Vasikkahattu kirjoitti: Su Maalis 08, 2026 8:24 pm
Ross Sullivan kirjoitti: Su Maalis 08, 2026 6:36 pm
Miksi sinun pitä yrittää päteä, vaikka et selvästikään tunne kyseistä lainkohtaa? Logiikka tosiaan on, että kvalifiointiperusteen tulee täyttyä ja sen lisäksi teon tulee olla kokonaisuutena arvostellen törkeä.
Kiitos hyvistä nauruista. Olisi helpompi ottaa kommenttisi todesta jos sinä olisit ymmärtänyt mitä siteeraat. Kohdista 1-4 pitää täyttyä yhden kvalifiointiperusteen. Tässä tapauksessa kohta 1. Tämän lisäksi ei vaadita erityistä raakuutta teolta. Se olisi kohta kaksi.
"ja rikos on myös kokonaisuutena arvioiden törkeä" kohtaa verrataan tappamisen tunnusmerkistöön. Mikä tahansa noista kvalifiointiperusteista täyttää myös sen kohdan, koska ne itsessään jo tekevät taposta perusmuotoista törkeämmän. Vai tuleeko mieleen, että jossain on annettu tuomio taposta, kun on pystytty osoittamaan teon vakaa harkinta.
Tämä todellakin on hauskin keskustelu tähän mennessä Minfossa.
Eikä ollenkaan sillä, että en olisi jo erilaisten hörhöjen kanssa Minfossa ehtinyt vääntää. En tosiaan ole väittänyt, etä useamman kohdan tulisi täyttyä. Kuten jo totesin. "Logiikka tosiaan on, että kvalifiointiperusteen tulee täyttyä ja sen lisäksi teon tulee olla kokonaisuutena arvostellen törkeä." En siis esimerkiksi väitä, että useamman kohdan tulisi täyttyä.
RL 21:2:
"Jos tappo tehdään
1)vakaasti harkiten,
2)erityisen raa’alla tai julmalla tavalla,
3)vakavaa yleistä vaaraa aiheuttaen tai
4)tappamalla virkamies hänen ollessaan virkansa puolesta ylläpitämässä järjestystä tai turvallisuutta taikka virkatoimen vuoksi
ja rikos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava murhasta vankeuteen elinkaudeksi.
Yritys on rangaistava."
Yritä lukea vielä kerran lainkohta: erityisesti sana "ja". Se siis tosiaan on mainittu kohdassa siksi, että kvalifiointiperuste voi täyttyä, mutta teko ei ole silti kokonaisarvostellen törkeä.
Tässä esimerkiksi tappo oli poikkeuksellisen raaka, mutta ei kuitenkaan murha:
"Kokonaisarvostelu
22. A:n teko on erityisen raakuuden osalta täyttänyt murhan tunnusmerkistön. Jotta tekoa voitaisiin rikoslain 21 luvun 2 §:ssä tarkoitetuin tavoin pitää murhana, tapon tulee olla myös kokonaisuutena arvostellen törkeä. Korkeimman oikeuden ratkaisukäytännössä on katsottu, että murhan tunnusmerkistössä törkeys ei viittaa teon arvosteluun rikoksena sinänsä, vaan tapon tunnusmerkistöön. Murha rikosnimikkeenä tarkoittaa siten henkirikoksinakin poikkeuksellisen törkeitä tekoja. Vasta sellaista surmaamista, joka on tapon tunnusmerkistöä selvästi törkeämpi, voidaan pitää murhana (KKO 2020:33, kohta 30 ja siinä viitatut ratkaisut).
23. Vaikka A:n teko on ollut pitkäkestoinen ja monivaiheinen, siinä on kokonaisuuteen nähden käytetty suhteellisen vähän suoranaista väkivaltaa. Erilaisten tekovälineiden käyttö ja teon pitkittäminen ei näytä olleen teon itsetarkoitus, vaan vaikuttaa pikemminkin siltä, että A on ajautunut teossaan eri vaiheisiin vasta, kun B:n surmaaminen ei ole muilla keinoin onnistunut. A:n syyksi luettua rikosta ei sen moitittavuudesta huolimatta voida rinnastaa oikeuskäytännössä tyypillisesti murhiksi katsottuihin henkirikoksiin. Näin ollen A:n syyksi luetaan tappo.
Rangaistusseuraamus
24. Taposta tuomitaan rikoslain 21 luvun 1 §:n 1 momentin ja 2 c luvun 2 §:n 2 momentin mukaan kahdeksasta kahteentoista vuoteen vankeutta.
25. Korkeimman oikeuden ratkaisussa KKO 2020:33 tekijä oli surmannut uhrin aiheuttamalla tälle mattoveitsellä eri puolille kehoa 19 vammaa, jotka olivat pinnallisia menehtymiseen johtaneita kaulan alueen vammoja lukuun ottamatta. Tekijän teon katsottiin olleen erityisen raaka, mutta kokonaisuutena sitä ei pidetty törkeänä. Tekijä tuomittiin murhan sijasta taposta 11 vuodeksi vankeuteen. Ratkaisussa KKO 2022:48 tekijä oli surmannut hänen hoitonsa varassa olleen sairaan 16-vuotiaan tytärpuolensa peittämällä tämän hengitystiet. Korkein oikeus katsoi, että tekoa ei ollut tehty erityisen raa’alla tai julmalla tavalla. Tekijän syyksi luettiin murhan sijasta tappo ja hänet tuomittiin 10 vuodeksi vankeuteen.
26. Tilastotietojen mukaan taposta tuomittujen rangaistusten mediaani on vuosina 2016–2020 ollut pääosin 9 vuotta 6 kuukautta vankeutta. Tilastojen ilmentämä rangaistus koskee tuomioita, joissa tappo on ollut ankarin syyksi luettu rikos. Ainoana rikoksena taposta tuomitut rangaistukset ovat yleensä olleet hieman lievempiä (ks. esim. Seuraamusjärjestelmä 2020 s. 99). Tilastoista ilmenevää ja riittävän laajaan juttukantaan perustuvaa rangaistustasoa voidaan pitää yleistä oikeuskäytäntöä osoittavana, minkä vuoksi siihen voidaan kiinnittää huomiota rangaistusta määrättäessä. Rangaistus on kuitenkin aina määrättävä myös kulloinkin käsiteltävänä olevan teon osoittamien, rikoslain 6 luvun rangaistuksen mittaamista koskevien perusteiden nojalla.
27. A:n syyksi luettua tappoa voidaan pitää keskimääräistä moitittavampana jo sillä perusteella, että teossa on katsottu täyttyneen murhan kvalifiointiperuste. Asiassa on lisäksi huomioitava, että A:n syyksi luetun tapon kohdalla täyttyvä tahallisuuden aste on tarkoitustahallisuus eikä tapporikoksissa yleensä tyypillinen tahallisuuden lievempi laji, todennäköisyystahallisuus (ks. KKO 2014:5, kohta 10).
28. A:n rikosta voidaan pitää moitittavampana myös ratkaisussa KKO 2022:48 käsiteltyyn tekoon verrattuna. Ennakkopäätöksessä KKO 2020:33 käsitellyssä tapossa murhan kvalifiointiperusteen oli katsottu täyttyneen kuten tässä asiassa, mutta teko oli tekotavaltaan varsin erilainen. Mainitussa ratkaisussa väkivalta oli ollut voimakasta, mutta toisaalta teko oli kestänyt lyhyen aikaa.
29. A:n syyksi luettu tappo osoittaa hänessä huomattavaa syyllisyyttä. Teko on ollut monivaiheinen ja pitkäkestoinen, ja siihen on liittynyt erilaisten tekovälineiden käyttöä. A:lla on ollut monta tilaisuutta harkita toimintaansa, mutta hän on jatkanut menettelyä B:n kuolemaan saakka pyrkien vielä lopuksi varmistumaan B:n kuolemasta ennen tilanteen saattamista ulkopuolisten tietoon. Taposta on tässä tapauksessa tuomittava selvästi keskimääräistä ankarampi rangaistus.
30. Edellä mainitut seikat huomioon ottaen Korkein oikeus katsoo oikeudenmukaiseksi rangaistukseksi 11 vuotta vankeutta."
https://www.korkeinoikeus.fi/fi/index/e ... 02277.html
Tämä ei siis pidä paikkaansa: "Mikä tahansa noista kvalifiointiperusteista täyttää myös sen kohdan, koska ne itsessään jo tekevät taposta perusmuotoista törkeämmän." Totesin tämän jo aiemmin kahdesti. Menikö nyt jakeluun?
Lisäys: teko oli siis tehty erityisen raa'alla tavalla, mutta ei silti murha, koska teon ei katsottu olleen kokonaisarviollisesti törkeä lain edellyttämällä tavalla. Tämä vieläpä erityisestä raakuudesta ja "A:n syyksi luettu tappo osoittaa hänessä huomattavaa syyllisyyttä. Teko on ollut monivaiheinen ja pitkäkestoinen, ja siihen on liittynyt erilaisten tekovälineiden käyttöä. A:lla on ollut monta tilaisuutta harkita toimintaansa, mutta hän on jatkanut menettelyä B:n kuolemaan saakka pyrkien vielä lopuksi varmistumaan B:n kuolemasta ennen tilanteen saattamista ulkopuolisten tietoon" huolimatta.