Gustafssonin vammat

[awa]

^Kyllä kyllä. Muistamattomuutta on helppo näytellä ja tätä näyttelemistä merkittävästi edesauttaa, mikäli siihen liittyy myös voimakasta haluttomuutta kertoa asioista tai tapahtumista.

Näihin sairaalan papereista saatuihin statustietoihin, eli nähtävissä oleviin oireisiin, voi muistamattomuuden lisäksi lisätä myös uneliaisuuden, joka Tenovuon mukaan on myös näyteltävissä. No, ei tarvitse olla neurologi, että tuon ymmärtää.

Huomattavaa tässä Nils Gustafssonin tapauksessa on, että sairaalasta kerrottiin potilaan toipuneen hyvin, eli mitään merkittäviä muita jälkioireita kuin muistamattomuus ei ollut. Perustelen tätä pohdintaa myös sillä, että mikäli oireita olisi ollut, näistä olisi kerrottu puolustuksen vastineessa.

[yövuoro]

Tuominen puhui Ranen kanssa fyysisen vamman miehestä tyyliin toisten mukaan vamma oli toisten mukaan ei, viittasiko tällä kuitenkin jo Gustafssoniin eikä Oksaseen?
Gustafssonin vammoja kukaan ei kyseenalaista, ainoastaan niiden vaikutuksesta toimintakykyyn murhayönä ollaan eri mieltä. Gustafssonin äidin mukaan Gustafsson oli aina ollut terve ja voimakas, joten kestävä myöskin?
Oikeudenkäynnissä oli osio , jossa keskityttiin kuolleiden vammoihin. Gustafsson oli mukana vaikkei se ollut tarpeen. Hän istui ulkoisesti tyynenä vain peukalot pyörivät vinhasti.Moni olisi tuolloin jo parahtanut; hirviönäkö te minua pidätte.
Tuomisen mukaan Gustafsson myös tiesi " liikaa" kuolleiden vammoista?

Jäin myös miettimään tupakan tarjoamista osastolla, toisena pvänä siirrettiin neurolle. Oliko saanut tupakan herättyään(kö).
Aivovammat aiheuttavat päänsärkyä ja oksentelua, joita upakka varmasti pahentaisi?

[Hessu52]

Joo, herättyään "syvästä tajuttomuudestaan", Gustafssonille tarjotaan oitis oikein "pöllitupakkia" , joka oli suorastaan saatanallisen makuista, oli merkki sitten mikä vaan, Työmies, Saimaa ja mitä niitä olikaan.

Ei sellaista olisi voinut polttaa "atomidarrassakaan", saati jos pää on murskana!

Tuota Gussen tupakointia entisenä tupakkimiehenä olen itsekin ihmetellyt, kun itse en kanuunassakaan voinut polttaa yrjön tulemaata kylään, joten kuinka aivovamman saanut on voinut sen tehdä.

Jo on ollut karski mies, heh.

[awa]

^ Tuossa olet Hessu aivan oikeassa. Kummalliseltahan tuo tupakanpoltto vaikuttaa. On hyvä muistaa, että tuolla ko. osastolla 2 taidettiin hoitaa hyvinkin erilaisia potilaita, mikään varsinainen neurokirurginen vuodeosasto ei ollut kysymyksessä. Näin muistelen. Tästä vuodeosastovalinnasta seuraa väistämättä mielenkiintoinen pohdinta - eikö Gustafssonilla epäilty mitään neurologista ongelmaa sairaalaan tuotaessa - pidettiinkö kenties vain humalaansa pois lepäilevänä nuorena? Jurrinen turpiinsa saanut nuori.

Vuodeosasto minne Gustafsson siirrettiin heti esiavun jälkeen oli tavallinen vuodeosasto. Miksi Gustafssonia ei siirretty heti osastolle kaksi, jossa hoidettiin myös potilaita joilla epäiltiin ei niin vakavaa aivovammaa? Oliko niin, että Gustafssonilla ei epäilty tulovaiheessa aivovammaa lainkaan? Siltähän tuo vähän vaikuttaa.

Arvioitaessa Gustafssonin vammoja, on aivan turhaa yrittää keksiä uusia vammoja, tai suurennella vammamekanismia, sillä vammoihin tarvittu energia on hyvin tarkasti tiedossa. Nämä vammat ovat matalaenerisen väkivallan seurauksena tulleita kasvovammoja, ja niiden vaikutus ihmisen toimintakykyyn on hyvin tarkasti arvioitavissa.

Kasvojen ja kallon luiden rakenne on aikalailla samanlainen kaikilla ihmisillä, ja voimaltaan tietyn suuruinen ulkoinen väkivalta rikkoo näitä rakenteita tyypillisesti, eli toisiinsa verrattavasti. Nyrkinisku leukaan rikkoo kasvojen luita jotakuinkin aina saman kaltaisesti, koska siinä välittyvä energia ja voiman suunta, on yleensä saman suuruinen.

Mielenkiintoista kuultavaa oli tuo Gustafssonin kuvaus omista röntgen-kuvistaan, joista Gustafsson kertoo nähneensä kuinka luut oli "sikinsokin ja säleinä kuin kirveellä hakatut halot" - näin ulkomuistista muistellen, mutta siinä mies kertoi ja kuvaili kuinka "säleinä" tuo ihmisen murjottu pää voikaan olla. No, tuskinpa siellä on mitään säleitä näkynyt, sillä hentoisten kasvojen luisten rakenteiden murtumat on todettu olleen hyväasentoisia, eli mitään suuria muodonmuutoksia ei luisissa rakenteissa ole ollut. Mm. ylilääkäri Hirvensalo epäili, että nämä murtumat ovat olleet myöhemmin löytyneitä sivulöydöksiä.

Vuoden -60 tutkimuksissa todettiin Seppo Boismannin käsissä vammoja, jota ovat voineet syntyä esim. nyrkiniskun seuraukena. Pidänkin todella suurena tutkijoiden kömmähdyksenä sitä, että tätä Sepon käsivammojen yhteyttä Gustafssonin vammoihin, ei tuolloin -60 ymmärretty edes epäillä.

- hymm -

[Hessu52]

Joo, noinhan tuo Gustafsson kertoili, että lääkäri oli kysynyt häneltä, uskaltaisiko Gustafsson katsoa kuvia, joten siellä ne olivat kasvoluut sikin sokin, kuin entistenkin nuorten pissavehkeet.

On se mukavaa, että sivuston vammaspecialisti konsta, haukkuu kyllä mielellään awaa, meikäläistä, Mariackaa, Pasia, tai meikäläistä tietämättömiksi tolloiksi, kun vammoista on kyse, mutta sitten linja-autonkuljettaja Gustafssonin kertoman, hän silmää räpäyttämättä uskoo ja taitaa pitää tätä röntgen, kuin kallovammojenkin erikoistietäjänä, aistenttinsä Sariolan kanssa!

[awa]

^ Ehkä se oli tuo Mustanaamion "pahan merkki", jonka lääkäri epäili Gustafssonia pelottavan. Onhan tuo ihmisen kasvojen kallokuva aika pelottavan näköinen.

[Sariola]

.....
Nyrkinisku leukaan rikkoo kasvojen luita jotakuinkin aina saman kaltaisesti, koska siinä välittyvä energia ja voiman suunta, on yleensä saman suuruinen.
.......
Vuoden -60 tutkimuksissa todettiin Seppo Boismannin käsissä vammoja, jota ovat voineet syntyä esim. nyrkiniskun seuraukena. Pidänkin todella suurena tutkijoiden kömmähdyksenä sitä, että tätä Sepon käsivammojen yhteyttä Gustafssonin vammoihin, ei tuolloin -60 ymmärretty edes epäillä.
- hymm -

Täyttä potaskaa. Iskujen voimat vaihtelevat suuresti, kevyestä tönäisystä rajuun iskuun, jossa kohde vaipuu koomaan. Voiman suunnat myös vaihtelevat suuresti iskun suunnan mukaan. Myös ihmisten kallojen vahvuudet ovat yksilöllisiä - toisilla on tukevampi kallo kuin toisilla. Nyrkkeilyssä esim. tunnetaan ilmiö, "lasileuka".

Myös tuo toinen osa on potaskaa. Tuo mainittu toteamus on v.2003 Esitutkintapöytäkirjassa. Alkuperäisestä henkilöstä tuota ei ole voitu enää tehdä v.2003, sillä uhrit ovat olleet tuolloin jo luurankoina. Tämä ETP:n toteamus pohjautuu melko varmasti Bodomin Mysteerioon, ja siellä sanotaan, että "hankaumaa vasempaan käteen". Se on Boismanin vammojen luettelossa. Siinä ei oikeaa kättä mainita, mutta voidaan päätellä, että myös se on tarkastettu ja todettu "virheettömäksi". Tuo asiakirja on poliisien tekemä ja varmaan molemmat kädet, ainakin nyrkit on tarkistettu.

ETP on hieman "puolueellinen" ja alkuperäinen ilmaus "hankaumaa vasempaan käteen" (Bodomin Mysteerio) on siinä vääntäytynyt uudenlaiseen muotoon, jollaista ei 1960 esiintynyt. Tuolloin uskottiin tuon vasemman käden hankauman olleen lähinnä puolustusvamma. Tietysti myös hankauma vasemmassa kädessä voi syntyä monella tavalla, sekä itse lyömällä, että panemalla käsi lyönnin eteen suojaksi. Hankaumasta ei näy suoraan, miten se on syntynyt. Hankauma on ollut vähäinen ja se on ollut vasemmassa kädessä. Viittaa paremmin puolustusvammaan.

[awa]

Täyttä potaskaa. Iskujen voimat vaihtelevat suuresti, kevyestä tönäisystä rajuun iskuun, jossa kohde vaipuu koomaan. Voiman suunnat myös vaihtelevat suuresti iskun suunnan mukaan.

Sariola, tulet ja kerrot suurena oivalluksena, että iskujen voimat voivat vaihdella suuresti, tönäisystä oikein kunnon tirvaisuun. Kyllä, olet Sariola tämän asian hoksannut aivan oikein, iskujen voimat voivat tosiaan vaihdella, mutta siitä huolimatta nyrkinisku on vain nyrkinisku, ja mikäli luit tarkasti, olen myös kertonut, että tuon nyrkiniskun voimakkuus on hyvin tarkasti pääteltävissä vammoista. Suoraan leukaan osuneen iskun voimakkuus on hyvin tarkasti tiedossa, kun tiedetään sen aiheuttaneen hentoisiin rakenteisiin sille hyvin tyypilliset murtumat. Myös "nakkikioskivammoiksi" näitä voi kutsua. Tuohon koomaan vaipumiseen voisin todeta vain, että aika harvoin leukamurtuman seurauksena ihminen vaipuu koomaan. Tämä sinulle Sariola tiedoksi.

Myös tuo toinen osa on potaskaa. Tuo mainittu toteamus on v.2003 Esitutkintapöytäkirjassa.

Kyllä, tuo maininta löytyy Esitutkintapöytäkirjasta. Huomioitavaa tuossa tekstissä on siinä oleva mainita, että Boismanin käsissä todettiin vammoja, jotka ovat voineet syntyä esimerkiksi nyrkillä lyömisen seurauksena. Huomaatko Sariola, käsissä, eli molemmissa käsissä. Ja vielä korostaisin sinulle, että teksti kertoo myös, että nämä vammat todettiin, eli olivat aivan varmasti olemassaolevia vammoja. Valitettavasti nämä asiat eivät vääristelyllä ja venkoilulla miksikään muutu. Ne ovat täyttä faktaa.

- hymm -

[pasi]

Myös ihmisten kallojen vahvuudet ovat yksilöllisiä - toisilla on tukevampi kallo kuin toisilla. Nyrkkeilyssä esim. tunnetaan ilmiö, "lasileuka".

Yritäpä Sariola ottaa ensin selvää, millaiseen mekanismiin tyrmäys nyrkkeilyssä perustuu, ja palaa sitten asiaan.

[awa]

Olisihan tuo suotavaa, että Sariolakin edes hieman perehtyisi keskusteltavaan aiheeseen, eikä vain huutelisi puskista noita - "täyttä potskaa" - horinoitaan, vastineeksi toisten kirjoittajien hyvin perusteltuihin ajatuksiin.

"Google-amanuenssikin" voisi edes auttavasti yrittää etsiä jotain google-faktaa väittämiensä tueksi. Sariola, tämä sinulle ihan ystävällisenä vihjeenä.

- hymm -

[Wagner]

Minusta olisi suotavaa, että keskustelu Gustaffsonin vammoista perustuisi niistä dokumentoituun.
Se, ettei Nils vammojaan ole tarkasti muistanut ne muilta kuultuina, ei tee hänestä surmaajaa.
Espoossa ja Helsingissä tein jonkinlaisen gallupin niiden henkilöiden osalta, jotka olivat olleet samassa duunissa. Ei ollut missään kovin suosittu, jotkut pitivät epäsosiaalisena, mutta o aivan ymmärrettävää, että jos jää kolmoissurmasta henkiin vammautuneena, se asia ei unohdu.

Vähempikin riittää nykyisten nittinaamojen osalta armeijapalveluksesta välttymiseen.

Mulla meni Cooper-testi kultaisella X0-luvulla intissä 3350 metriä.

Kanssajuoksija oli olympiavalmennettava Aitola, joka lupasi kahvit munkin kera sotkussa, jos pääsee voittamaan.

Voitto oli hänelle tärkeämpi, ymmärsin.

Jäi vaan sotkussa kaffi ja se munkki sittemmin saamatta.

Olis kai pitänyt samala vauhdilla jölköttää tavoitteeni 3500 metriä.

Mutta enhän ollut olympiavalmennettava, vaika kiskaisin keihään, kranaatin ja kilon miinan pisimmälle.

Tiedustelujoukkueen varajohtajaksi kelpuutettiin, samoin tarkka-ampujaryhmän ryhmänjohtajaksi.

Erään tutun evp-majurin mukaan RK-7-ennätykseni on edelleen lyömättä: 5 patia pystystä, polvelta ja makuulta. Yksi osui ysiin.

[Sariola]

Tyrmäys nyrkkeilyssä

Olen harvoin tavannut yhtä yksioikoista miestä kuin on nimimerkki "pasi". On siinä tosi tyhmä mies.

Olen itsekin nyrkkeillyt joskus nuoruudessani, mutta enemmän olen katsellut nyrkkeilyä.

Kyllä se tyrmäys syntyy, kun pamautetaan vastustajaa riittävän lujaa korvalliselle, ohimoon, poskipäähän tai leuankärkeen. Monesta kohdasta tulee tyrmätyksi. Vaikkapa otsastakin. Ei siihen sisälly mitään ihmeellisiä mekanismeja. Lyödään vain riittävän lujaa vaikkapa ohimoon niin voi tulla tyrmäys. Ottelussa näkee usein, että isku osuu korvan yläpuolelle ohimoon, vieläpä vähän ikäänkuin hipaisten niin ukko kaatuu kuin tukki tukkimetsässä.

Useimmat tappelijat eivät lyö yhtä lujaa kuin treenatut isokokoiset nyrkkeilijät, mutta kyllä tavallisissa miehissäkin voi löytyä yksilöitä, joiden yksi isku sopivaan kohtaan voi aiheuttaa vaikka kuoleman. Tosin se on harvinaista, mutta kyllä mahdollista. Tämähän on matalaenerginen isku, mutta moni on siihen kuollut, kuten hyvin tiedetään. Eli ne väitteet, että matalaenerginen isku ei aiheuttaisi mitään vakavia vammoja, ovat puppua. Joskus aiheuttavat, joskus ei. Aina ei matalaenergisen iskun saanutta tarvitse viedä sairaalaan muuta kuin, että hänet siellä todetaan kuolleeksi. Aina ei toteudu se prosentuaalisesti todennäköisin vaihtoehto, vaan välillä käy huono tuuri, voi toteutua vaikka se 1 promillen todennäköisyys yhdessä tapauksessa. Tilastot on erikseen.

[pasi]

Olen harvoin tavannut yhtä yksioikoista miestä kuin on nimimerkki "pasi". On siinä tosi tyhmä mies.

Me emme tietääkseni ole tavanneet. Olen postannut näihin keskusteluihin joskus linkin videoklippiin, jossa kuvataan tyrmäyksen mekanismia. Voisitko Sariola tällä kerralla tehdä poikkeuksen ja perehtyä asiaan, sen sijaan että vain tarinoisit ja nimittelisit muita tyhmiksi?

Mitä tulee yksioikoisuuteen, tyhmyyteen ja näiden piirteiden projisointiin muihin kirjoittajiin, käytettävissä on Sariolan tarinoiden vastapainoksi runsaasti havaintoaineistoa Sariolan omista saavutuksista näillä alueilla. Tässä yksi esimerkki:
http://www.murha.info/phpbb2/viewtopic. ... 32#p295632

[Wagner]

Eiköhän pidetä palsta siistinä väittelyidenkin osalta.
Gustafssonin vammautumisen syyt kertoi Arska 1991-1994 eri konteksteissa.
Osaltaan myönsi lyöneensä kivellä ainakin suuaukkoon tullutta tahoa ja kokonaisuudesta päättelin, ettei ollut asialla yksin.

[awa]

Kyllä se tyrmäys syntyy, kun pamautetaan vastustajaa riittävän lujaa korvalliselle, ohimoon, poskipäähän tai leuankärkeen. Monesta kohdasta tulee tyrmätyksi. Vaikkapa otsastakin. Ei siihen sisälly mitään ihmeellisiä mekanismeja. Lyödään vain riittävän lujaa vaikkapa ohimoon niin voi tulla tyrmäys. Ottelussa näkee usein, että isku osuu korvan yläpuolelle ohimoon, vieläpä vähän ikäänkuin hipaisten niin ukko kaatuu kuin tukki tukkimetsässä.

No, eihän niitä vastauksia kysymyksiin tule Sariolalta. Tätä en tosin yhtään ihmettele, sillä yritelmät vääristellä vammoja ovat ilmeisiä.

Nyrkkeilyssä tyrmäysiskun jälkeen lasketaan kymmeneen. Eikö vain? Gustafssonin tapauksessa tuo laskeminen olisi loppunut vasta neljä vurokautta tapahtuneesta - sikäli erilaisesta tyrmäyksestä oli kysymys. Oletko Sariola samaa mieltä?

Noiden Gustafssonin kasvovammojen syntymisen seurauksena, ei sitä nyrkkeilyssä laskettua kymmentä tarvita. Voi olla, että neljään laskeminenkin olisi riittänyt?

- hymm-