkiä monivalintakysymyksiä, Zain sanoo.

Suurin ongelma S2-opetuksessa on Zainin mielestä se, että siirtyminen S1-opetukseen eli suomen kieli ja kirjallisuus -oppiaineeseen on liian vaikeaa.

Hänen mielestään suomen toisena kielenä tulisi olla vain väliaikainen vaihe, jonka päämääränä on siirtyä ”tavalliseen” suomen kielen ja kirjallisuuden opiskeluun.

Zain perheineen muutti Suomeen Saudi-Arabiasta vuonna 2016. Hänen kaksi vanhinta lastaan, nyt 18- ja 21-vuotiaat, aloittivat Suomessa alakoulunsa S2-opetuksessa.

Zain kokee, ettei S2-opetus tukenut riittävästi kielen oppimista. Kummankaan suomen kieli ei kehittynyt peruskoulussa riittävän hyväksi suomenkieliseen lukioon, vaan he jatkoivat yläasteelta englanninkielisiin IB-lukioihin.

Keskimmäinen lapsista aloittaa syksyllä abivuotensa IB-lukiossa. Vanhin puolestaan opiskelee Helsingin yliopistossa englanninkielisessä kandiohjelmassa.

– Kumpikin puhuu jonkin verran suomea, muttei kuitenkaan niin hyvin, että voisi opiskella tai tehdä töitä suomen kielellä, Zain kertoo.

– Kumpikin puhuu jonkin verran suomea, muttei kuitenkaan niin hyvin, että voisi opiskella tai tehdä töitä suomen kielellä, Zain kertoo.

Öyhö kirjoitti: Ke Elo 12, 2026 11:02 pm ^

Eekku Aromaa (ent. Eeva-Maija[1], s. 14. elokuuta 1981[2]) on suomalainen järjestöjohtaja, joka on toiminut useissa ympäristöpuolue Vihreän Liiton luottamustehtävissä. Aromaa työskentelee nykyisin Naisasialiitto Unionin pääsihteerinä[3]. Hän työskenteli rauhanjärjestö Sadankomitean pääsihteerinä 2008–2014.[4] Aikaisemmin Aromaa on työskennellyt Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liiton pääsihteerinä 2006–2007[4] ja Animalian järjestösihteerinä 2001–2002.[5]

*nauraa katketakseen*

Ei hitto, "neutraali" mielipide varmaan.

Ifigeneia kirjoitti: To Elo 13, 2026 11:29 am Ratkaisu ei välttämättä olekaan se, että kantikset pakotetaan maahanmuuttajien sekaan. Joiltakin maahanmuuttajilta voi vaatia enemmän (ja ne joilta ei voi, pitäisi varmaan sijoittaa jollekin tukiluokalle pois keskiverto-oppilaiden seasta?)

weisses fleisch kirjoitti: To Elo 13, 2026 1:01 pm

Zain perheineen muutti Suomeen Saudi-Arabiasta vuonna 2016. Hänen kaksi vanhinta lastaan, nyt 18- ja 21-vuotiaat, aloittivat Suomessa alakoulunsa S2-opetuksessa.

Zain kokee, ettei S2-opetus tukenut riittävästi kielen oppimista. Kummankaan suomen kieli ei kehittynyt peruskoulussa riittävän hyväksi suomenkieliseen lukioon, vaan he jatkoivat yläasteelta englanninkielisiin IB-lukioihin.

Keskimmäinen lapsista aloittaa syksyllä abivuotensa IB-lukiossa. Vanhin puolestaan opiskelee Helsingin yliopistossa englanninkielisessä kandiohjelmassa.

– Kumpikin puhuu jonkin verran suomea, muttei kuitenkaan niin hyvin, että voisi opiskella tai tehdä töitä suomen kielellä, Zain kertoo.

Tyypillinen matuasenne, aina on jonkun muun vika jos matu ei osaa. Sitä kielitaitoahan voi (ja pitää) harjoitella myös vapaa-aikana, jos kouluopetus ei tunnu riittävältä. Kymmenessä vuodessa tyhmempikin oppii minkä tahansa kielen, jos vaan on halua ja mielenkiintoa.

URSA kirjoitti: To Elo 13, 2026 4:02 pm https://www.iltalehti.fi/palat/e9e2ebfd ... b82b6eb067

Ja vielä ihmettelen miten 10 vuotta Suomessa asuneet 19 - ja 21 - vuotiaat ei puhu tarpeeksi suomea työskennelläkseen tai edes opiskellakseen suomeksi. Mitä ne täällä tekee?

Helsingin Sanomat 23.8.2026 / https://www.hs.fi/mielipide/art-2000012223847.html

Segregaatio näkyy lasten kielitaidossa jo ennen kouluikää

Olisi tärkeää kuulla myös varhaiskasvatuksen näkökulma alueellisen eriytymisen vaikutuksista, sillä ratkaisevat vuodet kielen perustassa ovat ennen kouluikää.

Helsingin koulupiirijako on herättänyt keskustelua segregaation vaikutuksista koulunkäyntiin. Keskustelusta unohtuu kuitenkin, että kielen kehitys alkaa vuosia ennen kouluikää ja että alueellinen eriytyminen näkyy jo päiväkoti-ikäisten taidoissa.

Hoidamme Husin foniatrian vastaanotolla lapsia, joilla on vaikea-asteisia kielen kehityksen vaikeuksia. Suurin osa heistä on syntynyt Suomessa, mutta heidän kotikielensä on muu kuin suomi. Suomen kielen oppiminen alkaa varhaiskasvatuksessa. Pieni lapsi oppii kielen vuorovaikutuksessa. Lapsi oppii kotikielen perheen kanssa ja harjoittelee suomen kieltä päiväkodissa kasvattajien ja toisten lasten kanssa kommunikoiden.

Keskustelemme päivittäin maahanmuuttajataustaisten vanhempien kanssa, jotka ovat huolissaan lapsensa mahdollisuuksista oppia suomen kieltä päiväkotiryhmän kielirakenteen vuoksi. Pääkaupunkiseudulla on useita päiväkotiryhmiä, joissa äidinkieleltään suomenkielisten lasten osuus on häviävän pieni – vaikkapa 14–18 lapsen ryhmässä yksi tai kaksi. Kun suuri osa lapsista vasta opettelee kieltä, vertaismalli jää ohueksi, vaikka henkilöstö tukisi kielen oppimista parhaansa mukaan. Samankaltainen kielirakenne saattaa olla myös lapsen pihapiirissä. Mukaan kietoutuu vielä englannin kielen ylivalta myös pienten lasten arjessa.

Erikoissairaanhoitoon päätyvät lapset ovat vain jäävuoren huippu. Kielellisissä vaikeuksissa tarvitaan kuntoutustoimia, mutta puheterapia ei ole vastaus vähäiseen ja huonolaatuiseen kielimalliin ja alueelliseen eriytymiseen. Julkinen keskustelu on painottunut kouluikäisiin. Olisi tärkeää kuulla myös varhaiskasvatuksen näkökulma alueellisen eriytymisen vaikutuksista, sillä ratkaisevat vuodet kielen perustassa ovat ennen kouluikää.

Nähdäksemme ratkaisu ei ole yksittäisten ryhmien paikkaaminen, vaan maahanmuuttajataustaisten lasten nykyistä tasaisempi jakautuminen sekä päiväkotien että koulujen välillä kaupunginosasta riippumatta. Tämä tarjoaisi jokaiselle lapselle mahdollisuuden suomen kielen oppimiseen jo ennen koulun alkua ja vähentäisi segregaatiota pitkällä aikavälillä. Yhtä tärkeää olisi, että suomenkielisten perheiden vanhemmat näkisivät segregaation haitat niin päiväkotien pihoilla kuin päätöksenteossakin. Tasaisempi kielirakenne ei ole vain kotoutumiskysymys, vaan koko lapsiväestön yhdenvertaisten oppimisedellytysten turvaamista.

Maaria Ansaranta
erikoislääkäri
Eva Arkkila
apulaisylilääkäri
Ahmed Geneid
ylilääkäri
Hus foniatrian vastaanotto

HS:n toimitus valitsee ja toimittaa mielipidekirjoitukset.

Pääkaupunkiseudulla on useita päiväkotiryhmiä, joissa äidinkieleltään suomenkielisten lasten osuus on häviävän pieni – vaikkapa 14–18 lapsen ryhmässä yksi tai kaksi.