Tulilahti 1959 (ketju 2)

Suomessa tapahtuneet vielä selvittämättömät henkirikokset
Pirtanauhahippi
Susikoski
Viestit: 42
Liittynyt: Pe Touko 23, 2014 10:44 pm

Re: Tulilahti 1959 (ketju 2)

Viesti Kirjoittaja Pirtanauhahippi »

No juuri tuo lausunto kummitteli mielessäni kun kirjoitin. Sen lukemisesta vain oli aikaa pari kuukautta. Muistin väärin tuon reisi vamman. Lausunnosta kuitenkin pistää silmään vammat jotka ovat ruumiiden selkäpuolella/kyljen takaosassa. Kuristaa voi takaakin päin. Ei mainita että erityisesti käsissä olisi vammoja, jotka moisessa tilanteessa ovat lienee melkoisen laaja-alaisia, onhan siinä oma henki kyseessä.
Olisi mielenkiintoista tietää, olisiko pystytty erittelemään mikä (kuollettavista) vammoista tuli ensiksi. Esim tuju isku päähän =ei meteliä, ei hanttiin laittamista, seuraavaksi kenties raiskausyritys joka ei onnistu-> ketutus, kuristaminen ja lopulta puukolla ilmat pihalle kun ei se kuollutkaan. Ja kaveri samaan syssyyn (no miksi olisi kuristanut tätäkin?!?).
Ugh.
Chikatilo
Christopher Lorenzo
Viestit: 1518
Liittynyt: Ke Huhti 27, 2011 12:06 am

Re: Tulilahti 1959 (ketju 2)

Viesti Kirjoittaja Chikatilo »

Eine Maria Nyyssösen ruumiinavauksessa on todettu, että hänen ruumiissaan oli vasemman lapaluun alakärjen ja selkärangan välissä vasemman keuhkon alalohkoon ulottuva teräaseen aiheuttama haava ja rintaontelossa runsaasti osaksi hyytynyttä verta. Haava oli saatu Nyyssösen vielä eläessä. Oikeassa kainalossa 3-4 kylkiluun välissä oli niinikään teräaseen aiheuttama syvä haava, joka ei kuitenkaan ollut ulottunut keuhkopussiin saakka.


Ase on voinut olla tavanomaista Moraa lyhyempi kynsipuukko. Mora olisi puhkonut keuhkon ja katkonut suuria suonia kevyesti. Puukotus on tehty kahdessa vaiheessa: Ensin on todennäköisesti lyöty edestäpäin oikealla kädellä selkäpuolelle. Oikeaan kainaloon on yritetty myöhemmin lyödä "lopetuslyönti". Nyyssönen kuoli hitaasti verenhukkaan.
Vasemman reiden sisäsivussa, reiden puolivälissä oli 1 x 3 sm suuruinen ihonalainen kudokseen ulottuva epätasareunainen haava, joka oli todennäköisesti tylpän aseen aiheuttama ja eläessä saatu.


Tämä on voinut tulla Nyyssöstä siirrrettäessä.
Kaulassa molemmin puolin kilpirustoa oli ihossa ja ihon alla verenvuotoja sekä henkitorvessa vähän veristä limaista eritettä, joka viittasi siihen, että Nyyssöstä oli puristettu kurkusta hänen vielä elossa ollessaan.
Todennäköisesti teko on aloitettu kuristamalla. Tekijä ei ole osannut kuristaa, joten on joutunut turvautumaan puukkoon. Verenpurkaumien sijainti viittaa siihen, että kuristaminen tapahtui edestäpäin ja peukalot painoivat kilpirustoa.
Muita väkivallan merkkejä ei ruumiissa huomattu. Eine Maria Nyyssönen oli kuollut teräaseen vasempaan keuhkoon tekemän haavan aiheuttamaan verenvuotoon.
Arvaanpa Nyyssösen olleen wc-käynnillä ja kuolleen ensimmäisenä...

Riitta Aulikki Pakkasen ruumiinavauksessa on todettu hänen ruumiissaan olleen rintakehän alueella useita teräaseen aiheuttamia haavoja, joista oikealla puolella oleva oli ulottunut keuhkopussiin saakka vioittamatta kuitenkaan keuhkoa, mutta katkaissut viidennen kylkiluun ja aiheuttanut verenvuodon keuhkopussiin. Haava oli syntynyt Pakkasen vielä eläessä. Näitä haavoja vastaavissa paikoissa oli vaatteissa reikiä ja veritahroja. Päässä vasemman ohimoluun kohdalla ja takaraivossa oli tylpän aseen aiheuttamia haavoja ja lukuisia luunmurtumia sekä aivoainetta valunut ulos. Muita väkivallan merkkejä ei ruumiissa huomattu. Riitta Aulikki Pakkanen oli kuollut näihin päässä ja takaraivossa oleviin vammoihin. Ruumiinavauslöytöjen perusteella ei kuitenkaan voitu päätellä kumpaako, terävää vai tylppää asetta oli ennen käytetty.
Pakkanen tapettiin arvaukseni mukaan telttaan tai teltan luo. Jälleen kerran puukko ei uppoa riittävän syvälle tappaakseen uhrin heti, useista lyönneistä huolimatta. Siksi verityö on viimeistelty hakkaamalla jollain esineellä lujaa päähän. On syytä huomata, että iskuja on sekä pään etu- että takaosassa. Millä lyöty - kivelläkö? Ehkä, mutta veikkaan jotain teltan läheltä löytynyttä metalliesinettä: kattilaa.

Puukoniskujen syvyyttä ei mainita, mutta vammojen perusteella puukko on ollut terältään vain 5-7 cm:n nysä. Tavallisen moran terä lienee 15 cm.
Kaikki sanomassa esitetty on mielikuvituksen tuotetta eikä sillä ole yhteyttä todellisiin tapahtumiin tai henkilöihin. Mahdolliset samankaltaisuudet ovat pelkkää sattumaa. Kirjoittaja on poliittisesti täysin korrekti.
Pirtanauhahippi
Susikoski
Viestit: 42
Liittynyt: Pe Touko 23, 2014 10:44 pm

Re: Tulilahti 1959 (ketju 2)

Viesti Kirjoittaja Pirtanauhahippi »

Muoks. Nimiä oikein :)

Suora lainaus, chikatilo
Eine Maria Nyyssösen ruumiinavauksessa on todettu, että hänen ruumiissaan oli vasemman lapaluun alakärjen ja selkärangan välissä vasemman keuhkon alalohkoon ulottuva teräaseen aiheuttama haava ja rintaontelossa runsaasti osaksi hyytynyttä verta. Haava oli saatu Nyyssösen vielä eläessä. Oikeassa kainalossa 3-4 kylkiluun välissä oli niinikään teräaseen aiheuttama syvä haava, joka ei kuitenkaan ollut ulottunut keuhkopussiin saakka.


Ase on voinut olla tavanomaista Moraa lyhyempi kynsipuukko. Mora olisi puhkonut keuhkon ja katkonut suuria suonia kevyesti. Puukotus on tehty kahdessa vaiheessa: Ensin on todennäköisesti lyöty edestäpäin oikealla kädellä selkäpuolelle. Oikeaan kainaloon on yritetty myöhemmin lyödä "lopetuslyönti". Nyyssönen kuoli hitaasti verenhukkaan.
Näin tarkasti et voi määritellä tapahtunutta tuon lausunnon pohjalta. Jos siitä jotain voi sanoa, niin melkein sanoisin juurikin tuon vasemman lapaluun ja selkäranganvälisen lyönnin tapahtuneen ylhäältä alaspäin ja tällöin iskun täytyy tapahtua takaapäin sillä muutoin terä ei voi ulottua keuhkon alaosiin saakka... Vai oletko sitä mieltä, että tuon kokoisia tyttäriä isketään edestäpäin halaten selkään siten, että iskun suunta on ylhäältä alas?
Kenties, jos neito on jo polviltaan huumaantuneena päähän kohdistuneesta iskusta tai kuristamisesta, jolloin voit iskeä vapaaseen tilaan alas polveasi kohden. Muutoin edestä suoritettu selkää osuva puukotus iskeytyy lapaluun alta keuhkon yläosiin
Ugh.
Eilisaamu
Martin Riggs
Viestit: 627
Liittynyt: To Touko 15, 2008 11:06 pm

Re: Tulilahti 1959 (ketju 2)

Viesti Kirjoittaja Eilisaamu »

On tullut kahlattua läpi tämä Tulilahti "iltasaduksi" monen viikon aikana, ja jotain tekee itsekin mieli kommentoida. Mielikuvia/tuksia on niin monta kuin on päätäkin vissiin :)

Mä en myös usko sen Ruunarin syyllisyyteen. Perustuen seikkoihin jotka täällä on esitetty,varsinkin se että en usko että tuo verityö on yhden ihmisen tekosia.
Sitten semmoinenkin asia, että jos se Runar olisi halunnut jostain syystä nämä tytöt tappaa,niin miksi ihmeessä olisi alkanut tuommoiseen riskialttiiseen hommaan puukolla ja kivillä tai kattiloilla,kun kerran oli pyssykin mieheltä löytynyt? Ja jos olisi pyssyn hommanut vasta myöhemmin,niin joka tapauksessa kerran oli tyttöjä seuraillut,niin tiesi montako henkeä teltassa on,niin yhden miehen mennä kahta tappamaan kun oli muutenki jo etsintäkuulutukset päällä.
Ei kyllä meikäläisen otsalohkoon uppoa. Varsinkin kun mahdollisksi tekijöiksi löytyy muita.

Semmoinen jäi minua vaivaamaan, jota en lähtenyt selailemaan tuolta teksteistä,
että muistaako joku mikä se poikaporukka juttu oli joka oli juopottelemassa? Oliko spekulointia vai todellinen?
Oliko joku mies/poikaporukka veneellä jossain juopottelemassa ja samana iltana kuin verityö kävi Tulilahdella? Jos näin oli,oliko tällä porukalla joku alibi illalle,muu kuin toistensa antama?
Kun tulee vaan helposti mieleen että nuo surmat ja piilotukset on tehnyt tosiaan vähintään 2 ihmistä,jollei jopa enempi.
Jos tuommoinen miesporukka jotka istuu juopottelemassa saa päähänsä lähteäkkin kahtomaan niitä kaupunkilaistyttöjä leirintäalueelle,niin siitä voi soppa syntyä...
Mutta selittäisi tekotapaa ja piilotustapoja.

Mutta myös tuokkospoikien teot on hyvin vain arvailujen varassa. On niiiiin perin outoa että lähtevät jotain tuohenpalasia hakemaan. Tai oikeastaan voi arvata jo että nimenomaan siinä lipsahtaa jo yksi valhe poikain suusta. Mutta se,että oliko valhe sanottu hyvää vasten vai pahaa vasten,niin semmoista ei kukaan voi arvata.

Aikaisemmista teksteistä on jäänyt myös mieleeni semmoinen, että kun itse luin tätä läpi, niin henk.kohtasesti minusta nimimerkki Anyone oli ihan todenperäinen ja vilpitön. Joidenkin mielestä keksi juttuja päästään. Mutta itse uskon hänen tulleen kertomaan tänne vain omia kokemuksiaan asiasta,koska on ollut paikkakunnalla teon tapahtuessa. Ja hienosti kertoikin!
Ja uskon todellakin hänen nähneen mopomiehen tyttöjen kanssa kioskilla. Sillä luulen että Runar on ollut siellä,vaikkei ole verityötä tehnykkään.
Ja juuri se että Runar palasi Heinävedelle myöhemmin,mielestäni puoltaa sitä että ei ole surmaaja. Uteliaisuuttaan varmasti sinne mennyt tsiigailemaan tilannetta,kun on lukenut lehdistä että tyttöjä etsitään, ja Runar itse heitä seuraillut matkan varrella ja ehkä muutaman sanankin vaihtanut. Tottakai tilanne kiinnostaa.

Mutta siihen vielä mitä nimim.Anyone yritti kertoa niistä tuokkospojista,että toinen oli jollain lailla ...hmm..kykenemätön surmatyöhön osallistumiseen tmv..siis mitähän tarkoitti sillä? Oliko siis toinen pojista esim down-syndrooman omaava,vai miten? Tulee mieleen eräs tuntemani ihminen,joka ei siis liity tähän,mutta jolla on oma yritys ja jonka veljellä on tämä down-syndrooma. On silti ollut vuosikaudet veljen apulaisena yrityksessä töissä,riski kaveri,mutta henkisesti juurikin niin,että ei osaa varmasti esim mitään salaisuutta pitää jos semmoinen olisi.Koska jos joku tällainen olisi niin sulkisi taas tuokkospojat pois ja piiri pienenee.
Korjatkaa,jos muistan väärin. Olen lukenut tätä tosiaan iltapuhteeksi sängyssä ja saattanut mennä välillä puurot ja vellit sekaisin...

Sitä vielä olen mietiskellyt,että kumma kun ei ole löytynyt ketään kommentoimaan juorulehtien haastatteluihin silminnäkijöinä esim sieltä tanssipaikalta,että mitä siellä tapahtui tyttöjen ollessa siellä. Luulisi jonkun muistavan tytöt, esim kai he ovat saaneet tanssiakin siellä? Ketä siellä on pyörinyt tyttöjen parissa,onko ollut poikia vai vaaleaa miestä ym...?
Ja oikeastaan muutoinkin matkan varrelta.
Ihmetyttää silminnäkijöiden vähyys kertomisissa.

Nyt taas alkaa silmä luppamaan.
Ailar
Jessica Fletcher
Viestit: 3284
Liittynyt: Ti Kesä 26, 2007 3:25 pm

Re: Tulilahti 1959 (ketju 2)

Viesti Kirjoittaja Ailar »

En ole kuullutkaan, etteivätkö "tuokkoset" eli Pelkonen ja Ruuskanen olisi olleet kykeneviä murhien tekemiseen, ts. että jommallakummalla olisi ollut jokin sairaus, joka olisi estänyt teon. Itse muistan joidenkin perustelleen heidän syyttömyyttään sillä, että olisivatko he pystyneet pitämään salaisuuden painostuksen alla.
Näistähän Pelkonen elää edelleenkin. Ruuskanen on kuollut ja muistini mukaan hän oli se, joka oli yrittänyt raiskatakin jonkun.

Onkohan nyt niin, että tässä on sekoitettu Kauhasen poika tuokkospoikiin. Hänellä kait viirasi päästään, mutta kyllä häntäkin on esitetty tekijäksi - ehkä juuri siksi.

Kerrottiin, että lähitalon mies oli loukannut sormensa murhailtana oltuaan naapurin poikien kanssa ryyppäämässä saaressa. Nämä "naapurin pojat" olivat juuri talosta, josta lapio haettiin.

Eemil Kasviaho löysi kaatuneen kuusen alta toisen tytön kateissa olleen kultakellon. Jossain lähteissä mainittiin, että tuo paikka oli aiemmin jo tarkastettu, mutta kelloa ei silloin siellä ollut. Kenellä siis olisi ollut mahdollisuus palauttaa ottamansa kello? Tuskin ainakaan Runar olisi sitä paikalle kiikuttanut.
Samainen Eemil löysi myös toisen tytön vaalean paidan kallion kolosta. Paita oli verinen ja siinä oli puukon reikä. Nämä löydöt siis tapahtuivat ennenkuin tyttöjen ruumiita oli löydetty.
poepporoo
Theo Kojak
Viestit: 1122
Liittynyt: Su Touko 05, 2013 10:22 am

Re: Tulilahti 1959 (ketju 2)

Viesti Kirjoittaja poepporoo »

No, kävin Tulilahdella nyt tässä muutama päivä sitten. Kartassa oli merkintä laskettelukeskuksesta(Pääskyvuori), mutta mitään viittaa tai opastetta ei ollut, missä olisi ohjattu laskettelukeskukseen. Lähdin ajamaan Pääskyvuoren(tietä?) kuitenkin. Viereinen tie olisi ollut Tuliniementie. Tie näytti hiljaiselta ja vain pari nuorta tyttöä tuli pyörineen eräältä sivutieltä, mikä yllätti. He olivatkin ainoat keitä, koko retkellä näin. Tien päättyessä "laskettelukeskukseen", tien vieressä olevat liikennemerkit oli käännetty pois päin tiestä. Kenties olivat joskus varoittaneet hiihtoladuista? En tarkistanut. Ns. laskettelukeskus näytti siltä, ettei ole toiminut vuosiin. Tottakai nyt ruoho oli villiintynyt jne, mutta muutenkin, siellä lojui esim. vanhoja suksia ja muuta kamaa, jotka eivät ole tätä päivää. Onkohan siis toiminnassa enää? Kohtuu uudehko harmaa hirsirakennus oli ainut, mikä viesti nykypäivästä. Joka tapauksessa AUTIO on sana, mikä kuvaa paikkaa hyvin. Jos tuolla keskuksella ei ole toimintaa enää nykyään, olisi se oiva paikka "hävittää" mitä vaan.

Etenin ohjeiden mukaan huoltorakennuksen ohi ja hiihtolatua pitkin ylös mäkeen. (pois lähtiessä huomasin, että toisaalla oli myös jonkinlainen rakennus, -minkä takaa luultavasti myös pääsi hiihtoladuille?). Hyväkuntoinen ja uudennäköinen laavu oli siinä vasemmalla ja jatkoin matkaan eteen päin. Myös laduilla olevat "liikennemerkit" oli käännetty pois päin. Ovatkohan ladutkaan enää huollettuja talvisin? Jossakin vaiheessa hiihtoladut menivät ristiin ja oikealta ylhäältä laskeva latu/tie näytti olevan katkaistu poikittain olevalla puunrangalla. Tämän risteyksen jälkeen lähdin rämpimään alaspäin, kohti rantaa. Todellakin rämpimään ! Maasto oli todella vaikeakulkuista, välillä astuin monta kymmentä senttiä puukasoista läpi yms.(Ensin kyllä palasin laavulle, koska en nähnyt minkäänlaista tien uraan tai muuta, mikä olisi risteyskohdasta alaspäin rinnettä johdattanut.) No, rämmittyäni, koira vielä hihnassa, alas veden ääreen ajattelin, että miten täällä on koskaan voinut mitään olla. Ainut, mistä tiesi, ettei ole täysin metsässä oli, kun katsoi taivasta kohden, ei näkynyt puiden oksia. En tiedä, paikka jotenkin kylmäsi ja en halunnut lähteä kävelemään rantaa pitkin pidemmälle. Eipä lähtenyt koirakaan, vaikka vapaaksi päästin..

Aikani valokuvattua kaikkea mahdollista, lähdin takaisin rinnettä ylös. Olin ihan puhki, päästyäni ylös ja levähdin n. 300 metrin päässä olevalle laavulle ystäväni luo, jonka olin jättänyt sinne odottamaan. Käskin kyllä soittamaan, jos jokin hätä tulisi :mrgreen:

Lähdimme sitten autolle päin takaisin. Pian näin oikealla vanhan tienpohjan laskevan rantaan ja päätimme lähteä katsomaan vielä tämän kortin. No tämä "tie" oli ihan ok kulkea ja alhaalla oli jo vähän avarampaa. Kovaa havupuu maata. Teltallekin sopivia sijoja. Muutama vene siinä vedessä kiinnitettynä ja pari todella vanhaa hylättyä venettä kaislikossa, yksi uppeluksissakin. Lisäksi oli puunkappaleita kellumassa, ehkä jostakin vanhasta lahonneesta laiturista. "Maan päällä" myös jotain kalastajien(?) vanhaa rompetta, pöytää ja sininen potkukelkkakin. Iso kuusi oli myös, minkä kuvittelin helposti olleen tyttöjen pyörien säilytyspuu. Avarammalta alueelta lähti kapea mustikkavarpujen vierestämä polku rantaviivan mukaisesti oikealle. Kävelin tätä jonkin verran eteenpäin. Kohta rantaviivassa oli suurehko kivikko alue. En halunnut taaskaan kävellä pidemmälle, vaan tyydyin räpsimään valokuvia. Jännän pikkujutun huomasin polun varrella palatessani takaisin päin. Joku oli taitellut kaksi erilaista vihtaa/kimppua puiden oksista ja jättänyt ne siihen maahan. Mielestäni paikka oli jotenkin pelottava. Ei minua Bodomilla käydessä riipynyt oikeastaan lainkaan, mutta tämä paikka kaikessa hiljaisuudessaan ja autiudessaan..en tykännyt.

Minulle "uutta" ja ennakoimatonta oli paikan maasto. En tiennyt, että siellä oli niin jylhät maisemat ja korkeuserot. Vesialue oli siis todellakin alhaalla ja ylhäälle korkealle nousi sitten nämä "vuoret". Todennäköisesti maisema on ennen muinoin ylhäältä katsottuna ollut vieläkin tiheämpää, juurikin tämän suoalueen kohdalla, niin ei sieltä ylhäältä kyllä ole mitään voinut nähdä, mitä alhaalla tapahtuu. Mahdollinen telttapaikka sen sijaan ei ollut niin suojaisa, eikä tie laskenut kauhean korkealta. Mietin, onko laskettelukeskuksen aukio toiminut ennen varsinaisena leirialueena, ja tytöt olisivat pokanneet sitten parhaat paikat rannan tuntumasta itselleen.

Toinen "ihmeellinen" asia oli se, miten lähellä vastaranta oli. Jos siellä olisi ollut ihmisiä tuohon aikaan, ei olisi ollut mitään ongelmia nähdä, mitä tyttöjen rannalla tapahtuu. Ja muutenkin lahdelma oli pienempi ja rannat lähekkäimmin, mitä olin odottanut. Rannoilla ei kuitenkaan ollut juurikaan mökkejä tai muuta asumuksia. En tiedä, miten ennen sinne sitten ihmisiä on sattunut tupsahtelemaan paikalle...
How do you hold a moonbeam in your hand?

-The Sound Of Music - Maria (The Nuns)-
Chikatilo
Christopher Lorenzo
Viestit: 1518
Liittynyt: Ke Huhti 27, 2011 12:06 am

Re: Tulilahti 1959 (ketju 2)

Viesti Kirjoittaja Chikatilo »

Pirtanauhahippi kirjoitti:Muoks. Nimiä oikein :)
Näin tarkasti et voi määritellä tapahtunutta tuon lausunnon pohjalta. Jos siitä jotain voi sanoa, niin melkein sanoisin juurikin tuon vasemman lapaluun ja selkäranganvälisen lyönnin tapahtuneen ylhäältä alaspäin ja tällöin iskun täytyy tapahtua takaapäin sillä muutoin terä ei voi ulottua keuhkon alaosiin saakka... Vai oletko sitä mieltä, että tuon kokoisia tyttäriä isketään edestäpäin halaten selkään siten, että iskun suunta on ylhäältä alas?
Kenties, jos neito on jo polviltaan huumaantuneena päähän kohdistuneesta iskusta tai kuristamisesta, jolloin voit iskeä vapaaseen tilaan alas polveasi kohden. Muutoin edestä suoritettu selkää osuva puukotus iskeytyy lapaluun alta keuhkon yläosiin
No enpä voi määritellä näin tarkasti, koska en ole teon tekijä. Muillahan varmuutta ei ole. Ilmeisesti 11 kertaa käyttämäni ehdollisuutta ja mahdollisuutta kuvaavat sanat ("mahdollisesti", "todennäköisesti", "ehkä", "on voinut" jne.) eivät olleet Sinulle tarpeeksi.

Keuhkot eivät muuten ole vatsassa. Asian voi tarkastaa vaikkapa täältä. http://www.pond5.com/fi/stock-footage/2 ... almis.html. Kuva osoittaa, miten ylhäällä rintaontelossa ihmisen sydän, keuhkot ja sisäelimet sijaitsevat. Yleensä syvä, teräaseella aiheutettu pistohaava vaurioittaa useita elimiä. Nyyssösen kohdalla vauriot rajoittuivat yhteen keuhkon alalohkoon osuneeseen iskuun. Muut lyönnit eivät ulottuneet edes keuhkopussiin (pleura, keuhkojen uloin osa) saakka.

Vammoja lueteltaessa ei ole mainittu, että Nyyssöseltä olisi katkennut kylkiluita. Jos luuvammoja ei ole, on puukon terä tullut horisontaalisesti kylkiluiden välistä. Kova lyönti terä vertikaaliasennossa olisi murtanut kylkiluun. Tiedossamme ei liioin ole, missä kulmassa lyönnit tarkalleen on lyöty - tämä tieto täytyy kuitenkin olla poliisilla. Todennäköisesti kylkiluissakin on joka tapauksessa näkyvissä terän viiltoja. En tiedä, miten tarkasti terän leveys on voitu määrittää ruumiiden hajoamisesta johtuen, ja onko aseen tyyppi ollut miten tarkasti tunnistettavissa näiden tietojen perusteella.

Puukolla ei ole järkevää lyödä kovia iskuja takaapäin lapaluiden ja kylkiluiden alueelle, koska puukossa ei yleensä ole väistintä. Terän osuessa luuhun lyöntikäsi liukuisi terälle ja käteen tulisi syvä, pitkä viiltohaava. Lyhyellä, puukon kaltaisella teräaseella on käytettävä ranteen, käsivarren ja vartalon avulla tehtyä "tuikkausta", jolla terä viedään luiden ohitse tai välitse kehoon. Kamppailutilanteessa pisto on helpoin tehdä joko uhrin selkäpuolelle tai rintalastan alapuolelle. Tällöin uhrille ei myöskään välttämättä tule puolustautumisvammoja, jos pisto on yllättävä. Ottakaa, ihmiset, puukko käteenne ja kokeilkaa vaikka puolisonne kanssa eri mahdollisuuksia - mutta varovasti.

Kuristamisen oletan tapahtuneen ensiksi sen vuoksi, että Nyyssönen saatiin äänettömäksi heti kohtaamistilanteessa. Huono kuristus ei estä hengittämistä kokonaan tai katkaise verenkiertoa aivoihin. Sen sijaan se vaurioittaa kurkunpäätä ja äänihuulia. Ihmisen surmaamiseksi hengitys olisi salvattava useiden minuuttien ajaksi (jos sydän ei muusta syystä pysähdy aiemmin). Kun kaulasuonten verenkierto aivoihin salvataan, seuraa tajuttomuus sekunneissa.

Surma-aseesta ei muuten taida olla tietoa. Useimmille on syntynyt mielikuva, että veriteko olisi tehty samalla puukolla, jolla se maaginen hautanäre oli joskus veistetty. Kysymyksessä on kuitenkin voinut olla vaikka linkkuveitsi, joka landella löytyi jokaiselta yli nelivuotiaalta kossilta. Itse oletan sen olleen mitoiltaan tämän tyyppinen http://www.roselli.fi/wp-content/upload ... 2/R120.jpg, mahdollisesti vanhasta Morasta smirglattu "yleistyökalu". Ennen puukotkin käytettiin loppuun saakka, ja Moran terä lyheni sen elinkaaren aikana senttikaupalla.

Huomasin eilen Hejac:n vanhoista ketjuista, että leiripaikan edustalta vedestä löydetty kattila oli lommoinen. Mistähän syystä? Kivellä tai vastaavalla kahvattomalla esineellä juntataan yleensä vain yhdestä suunnasta (koska ote ei mahdollista muuta). Millä tahansa sopivan mittaisella, varrellisella esineellä taas voi mätkiä kahdesta suunnasta. Joku oli arvellut Pakkasen hakkaamiseen käytetyn airoa. Kokeilkaapa kesämökillänne, miten "näppärästi" ja "tarkasti" airolla voi mätkiä (lyhyellä melalla toki onnistuu paremmin)... Rautakangella olisi helpointa murskata kallo yhdella pystysuoralla iskulla, kuten teräslapiollakin. Tällöin jälki olisi ollut paljon raportoitua karumpaa. Missäänhän ei tietenkään toki ole varmuudella sanottu, että kattilakaan ylipäänsä oli tyttöjen.

Ehkä. Mahdollisesti. Konditionaali. Epävarmaa. Ja potenssiin 8. Riittääkö, hipit, vai vieläkö näyttää liian varmalta mielipiteeltä?

Poepporoon kolmiulotteinen maastonkuvaus tapahtumapaikalta on muuten kiinnostava, erityisesti korkeuserojen suhteen. Monet asiat voisivat saada vastauksia näistä todellisista olosuhteista, jotka eivät esimerkiksi peitepiirroksista ilmene. Matkailu avartaa! :P
Kaikki sanomassa esitetty on mielikuvituksen tuotetta eikä sillä ole yhteyttä todellisiin tapahtumiin tai henkilöihin. Mahdolliset samankaltaisuudet ovat pelkkää sattumaa. Kirjoittaja on poliittisesti täysin korrekti.
Pirtanauhahippi
Susikoski
Viestit: 42
Liittynyt: Pe Touko 23, 2014 10:44 pm

Re: Tulilahti 1959 (ketju 2)

Viesti Kirjoittaja Pirtanauhahippi »

Tuon alkupuun sivuilta Anyone häädettiin aika rumasti pois väittämällä, että hän olisi mielikuvitus Leppävirtalainen. Perusteena oli riita hautapaikan paikasta ja leirintäpaikan oikeasta kohdasta kun vastassa oli aina niin oikeellisen A. Jermon kirjasta poimittu käsin piirretty ja tulilahti filmatisoinnistakin tuttu kartta kuva. Jos tätä karttaa vertasi nykyiseen karttapaikastakin löytyvään maastokarttaan, niin kyllähän Jermon kartta on sinnepäin tehty mallinne eikö mikään todellinen mittakaava kuva. Sen pohjalta voi todella kyseenalaistaa mistä mikäkin on löydetty.
Anyone mainitsi lahdenpohjukkaa raivatun ja ojitetun vuosien varrella, samoin sinne on ilmestynyt kaapeli. Jokseenkin on vaikea uskoa edes sitä, että vaikka alue olisi ollut koskemattoman neitseellinen vuodesta 59 tähän päivään saakka, kukaan pystyisi niin monen roudan ja jään jäljiltä löytämään vesijättömaasta aikanaan niin matalan haudan kaivannon. Pelkästään aluskasvillisuuden maatuminen ja paikan sijainti vesijättömaalla tekee siitä _mahdotonta_, ellei sitä käydä muiston vuoksi joka kymmenes vuosi kaivamassa auki. Joten tämä "hautakaivanto" jota niin monet uskovat nähneensä on aika suurella todennäköisyydellä ihan kaapelia kaivettaessa tehtyä jälkeä, mahdollista ojitusta..tai sitten joku pitää hautakaivannon entisöinnillä paikkaa "elossa".
Joka tapauksessa Anyone oli sitä mieltä, että Jermon karttaan merkitty hautapaikka ja kaapelikyltti eivät olleet lähelläkään hänen lapsuutensa muistikuvaa hautapaikasta. Että se olisi ollut lähempänä piikkilanka-aitaa.
Tuota lukiessa mietin, että mahtoikohan yleisön uteliaisuuden takia viranomaiset kyhätä haudan viereen eristävän aidan, jota sitten nuori utelias tyttö on muistissaan yhdistänyt tähän Jermon merkitsemään aitalinjaan, vai olisiko todella tyttö ollut oikeassa ja tässä asiassa todellisuudessa mittakaava virhe faktana oletetun kartan suhteen?
Tällainen seikkahan vahvistaa entisestään käsitystä tekijän/-jöiden paikallistuntemuksesta. No, ajatuksena vaan tällasta. Ei mitenkään hammastapurren.

Toinen mitä ei tajua järjellä: Miksi Holström tunnusti?
-noin yleisesti ottaen, ei voi olla logiikkaa muutenkaan tappaa ja viskellä tavaroita ympäriinsä, joten mitäs muutakaan voisi odottaa... Mutta mies tuolla taustalla, miksi tunnustaa miellyttääkseen poliisia. (lue=poliisi ei ole taatustikkaan Ruunarin ykköskaveri)
Tulee mieleen vain kaksi loogista mahdollisuutta
a. Harhauttaakseen tutkijoita (suojelee jotakuta/joitakuita)
b. Murhaajan huono-omatunto

Ja sitten tähän tappoon itsessään. Oli sitten kuristanut ensin ja puukottanut sitten tai tainnuttanut kivellä tai paistinpannulla...yksityiskohdista nyt viis, tämä seikka on kummallista:
Järven rannalla, keskellä hiljaisinta kesäyötä. Jos kerran tekijöitä oli vain yksi, niin miksi kukaan ei kuullut mitään? Sellasesta kamppailusta tulee aika hitonmoinen melske, kun nämä tytöt eivät olleet ihan taskukeijukaisia kooltaan ja voimiltaan.

Chikatilo, oikeesti. Älä viitti olla alentuva. Jos luet uudelleen nyt tuon sivun alkupään tekstisi, huomannet varmaan, että siitä saa vähän toisenlaisen mielikuvan kuin tästä selventävästä tekstistäsi. Hei kamoon, vähän rennommin. :D Ota vaikka taukojumppaa:
-ota puoliso halaukseen ja koita asetella kätesi niin, että pystyisit lyömään puukolla selkään. Ei oikein onnistu niin korkealle (lapaluun alakärjen korkeus, selkärangan viereen) jos kaveri seisoo. Mutta jos ei seiso, vaan on vaipunut alas, niin sitten onnistuu ja th-rangan flexiossa kylkiluuvälit laajenevat jolloin moran terä menee moitteettomammin costalis väliin. Eli ajatuksesi kuristamisesta ensiksi toimisi hyvin tuossa. Ihan yhtälailla tylpällä esineellä päähän kohdistettu isku ja sen aiheuttama sedatio tila myös.
Mahdatko tietää millaista eroa tulee kurkun alueen vammoihin jos kuristaa seläntakaa tai edestä? Ihan mielenkiinnosta, että mahtaako kitaluu murtua helpommin esimerkiksi kun uhri on vatsallaan maassa ja kuristetaan, kun kaularanka on ekstensiossa ja nielun putkimaiset rakenteet suojattomampina (tämäkin lienee ihan suojautumisrefleksi: pyritään pitämään hengitystiet auki eikä maata turvaltaan pahassakaan tilanteessa, mikäli tajuntaa on vähänkään jäljellä.).

Muoks. Puuttuvia sanoja.
Ugh.
Avatar
ABC
Michael Knight
Viestit: 4320
Liittynyt: To Touko 31, 2007 2:23 am

Re: Tulilahti 1959 (ketju 2)

Viesti Kirjoittaja ABC »

En ole anatomian asiantuntija, mutta jos uhri on ollut maassa vatsallaan ja tekijä iskun aikana melkeinpä maannut hänen päällään, eikö silloinkin lyhyt terä menisi helpommin kylkiluiden välistä, vaikka tekijä olisikin selkäpuolella?

Holmströmin "tunnustuksesta" olen itse sitä mieltä, kuten muistaakseni aikojen alussa joku muukin ketjussa ehdotti, että poliisit olivat pitkän ajomatkan aikana itse kertoneet yksityiskohtia teosta samalla, kun esittivät kysymyksiä, ja sitten unohtaneet paljastaneensa ne ja ottaneet Runarin vastauksen osoituksena paikallaolosta. Toinen vaihtoehto on, ettei ruotsinkielinen R.H. täysin ymmärtänyt kaikkia kysymyksiä ja tuli vahingossa myöntäneeksi teon. Ja onhan niitä muitakin menetelmiä, jolla saadaan tunnustus esiin, kun syyllinen on löytynyt.
Every ship must sail a world.
Pirtanauhahippi
Susikoski
Viestit: 42
Liittynyt: Pe Touko 23, 2014 10:44 pm

Re: Tulilahti 1959 (ketju 2)

Viesti Kirjoittaja Pirtanauhahippi »

ABC, tuosta puukotuksesta... Oma ajatukseni on juurikin tuo, että tekijä on uhrin selkäpuolella, jolloin puukon iskeminen pikaistuksissaankin osuu uhriin eikö omille sormille tai vain vaatteisiin. Mietin tuossa kuinka se ehkä onnistuisi kun ollaan "kasvotusten", kuten Chickatilo ehdotti. Edelleenkin merkittävien puolustusvammojen puute olisi sen puolella, että isku tehdään takaapäin/yllättäin/useamman tekijän toimesta.
Puolustusvammoista-Joko niitä ei ole, tai niitä ei ole kirjattu, tai voihan olla, että niiden olemassa oloa ei ole mainittu vain siksi, ettei niitä ole pidetty olennaisina...mene ja tiedä tuota aivoitusta. Luulisin että mainittaisiin, kun ruhje reidessäkin mainittiin.
Toinen tytöistä on kohdannut silmitöntä väkivaltaa, lukuisia puukon iskuja rintakehän alueelle. Raivo?

Ja tuosta tunnustuksesta, jos noin olisi käynyt, niin miksi Ruunari sanoo "tunnustaneensa miellyttääkseen". Miksi ei sano että hän ei ymmärtänyt asiaa, tai että kävihän ne asiat selville tai että häntä huijattiin tms. Mies tuolla taustalla on taatusti tietoinen seuraamuksista. Onko kyse nyt jostain rannikko-ruotsalaisesta sanonta tavasta joka on suomennettu piipsuilleen?

Ruunarin syyllisyyteen en usko, mutta syyttömyyteen vielä vähemmän.

Muoks. Kirotusvirettä...
Ugh.
örkki
Sabrina Duncan
Viestit: 358
Liittynyt: Su Touko 30, 2010 10:59 am

Re: Tulilahti 1959 (ketju 2)

Viesti Kirjoittaja örkki »

Onko varmaa, että Runar on edes tunnustanut murhat poliisille. Poliisit ovat yhtähyvin sen tunnustuksen keksineet itse ja kertoneet myöhemmin julkisuuteen, että Runar tunnusti.
Mikä on sitten totuus. Poliisitkin osaa valehdella.
Runar oli ruotsinkielinen. Onko hän edes ymmärtänyt kaikkia poliisin kysymyksiä.

Jos Runar itsemurhan tehdessään on jättänyt lapun, johon kirjoitti "Olen syytön".
Tämähän on ihan ristiriidassa tunnustuksen kanssa.
Jokatapuksessa Runar ei missään tapauksessa voi olla murhien takana.
Kaikista suurin munaus oli poliiseilta lopettaa tutkinta Holmströmin kuoleman jälkeen.

Poliisi on uskonut tuokkospoikia, mitä he ovat sepostaneet illan kulusta. Ja heidän kertomuksien perusteella lähdettiin kiivaasti etsimään mopomiestä.
Tuskin poliisille on tullut mieleenkään, että juuri nämä pojat voisivat olla surmien tekijöitä, olisihan heillä motiivi siihen, koska ovat tulleet torjutuiksi.
Atlanta
Adrian Monk
Viestit: 2565
Liittynyt: Ma Joulu 17, 2012 1:46 pm
Paikkakunta: Helsinki

Re: Tulilahti 1959 (ketju 2)

Viesti Kirjoittaja Atlanta »

Ihan samaa mieltä. örkki.
En muuten muista, tunnustiko Runar koskaan murhia, mutta kertoi olleensa Tulilahdessa kyseisenä iltana. Hän kertoi,että pojat olivat lähennelleet tyttöjä ym.
Runar ei varmasti ymmärtänyt edes kaikkea, mitä suomeksi kysyttiin.
Hänellä oli kyllä puolustajana ruotsia äidinkielenään puhuva Viktor Strömberg.

Luulen, ettei tyttöjä ollut tarkoitus surmata; muuta mielessä.
Siksihän toinen tyttö houkuteltiin metsään muka tuohia hakemaan ja toinen pari jäi teltalle. Siis kahdenkesken kumpikin pari. Mutta on voinut tapahtua jotain. Toinen tytöistä on joko loukkaantunut pahasti tai saanut vahingossa surmansa. Ei uskallettu soittaa lääkärille, ettei riiuureisu tule ilmi. Sen ilmituloa jostain syystä pelättin. Toinenkin tyttö oli sitten pakko surmata.

Se, että jos ja kun Runar oli tuolla aluella murhan aikaan, ei tee hänestä silti murhaajaa. OLi paikalla se kihlaparikin, eikä heitäkään kukaan epäillyt.
"Kaiken viisauden alku on tosiasioitten tunnustaminen". J.K.Paasikivi.
mikaelk

Re: Tulilahti 1959 (ketju 2)

Viesti Kirjoittaja mikaelk »

Pirtanauhahippi kirjoitti:Ruunarin syyllisyyteen en usko, mutta syyttömyyteen vielä vähemmän.
Eikö tässä ole pieni ristiriita? 8)

Örkillä hyvää pohdintaa, todellakin poliisikin osaa käyttää fiilunkia, tuo RHn ruotsinkielisyys on semmonen pointti mitä joskus mietin itsekin, emme tiedä kuinka paljon kielimuuri on vaikuttanut. Olikohan Viktor Strömberg mukana kuulusteluissa vai vasta oikeudessa? Nyttemminhän on sit selvinnyt, että casen syyttäjä Viljo Laaksonen ja oikeuden puheenjohtajakin uskoivat myöhemmin Holmströmin syyttömyyteen.
Pirtanauhahippi
Susikoski
Viestit: 42
Liittynyt: Pe Touko 23, 2014 10:44 pm

Re: Tulilahti 1959 (ketju 2)

Viesti Kirjoittaja Pirtanauhahippi »

Re: Tulilahti 1959 (ketju 2)
Kirjoittaja mikaelk » Ma Kesä 30, 2014 1:05 pm

Pirtanauhahippi kirjoitti:
Ruunarin syyllisyyteen en usko, mutta syyttömyyteen vielä vähemmän.

Eikö tässä ole pieni ristiriita?
Nimenomaan. Syytön ei tarkoita osatonta. Ja osallinen ei tarkoita syyllistä. On muitakin värialueita kuin musta tai valkoinen. Tuolla näytöllä ei tule tuomiota, joskaan tuo näyttö ei riitä osoittamaan syyttömyyttäkään. Ja sama koskee niin tuokkospoikia kuin saunatalkoolaisia, kihlaparia ja vielä sitä mystistä puskarunkkariakin. Voihan tarinan todellinen roisto olla Kytäjän malliin maanomistaja, jota vaan piipsuttaa tarpeeksi Riitan ja Einen kaltaiset kevytkenkäisen oloiset "synnilliset naiset" jotka tuhoavat Leppäveden idyllisen körttipiirin ( :wink: )

Mitä tulee näihin Laaksosen ynnä muiden epäilyihin todellisesta syyllisyydestä, ne valitettavasti ovat todistusarvoltaan ihan yhtä luotettavia kuin meidän arviot. Ne ovat kuulopuhetta. Ja kirjoitan valitettavasti juuri siksi, että tämä case olisi varmasti saatu suljetuksi, mikäli he oikeasti olisivat julkisesti avanneet keskustelun ja sitä kautta uudelleen tutkinnan.

Yleisenä arviona, mitäs luulette, olisivatko 4 (vai oliko niitä jopa viisi?) Ruunaria kyydinnyttä poliisia pystyneet pysymään loppuelämänsä samassa väitteessä Ruunar Holströmin tunnustuksesta, vaikkakin vain mahdollisesti pelkkänä tokaisuna "kai minä sen sitten tein", jos näin ei olisi tapahtunut? (ihmismieli tarvitsee uskomattoman pienen vahvistuksen oman tekonsa oikeuttamiseen, joten todellakin se tunnustus on voinut olla "kai minä sen sitten tein" tyylinen tokaisu).
En siis väitä, etteikö miestä ole painostettu tai etteikö olisi mahdollista laittaa sanat suuhun ja puhuttaa pussiin, mutta historian valossa: henkirikos joka jäi auki. Kyllä olisi taatusti joku noista kyydittäjistä jossain vaiheessa elämäänsä jotain pihahtanut, edes saunan jälkeen sikahumalassa. Kuitenkaan tällaisesta ei ole tullut edes kuulopuheina mitään ilmi, ainakaan tässä puussa, sehän ei tarkoita etteikö näin olisi voinut olla.
Nyt tässä tartutaan siihen, että tekijät ovat pystyneet olemaan hiljaa...niin ovat. Mutta tekijät suojelevat itseään. Vaikea uskoa, että kukaan pystyy koko elämänsä elämään tunnollaan seikka joka ajoi yhden (tai ehkä avustetusti) omakätiseen kuolemaan ja jätti kahden muun murhan selvittämättä. Kyllä se jossain kaivelisi.

Juurikin Strömberg mainitsee Holströmin tunnustuksen tulleen "poliisia miellyttääkseen". Kenties ajat ovat nykyään toiset, mutta juuri tämä sanavalinta tuntuu omituiselta. Kai nyt puolustusasianajajan olisi kuulunut mainita voimallisen painostuksen seurauksena saadusta tunnustuksesta, jos ei kuitenkaan tuona aikana sentäs ihan suoraan kehdata mainita tarkoituksen mukaisesta fyysisestä avustamisesta tunnustamisen suhteen.
Ugh.
Avatar
ABC
Michael Knight
Viestit: 4320
Liittynyt: To Touko 31, 2007 2:23 am

Re: Tulilahti 1959 (ketju 2)

Viesti Kirjoittaja ABC »

Atlanta kirjoitti:Ihan samaa mieltä. örkki.
En muuten muista, tunnustiko Runar koskaan murhia, mutta kertoi olleensa Tulilahdessa kyseisenä iltana. Hän kertoi,että pojat olivat lähennelleet tyttöjä ym.
Tässä saattaa olla avain Holmströmin "tunnustukseen". Hänhän oli nimenomaan tirkistelijä, joten tyttöjä lähentelevien poikien kyttääminen puskasta oli ajatuksena hänelle fantasioinnin ainesta. Pitkän ajomatkan aikana hänen taipumuksensa mennä mukaan tällaiseen kuvitteluun olisi varmasti käynyt selväksi poliiseille, jotka olisivat sitten teeskennelleet menevänsä mukaan tähän fantasiaan, jotta saisivat Runarin tunnustamaan, oliko hän ollut paikalla ja mitä hän oli siellä tehnyt. Näin sitten näyttää käyneenkin ja tuo onneton piruparka tuli paitsi myöntäneeksi olleensa paikalla, niin myös olevansa osallinen tekoon. Osallisuuden ja syyllisyyden myöntäminen on sitten tulkittu tunnustukseksi koko teosta, vaikka kyseessä olisi ollut täysi fantasia tai pelkkä paikallaolo todistajan ominaisuudessa.

Luulen, ettei tyttöjä ollut tarkoitus surmata; muuta mielessä.
Siksihän toinen tyttö houkuteltiin metsään muka tuohia hakemaan ja toinen pari jäi teltalle. Siis kahdenkesken kumpikin pari. Mutta on voinut tapahtua jotain. Toinen tytöistä on joko loukkaantunut pahasti tai saanut vahingossa surmansa. Ei uskallettu soittaa lääkärille, ettei riiuureisu tule ilmi. Sen ilmituloa jostain syystä pelättin. Toinenkin tyttö oli sitten pakko surmata.
Onko tiedossa, kumpi tytöistä lähti metsään? Tuollainen kuviohan on hyvin tyypillinen: erotetaan kauniin tytön rumempi "esiliina" tästä, jotta päästään kunnolla imartelemaan kaunotarta ilman, että rumempi kaveri on vieressä muistuttamassa elämän raadollisista tosiasioista. Tässä kaunotar oli siis Eine Nyyssönen. Ehkäpä Pakkaseen kohdistettu ylitappaminen saattaisi kertoa turhautuneesta raivosta, jota torjutut miehet voivat tuntea tiukkapipoisempaa, iskuyritykset torppaavaa "esiliinaa" kohtaan?

Toisaalta, jos veitsi oli surmaamiseen huonosti soveltuva nysäpuukko, saattaa Pakkasen ylitappaminen kertoa ihan vain siitä, että häntä ei meinattu saada hengiltä. Kattila lienee hoitanut homman loppuun, kuten yllä on ehdotettu.

Mielenkiintoista on, että jos surmaaja olisi ollut etukäteen valmistautunut tai aikuinen maa- ja metsätöitä tekevä mies, hänellä olisi todennäköisemmin ollut mukana kunnon puukko, eikä mikään nysä. Veitsenkäyttäjänä oli joku, joka ei sellaista mukanaan kuljetellut.
Every ship must sail a world.
Vastaa Viestiin