MURHA.INFO

Nyt täytyy kyllä toppuutella tuota ajatusmaailmaa, että maaseutu on lintukoto, jossa ei syrjähyppyjä harrasteta. Maaseudulla tapahtuu sitä ihan yhtälailla ja suhteen ulkopuolista seuraa vain haetaan ehkä hieman eri tavoin ja hieman eri tilanteista, ehkä jopa suoremmin ja kärkkäämmin kun taas kaupungissa yhden illan jutut suhteen ulkopuolella ovat enemmänkin humalaisten baarituttavuuksia. Ja ei, en ala yleistää eikä se aina näin mene, mutta totuus on, että maaseudulla tapahtuu yhtälailla kuin kaupungissa.

Scarlett kirjoitti:Kyllä, tila oli Rajakosken suvun tila ja ollut suvulla 1600-luvulta 60-luvun maatilakirjasta katsottuna. Maatilakirjaa vilkaisin isoisälläni käydessä Satakunnassa. Vaimo on jostain Porin eteläpuolelta kotoisin tietääkseni. Sitä en tiedä, onko hänellä maatilatausta vai onko puhtaasti "kaupunkilaistyttö". Tilan kohtalolla on kolme mahdollisuutta: sisko palaa perheineen pitämään tilaa tai pellot laitetaan vuokralle kunnes tämä pikkupoika on tarpeeksi vanha päättämään asiasta tai sitten tila pilkotaan ja naapuritilat ostaa pellot.

Porin eteläpuolta:
http://www.kajavarauma.fi/historia.html

Miten on, onko huhuissa oikeasti pojan siittäjäksi nimetty Kalervo ?

patruuna kirjoitti:Tässä maailmassa on kaikenlaisia uskonnollisia hurmosliikkeitä. Liittyykö virtuaaliset hautausmaat jotenkin niihin ? Ovatko tälläiset sivustot viestin välityksen kenttä ?

http://www.findagrave.com/cgi-bin/fg.cg ... d=92492914

patruuna kirjoitti: Miten on, onko huhuissa oikeasti pojan siittäjäksi nimetty Kalervo ?

Miten on patruuna, josko hieman nyt selventäisit mitä ajat takaa, jos ylipäätään mitään takaa ajat.

Siitä olen samaa mieltä, että maaseutu ei siinä mielessä ole mikään lintukoto. Siellä on suhteita, vääriä isejä lapsilla jne. siinä kuin kaupungissakin. Sen lisäksi ne jutut on yleensä vielä likaisempia, koska piirit on pienet ja kyse on aina tutuista osapuolista. Siellä käry käy helposti, koska aina on näkijöitä toisin kuin kaupungissa.

Vai mitä tuohon epäilyyn murhaajan isän osuudesta lapseen, niin en ole kuullut mitään ja en usko. Se mieshän on jo seitsemänkymppinen ja rouva aika simpsakka kolmekymppinen. Ymmärtääkseni tämä rouva on ollut miestään ulospäinsuuntautuneempi ja menevämpi persoona. Jos se huhu sivusuhteesta pitäisi paikkaansa, niin kyllähän tuo nainen muualtakin suhteita löytäisi kuin pihapiiristä. Ainahan sitä tutustuu ihmisiin, jos saa suunsa auki.

Kyllikki S kirjoitti:

patruuna kirjoitti:Tässä maailmassa on kaikenlaisia uskonnollisia hurmosliikkeitä. Liittyykö virtuaaliset hautausmaat jotenkin niihin ? Ovatko tälläiset sivustot viestin välityksen kenttä ?

http://www.findagrave.com/cgi-bin/fg.cg ... d=92492914

patruuna kirjoitti: Miten on, onko huhuissa oikeasti pojan siittäjäksi nimetty Kalervo ?

Miten on patruuna, josko hieman nyt selventäisit mitä ajat takaa, jos ylipäätään mitään takaa ajat.

Tuossa scarlett jo tumppasi tämän huhun.

Käsittämätön huhu se olikin, mutta niin oli tekokin. Toki onhan niitä notkeita pappoja aina ollut ja tullee olemaan jatkossakin.

Mikäli huhun takana olisi ollut totuus, niin se olisi selkeästi nivonut yhteen koko porukan jolle teko lie ollut suunnattukin.

Erikoista toki on, että joku laittaa kuolinilmoituksen jenkkisivustolle ensitöikseen. Ehkä (tod.näk?) sen on kuitenkin tehnyt joku ulkopuolinen, kysymättä omaisilta.

Olen Scalettin kanssa samaa mieltä siitä, että maaseutu ei ole mikään lintukoto. Olen asunut 75 % elämästäni maaseudulla, tosin lähiössä suurimman ajan. Pareja on paikkakunnalla nähty vaihdettavan yleensä muutaman viikon, kuukauden tai vuoden salailun jälkeen. Jotkut ovat eläneet vuosia salasuhteessa, joko puolison tietäessä tai tietämättä.

MUTTA: juorujen määrässä maaseutu päihittää kaupungin 6-0. Siitäkin on kokemusta ihan omassa elämässä. Olen ihan tavallinen pulliainen, perheeni on tavallinen, eikä meillä ole tapahtunut vuosien mittaan mitään kummallista. Mutta kaikenlaista olen itsestänikin kuullut: välillä nauranut maha vääränä, välillä ollut pahoillanikin ihmisten ilkeydestä.

Joten tässä Pomarkun tapauksessa EHKÄ isän huono itsetunto, jonkinlainen väsymys, masennus, mielenterveyshäiriöt, mustasukkaisuus ja pisteenä iin päälle kylän juorut ovat voineet saada aikaan perhesurman. Tullut "black out" ko. iltapäivänä. Joku asia sen on laukaissut, tilanne kärjistynyt - vaikka ainostaan vain ehkä hänen mielessään - ko. viikonlopun aikana.

Diiel kirjoitti:Olen Scalettin kanssa samaa mieltä siitä, että maaseutu ei ole mikään lintukoto. Olen asunut 75 % elämästäni maaseudulla, tosin lähiössä suurimman ajan. Pareja on paikkakunnalla nähty vaihdettavan yleensä muutaman viikon, kuukauden tai vuoden salailun jälkeen. Jotkut ovat eläneet vuosia salasuhteessa, joko puolison tietäessä tai tietämättä.

MUTTA: juorujen määrässä maaseutu päihittää kaupungin 6-0. Siitäkin on kokemusta ihan omassa elämässä. Olen ihan tavallinen pulliainen, perheeni on tavallinen, eikä meillä ole tapahtunut vuosien mittaan mitään kummallista. Mutta kaikenlaista olen itsestänikin kuullut: välillä nauranut maha vääränä, välillä ollut pahoillanikin ihmisten ilkeydestä.

Joten tässä Pomarkun tapauksessa EHKÄ isän huono itsetunto, jonkinlainen väsymys, masennus, mielenterveyshäiriöt, mustasukkaisuus ja pisteenä iin päälle kylän juorut ovat voineet saada aikaan perhesurman. Tullut "black out" ko. iltapäivänä. Joku asia sen on laukaissut, tilanne kärjistynyt - vaikka ainostaan vain ehkä hänen mielessään - ko. viikonlopun aikana.

hahaa, mun eksän isovanhemmat hankkivat "keskustakodin" maatilan siirtyessä nuoremmalle polvelle. siellä oli keittiön ikkunalla kiikarit sitä varten että näki kuka menee ja tulee kenenkin kanssa paikalliseen tanssipaikkaan...mutta heillä oli silti oma puoli tilallakin vielä. Kyllä maalaiselämä sisältää enemmän kiellettyä k18-touhua kuin kaupunkilaisilla..

cicero kirjoitti:

Diiel kirjoitti:Olen Scalettin kanssa samaa mieltä siitä, että maaseutu ei ole mikään lintukoto. Olen asunut 75 % elämästäni maaseudulla, tosin lähiössä suurimman ajan. Pareja on paikkakunnalla nähty vaihdettavan yleensä muutaman viikon, kuukauden tai vuoden salailun jälkeen. Jotkut ovat eläneet vuosia salasuhteessa, joko puolison tietäessä tai tietämättä.

MUTTA: juorujen määrässä maaseutu päihittää kaupungin 6-0. Siitäkin on kokemusta ihan omassa elämässä. Olen ihan tavallinen pulliainen, perheeni on tavallinen, eikä meillä ole tapahtunut vuosien mittaan mitään kummallista. Mutta kaikenlaista olen itsestänikin kuullut: välillä nauranut maha vääränä, välillä ollut pahoillanikin ihmisten ilkeydestä.

Joten tässä Pomarkun tapauksessa EHKÄ isän huono itsetunto, jonkinlainen väsymys, masennus, mielenterveyshäiriöt, mustasukkaisuus ja pisteenä iin päälle kylän juorut ovat voineet saada aikaan perhesurman. Tullut "black out" ko. iltapäivänä. Joku asia sen on laukaissut, tilanne kärjistynyt - vaikka ainostaan vain ehkä hänen mielessään - ko. viikonlopun aikana.

hahaa, mun eksän isovanhemmat hankkivat "keskustakodin" maatilan siirtyessä nuoremmalle polvelle. siellä oli keittiön ikkunalla kiikarit sitä varten että näki kuka menee ja tulee kenenkin kanssa paikalliseen tanssipaikkaan...mutta heillä oli silti oma puoli tilallakin vielä. Kyllä maalaiselämä sisältää enemmän kiellettyä k18-touhua kuin kaupunkilaisilla..

Todellakin kaupungeissa juorutaan ihan yhtä lailla! Siellä vaan juoruillaan oman kadun/talon tai työpaikan ihmisistä kun ei muuten kaikkia tunneta. Ja kytätään naapuria ihan hulluuksiin asti, ei se asuinpaikasta ole kiinni vaan ihmisestä.

Ihan tosissaan, en löydä mitään selitystä tähän tekoon siitä että asui maalla. Ja juurihan samanmoinen tapahtui keskellä helsinkiä, ei se siis paikkaa katso.

LAWoman kirjoitti:Nyt täytyy kyllä toppuutella tuota ajatusmaailmaa, että maaseutu on lintukoto, jossa ei syrjähyppyjä harrasteta. Maaseudulla tapahtuu sitä ihan yhtälailla ja suhteen ulkopuolista seuraa vain haetaan ehkä hieman eri tavoin ja hieman eri tilanteista, ehkä jopa suoremmin ja kärkkäämmin kun taas kaupungissa yhden illan jutut suhteen ulkopuolella ovat enemmänkin humalaisten baarituttavuuksia. Ja ei, en ala yleistää eikä se aina näin mene, mutta totuus on, että maaseudulla tapahtuu yhtälailla kuin kaupungissa.

Varmaan on syrjähyppyjen muodot erilaisia kaupungissa ja maaseudulla mutta kokonaisuuteena järkikin sen jo sanoo ettei vipinää syrjäkylillä voi olla samaan malliin kuin taajamissa. Vähän jengiä ja harvassa niin kaikkea tapahtuu vähemmän kuin jos on paljon jengiä ja tiiviissä. Elämän tyylikin on tyystin toinen landella.

Itsekin maalta lähtöisin olevan tiedän miten paljon vaikeampaa landella on pokata naista kun niitä ei tahdo millään löytyä. Sen sijaan muutto Helsinkiin muutti kaiken. Nyt voi pokata uuden hoidon vaikka joka ilta.

No se onkin vähän eri asia (monta vuotta asuneena 00100 alueella;) Kaupungin jutut ovat erillaisia kuin maalla...muttei mun mielestä tähän pomarkun juttuun liity pettämiset mitenkään vaan ihan muut jutut...

cicero kirjoitti:No se onkin vähän eri asia (monta vuotta asuneena 00100 alueella;) Kaupungin jutut ovat erillaisia kuin maalla...muttei mun mielestä tähän pomarkun juttuun liity pettämiset mitenkään vaan ihan muut jutut...

Mä olen kyllä ciceron kanssa ihan samoilla linjoilla. Toki kaupungissa on enemmän "tarjontaa" mutta on niitä halukkaita ja kyvykkäitä maallakin. Ja kyllä, maalla voi pettää ihan yhtä salaa kuin kaupungissa, kyse on silkasta kekseliäisyydestä joten ei, ei tämä nyt tee maaseudustakaan sitä lintukotoa. Tosin totta on se, että nykyaikanakin joissain asioissa maaseutu on ihan periferia (moraalisäännökset, tilojen periytymiset jne) verrattuna kaupunkiin, mutta en silti usko että liittyy mihinkään pettämiskuvioihin saati siihen että vauva olisi toisen kuin tämän isän siittämä

Pointti ei ole siinä etteikö maalla voisi tehdä ihan kaikkea samaa kuin kaupungissakin. Useimmat jutut on vaan helkkaristi hankalampia jos tarjontaa moninverroin vähemmän.

Ei kai tällaisen asian tajuaminen nyt voi olla näin vaikeeta.

Minun pointtini tähän juttuun ei liittynyt siihen, etteikö maalla olisi eroja, pettämistä ja ihan kaikkea samaa mitä kaupungeissakin.
Kyse oli siitä, että maaseudulla kun on kyseessä iso tila ja satoja vuosia jatkumoa aina uuden isännän myötä ja se ketju kyllä aina jo lapsesta tulevalle isännälle kerrotaan. Kyse on siis paljon enemmästä, kuin vain yhden tilan sukupolvenvaihdoksesta. Tulevalle isännälle jo lapsuudesta luodaan paineet miten pitää toimia ja mikä vastuu hänellä suuren sukutilan jatkajana on. Ei siinä monesti voi valita edes puolisoaan tunteiden perustella, vaan enemmän se on järkiperusteista ja pitää mennä kaavan mukaisesti. Ei tuollaisen tilan jatkaja voi ottaa köyhää kirvesmiehen tytärtä, kenen isä vielä olisi vasemmistolainen. Ei tämä monesti käy, vaikka kuinka rakastuttaisiin, vaan vaimon hankinnassa pitää huomioda omien vanhempiensa kriteerit.
Maalla asuvana olen näitä niin monesti nähnyt. Ja monesti ero voi olla hirvittävä tilanne juuri tuollaisessa tilanteessa elävälle miehelle. Niin ei ole käynyt aikaisemmissakaan sukupolvissa tilalla ja ei sitä voi käydä nytkään. Tilan jatkumo vaarantuisi tuossa tilanteessa.
Tiedän tapauksen missä pienen kunnan yhden suuremmista sukutiloista kävi niin, että tilan pitäjän vaimo lähti nuoremman miehen matkaan ja kyllä se tilanteena oli aivan hirvittävä. Tilaa ei voinut jakaa ja ainoa mahdollisuus oli maksaa vaimolle oma osuutensa. Tilan pitäjän sisko oli menestynyt nainen ja hänen avullaan ja metsää myymällä tuo mies selvisi ja tilan eheys säilyi. Mutta pitkä prosessi se oli ja sitä mahdollisuutta ei ollut että tuon sukutilan jakamiseen olisi päädytty.
En tiedä millainen tilanne tuolla tilalla Pomarkussa oli, mutta pohdiskelin juuri sitä, että vaikka olisi kyseessä vain arkinen erotapaus, niin tietyssä tilanteessa se voi olla isompikin juttu. Mies voi tuntea, että tähän se kaikki loppuu, kun vaimo lähtee ja sukutilan kohtalo on hänen vuokseen vaarantunut.

Maallakin siis monesti erotaan ja niistä ei synny mitään isompia ongelmia verrattuna kaupungissa asuvien tilanteeseen, mutta lähinnä valotin näitä erikoistapauksia, missä ollaan tavallaan suuremmissa saappaissa ja henkinen paine aivan erilainen ongelmatilanteissa.

Nykyään tilat suojellaan naimatapauksissa hyvin niin että vaimolla ei ole osaa eikä arpaa tilaan eron sattiessa. Pitää nyt kuitenkin muistaa että usein ne vaimot ovat myös omalta osaltaan rahallisesti kiinni tilassa eli sijoittaneet siihen.

Vieläkö se menovehje on ilmoitettu varastetuksi...

Sairas mies, ei muuten tällaista tapahdu. On varmaan omaistenkin tiedossa, mutta psyykkinen sairaus on loppuun asti salattu sairaus.