Poliisi: Lappeenrannan keskustassa liikkuu päihtyneitä ja aseistautuneita rikollisjengien jäseniä – "Onneksi kukaan sivullinen ei ole päässyt hengestään"
Rikollisjengien vaikutusvalta ulottuu jo syvälle yhteiskunnassa, kertoo Kaakkois-Suomen poliisilaitoksen rikoskomisario Marko Heinonen.
Luumäen Jurvalassa sijaitsevan teollisuuskiinteistön edustalla ammuttiin trukissa työskennellyttä 52-vuotiasta miestä.
Useista laukauksista yksi läpäisi istuimen selkänojan, pysähtyi miehen selkänahkaan ja jätti jäljen. Mies välttyi täpärästi vakavilta vammoilta.
Helmikuussa vuonna 2014 tapahtuneen ampumisen taustalla piili monimutkainen rikosvyyhti. Poliisi tutki ampumista epäiltynä murhan yrityksenä, kun selvisi, että laukausten kohteeksi joutui väärä mies. Kohteen oli tarkoitus olla yrityksen omistaja.
Poliisi otti kiinni ampumiseen liittyen kaksi porilaista miestä, jotka kuuluivat rikoksen aikaan harjavaltalaiseen
Bandidos MC -liivijengiin. Murhaan yllytyksestä poliisi sen sijaan epäili porilaista yrittäjää ja tämän yrityksessä työskentelevää naista. Paljastui, että ampumisessa oli mukana myös kolmas porilaismies, jolla ei ollut jäsenyyskytköksiä jengeihin.
Kävi ilmi, että luumäkeläisellä yrityksen omistajalla oli useita oikeudenkäyntejä meneillään porilaisen yrittäjän kanssa. Yrittäjillä oli ollut yhteistä liiketoimintaa, mistä oli seurannut rahakiistoja.
Oikeus katsoi, että porilainen yrittäjä oli tilannut murhan ja luvannut siitä palkkion. Etelä-Karjalan käräjäoikeus tuomitsi hänet kahdeksaksi vuodeksi vankeuteen yllytyksestä murhan yritykseen.
Tekoon palkatut Bandidos-jengiin kuuluneet
miehet tuomittiin myös murhan yrityksestä, jokainen kahdeksaksi vuodeksi vankeuteen.
Kaikki edellä mainitut tuomiot kuitenkin lyhenivät hovioikeudessa kuuteen vuoteen.
Rikollisryhmät Etelä-Karjalassa
Kaikki eivät kanna tunnuksia
Etelä-Karjalassa toimii kolmenlaista järjestäytynyttä rikollisuutta:
1. Perinteiset niin sanotut liivijengit, jotka kantavat ulkoisia tunnuksia.
2. Huumausaineiden maahantuontiin ja levittämiseen keskittyneet merkittävät kansalliset toimijat, jotka eivät kanna ulkoisia tunnuksia. Tekevät yhteistyötä muun muassa muiden järjestäytyneen rikollisuuden toimijoiden kanssa. Esimerkkinä niin sanottu "Lappeenrannan mies", joka pyöritti miljoonien eurojen huumekauppaa. Kokonaisuudessa tuomiot syksyllä 2021.
3. Venäjältä ja entisen Neuvostoliiton alueelta tuleva itärikollisuus, joka kytkeytyy kotimaiseen rahoitus- ja huolinta-alaan. Myös ulkomaalaiset omaisuusrikoksiin keskittyneet kansainväliset ryhmittymät, jotka tulevat maahan, tekevät rikoksia ja lähtevät.
Lähde: Kaakkois-Suomen poliisilaitoksen rikoskomisario Marko Heinonen.
Pitääkö tavallisten eteläkarjalaisten pelätä liivijengejä?
Luumäen-tapauksesta on jo seitsemän vuotta, mutta liivijengeihin liittyvät välikohtaukset nousevat yhä säännöllisesti otsikoihin Etelä-Karjalassa.
Lappeenrannassa toimivat Helvetin enkelit on noteerattu valtakunnallisissa medioissa, ja esimerkiksi vuonna 2019 paljastunut iso huumevyyhti osoitti poliisin mukaan, että Helvetin enkeleiden paikallisella osastolla
MC Carelialla on vahva asema kansainvälisessä huumebisneksessä.
Etelä-Karjalassa myös sivulliset ovat joutuneet kokemaan rajua väkivaltaa eri rikollisryhmien välienselvittelyissä.
Kuinka huolissaan eteläkarjalaisten on syytä olla järjestäytyneestä rikollisuudesta?
– No, minä olen huolissani. Tavallisen kansalaisen on katsottava, missä seurassa liikkuu ja pidettävä silmänsä auki, sanoo Kaakkois-Suomen poliisilaitoksen rikoskomisario, järjestäytyneen rikollisuuden yksikön johtaja Marko Heinonen.
Poliisi pitää huolestuttavana etenkin sitä, että rikollisryhmien yhteenotot ovat usean kerran osuneet sivullisiin ja vääriin osoitteisiin.
– Lappeenrannan keskustassa julkisilla paikoilla on tapahtunut pahoinpitelyitä, joissa päihtyneet ja aseistautuneet henkilöt ovat syyllistyneet silmittömiin väkivallantekoihin. Sivullisia on pahoinpidelty ilman selvää syytä.
Heinonen sanoo, että jengiläiset käyttävät usein itsekin huumeita, kantavat luvattomia aseita ja liikkuvat autolla päihtyneinä.
– Ei voi todeta muuta kuin että onneksi kukaan sivullinen ei ole vielä päässyt hengestään.
Kolmas iso organisaatio tekee tuloaan
Liivijengien toiminta Etelä-Karjalassa alkoi 1990-luvulla. Tällä hetkellä maakunnassa toimii virallisesti kaksi maan suurimpiin kuuluvaa liivijengiä, eli
Helvetin enkelit ja
Outlaws.
Heinosen mukaan myös kolmas liivijengi, Bandidos, vaikuttaa epävirallisesti Etelä-Karjalassa. Bandidos on tullut poliisille ajoittain esille esimerkiksi huumausainerikosten esitutkinnoissa. Heinosen mukaan on viitteitä siitä, että Bandidos tekee tuloaan Etelä-Karjalaan.
– Erään niin sanotun harrastelijakerhon jäsenet kantavat liiveissään tunnuksia, joissa kertovat kannattavansa banda-ideologiaa.
Heinosen mukaan Helvetin enkeleiden ja Outlawsin kummankin riveissä toimii Lappeenrannassa noin kymmenkunta ihmistä.
Edellämainitut ovat vihollisia keskenään. Etelä-Karjalassa sivullinen on pahoinpidelty astaloilla, kun Helvetin enkelit etsivät Outlaws MC:n bileitä ja erehtyivät kohteesta. Julkisilla paikoilla Lappeenrannassa, esimerkiksi ravintoloissa ja kuntosalilla, on tapahtunut useita väkivaltaisia yhteenottoja.
Järjestäytyneen rikollisuuden kasvu näkyy Etelä-Karjalassa väkivaltaisuuksien lisäksi myös poliisin huumetakavarikkojen kasvuna.
– Kun ennen poliisi takavarikoi käyttäjätason henkilöltä 1–3 grammaa amfetamiinia, tänä päivänä puhutaan kymmenistä ja jopa sadoista grammoista, Heinonen sanoo.
...
Jengien lonkerot ulottuvat syvälle yhteiskuntaan
Heinosen mukaan rikollisjengien vaikutusvalta ulottuu syvälle yhteiskunnassa.
– Rikollisjärjestöjen ympärillä toimii suuri myötävaikuttajien joukko, ja näin he pystyvät kontrolloimaan ihmisiä, alueita ja rakenteita. Ammattirikollisilla on esimerkiksi talousrikoksia varten leivissään huippuluokan asiantuntijoita. Jälkiä peitetään bulvaanien eli erilaisten välikäsien kautta.
Heinonen katsoo, että järjestäytyneen rikollisuuden kitkeminen on koko yhteiskunnan tehtävä.
– Kaupunkien, kuntien ja erilaisten yhteisöjen on lupa- ja avustusprosesseissaan oltava tarkkana ja selvitettävä taustat huolella. Tukirahat eivät kuulu järjestäytyneelle rikollisuudelle, eikä rikollisjärjestöön kuuluminen voi olla harrastus.
Heinonen katsoo, että
United Brotherhoodin lakkauttaminen oli askel oikeaan suuntaan. Järjestö oli yksi maan suurimmista liivijengeistä, joka hankki rahansa talousrikoksilla ja huumekaupalla.
Helmikuussa 2021 Itä-Uudenmaan käräjäoikeus julisti United Brotherhoodin ja sen alajärjestö
Bad Unionin lakkautetuiksi. Lakkauttamista vaativat poliisihallitus ja syyttäjä.
Lokakuun loppupuolella uutisoitiin, että myös
Cannonball MC:n ja sen alayhdistyksen
Squad 32:n lakkauttamista haetaan. Syyttäjät katsovat, että Cannonball MC on yhdistyslain kolmannessa pykälässä tarkoitettu kielletty yhdistys, joka myös toimii olennaisesti vastoin lakia ja hyviä tapoja.
Rikollista historiaa
Liivijengit tulivat Etelä-Karjalaan 1990-luvulla. Helvetin enkelien toiminta Etelä-Karjalassa alkoi vuonna 1997, kun paikallisen
MC Jerusalemin entiset jäsenet saivat Helvetin enkelit -organisaation hangaround-osaston aseman. Kokelasvaiheen jälkeen täysjäsenyys alkoi vuonna 2002.
Outlaws-organisaatio tuli Lappeenrantaan virallisesti syyskuussa 2018, mutta epävirallista toimintaa on ollut jo aiemmin. Helvetin enkeleiden ja Outlawsin väkivaltaisuudet alkoivat jo vuonna 2012 Lappeenrannassa.
Bandidoksella ei ole Etelä-Karjalassa kerhoa, mutta ryhmä ajoittain näkyy poliisin työssä esimerkiksi paikallisten huumausainerikosten tutkintojen yhteydessä.
Poliisi odottaa kriittisyyttä myös tavallisilta ihmisiltä
Heinonen perää valppautta yhteisöjen lisäksi tavallisilta eteläkarjalaisilta.
– Yksittäisen poliisimiehen mielipide on, että ei kansalaisen pitäisi olla missään tekemisissä liivijengiläisten kanssa. Kaikki eivät ole ymmärtäneet, että hyödyttämällä rikollisjärjestön toimintaa, saattaa itse syyllistyä rikokseen.
Heinosen mukaan rikokseen voi syyllistyä esimerkiksi silloin, kun luovuttaa toimitilan tai kulkuvälineen rikollisryhmän käyttöön tai osallistuu heidän varainkeruuseensa.
Liivijengit ja muut rikollisryhmät kontrolloivat pelolla. Heinosta huolestuttaa ilmiö, jossa pahoinpitelyjä katsotaan läpi sormien, kun tekijä on rikollisryhmän jäsen.
– Uhri ei halua tehdä rikosilmoitusta, mikäli tekijä kuuluu liivijengiin. Lappeenrannassa on ollut tapauksia, että myöskään ravintolan henkilökunta ei halua antaa pahoinpitelijän henkilöllisyyttä tai tuntomerkkejä poliisille, koska tekijä on liivijengiläinen.
...