Hätäkeskustallennetta on väitetty sekavaksi, eikä kukaan ole kyennyt antamaan kokonaiskuvaa. Tuija Niemi on päätynyt siihen, että uhri on ollut kuollut hätäpuhelun alkaessa: tallenteen taustaäänet on nauhoitettu etukäteen ja nauha soitetaan puhelun aikana.
Hätäkeskusnauhalla kuullaan kuitenkin johdonmukainen tapahtumakulku, mikä pitää yhtä sekä teknisten todisteiden että tapahtumaa todistaneiden Anneli Auerin sekä tämän tyttären kertomusten kanssa.
Puhelun alkupuolella taustalla kuullaan iskuihin liittyviä uhrin tuskanparahduksia. Alla Niemen litterointia, mistä kuitenkin puuttuvat selkeästi kuultavat iskujen kolahdukset:
0:23 Häke: Joku hakkaa puukolla.
Uhri: Auuu.
0:24 Epäilty: Kyllä.Heti.
Uhri: Auuu. (ETP-papereissa tässä lukee Annuu)
0:26 Häke: Kuka siel hakkaa puukolla, tunneksä sitä?
Uhri: Auu.
Tässä kohta tallenteella:
http://www.nbl.fi/~nbl3145/litter/jukanvalitus.wav
Ajassa 0:48 päivystäjä lähtee pois linjoilta, minkä jälkeen kamppailuäänet selkiytyvät, koska puhe ei peitä niitä ja luuri on ilmeisesti enemmän takkahuoneen suuntaan. Kuullaan kamppailuun liittyviä huudahduksia, kolahduksia ja huonekalun siirtymisääniä aikaan 1:16 asti:
http://www.nbl.fi/~nbl3145/litter/alamenepois.wav
Tätä seuraa jakso,
jolloin kamppailun ääniä sekä niihin liittyviä tuskankarjaisuja ei kuulla. Sen sijaan kuullaan uhrin toistuvia avunhuutoja (alla omaa litterointia, koska Niemen litterointi on selkeästi vääristelevä):
1:28 Uhri: Apuun.
- -
1:31 Uhri: ?uha tule tänne apuun.
- -
1:46 Uhri: Pyydä Jannea.
1:48 Uhri: No lähe Annu auttaa.
- -
1:53 Uhri: Lähe aut(kops)taa!
Tyttö on kertonut käyneensä takkahuoneen suunnalla, ennen kuin hän on tullut puhelimeen (1:42) eli noin ajassa 1:25 - 35. Hän on kertonut nähneensä isän lattialla sekä veitsen siinä, mistä se löydettiin. Kamppailu vuoteen päällä veitsellä iskien on tuolloin siis ollut ohi, ja hätäpuhelusta päätellen se on päättynyt ajassa 1:16.
Uhri on tuolloin – tytön käydessä – ollut avuttomana lattialla ja kyennyt vain avunhuutoihin.
Tekijä puolestaan on ilmeisesti tarvinnut aikaa toisen tekovälineen esille ottamiseen ja on ollut sivummalla. Kuullaan siis vain uhrin toistuvia avunhuutoja, mutta ei iskujen synnyttämää valitusta (tyttöhän näki veitsen lattialla).
Iskujen ja tuskanparahdusten vaikeneminen ajassa 1:16 johtaa ilmeisesti myös siihen, että tyttö uskaltaa lähestyä takkahuonetta, minkä jälkeen myös Auer tiedustelee kamppailun tauosta johtuen:
1:51 Epäilty: Lähtisekse jo? (kuuluu hiljempana kuin uhrin ääni)
Tämän jälkeen Auer lähestyy takkahuonetta ajassa 1:55, missä hän näkee tekijän uhrin kimpussa, kuullaan Auerin huudahdus ”Vittikö”, mitä seuraavat juoksuaskeleet ulko-ovelle.
Tällöin aletaan kuulla jälleen uhrin valitusta. Alla Niemen litteraatio:
1:55 Uhri: Yöh (yökkäilee, ähkäisy)
1:55 Epäilty: Vittikö (juoksuaskelia, oven aukaisu).
2:00 Uhri: Aagh (valittaa)
2:02 Uhri: A-laalalala (ei pysty puhumaan enää selvästi, kopsahdus keskellä)
2:03 Epäilty: (_uole) (2-tavuinen sana, päällekkäin miehen valituksen kanssa)
2:05 (vaimea kopsahdus)
Uhri: Lala.
Tekijä on siis selvästikin jo toisen tekovälineen kanssa uhrin kimpussa, koska kuullaan jälleen parahduksia, joita säestävät kolahdukset ja iskujen äänet. Ja Auer on nähnyt uhrin tekevän vastarintaa:
Minulla on sellainen mielikuva, että Jukka makasi lattialla ja he tappelivat. Konkreettista muistikuvaa minulla ei ole. Mies lähti tulemaan minua kohti ja lähdin karkuun. (Kuulustelu 09.12.2006.)
Tekovälineen esille ottamiseen on siis kulunut aikaa vähän yli puoli minuuttia (1:16 – 1:55), mikä tuntuu uskottavalta, mikäli astalo on ollut esimerkiksi tekijän vaatteissa. Tällöin tekijä ei tietenkään ole uhrin kimpussa eikä tyttö näin ollen nähnyt tekijää (vaikka näkikin isänsä ja toisen tekovälineen lattialla).
Ja kun Auer tulee toisen kerran takkahuoneen ovelle, tekijä on jälleen uhrin kimpussa. Taustalla kuullan uhrin valitusääniä, ja ilmeisesti uhri tekee edelleen vastarintaa:
Toisella kerralla muistan, että Jukka oli huoneen keskivaiheilla, jollakin tavalla lattialla, mutta ei täysin makaavassa asennossa eli joko polvillaan taikka istuallaan ja tekijä oli Jukan kimpussa jollakin tavalla kumarassa Jukan päällä.
Välittömästi toisen kerran tapahtuneen Auerin karkottamisen jälkeen kuullaan yksi ratkaisevista surmaniskuista (omaa litterointia):
Lapsi: Nii tulkaa äkkii, mun iskä (Rauuuh + voimakas isku) voi huonosti, jooko. (Kolme kolahdusta: "Tum tu-tum")
Uhrin valitusta kuuluu kuitenkin ainakin aikaan 2:44 asti. Tämän jälkeen kuuluu kolahduksia ainakin ajassa 2:51, 3:09 sekä 3:13. Tekijä ilmeisesti varmistaa, että uhri on kuollut (päähän oli kohdistunut useampi isku):
3:10 Epäilty: Makaa siel lattial ja huus äske apua, nyt hiljeni.
Tätä seuraa tytön kirkaisu, kun hän näkee isänsä lattialla verissä päin (”hirveesti verta”)
Mahdolliset tekijän poistumisäänet sijoittuvat tämän jälkeiseen aikaan, mikä pitää yhtä lapsen ilmoittaman poistumisajankohdan kanssa 10 – 15 sekuntia kirkaisun jälkeen (omaa litterointia):
3:25 Epäilty: Emmä tiedä, mä en oo, keittiös, mä en. (+ krr-klop) Meneks mä kattomaa?
3:30 Tu-tum.
Eli kaikkiaan hätäpuhelutallenteen tulkinnassa ei päästä mihinkään, mikäli ei oteta huomioon kamppailun vaiheita eri paikoissa: ensin lattialla ennen hätäpuhelua, sitten vuoteen päällä veitsen kanssa hätäpuheluaikaan 1:16 asti. Tätä seuraa – noin puolen minuutin tauon jälkeen – siirtyminen astalon käyttämiseen, millä on saatu aikaan kuolettavat vammat.
Uhri ei lähde hengiltä pelkästään veitsellä, tarvitaan myös astaloa
sekä tauko sen esiin kaivamiseksi, jolloin uhri on vielä niin voimissaan että kykenee huutamaan toistuvasti apua, minkä jälkeen kamppailusta ja iskuista johtuvat parahdukset alkavat uudestaan.
Juuri nämä tallenteen erityispiirteet puhuvat ennemmin syyttömyyden kuin syyllisyyden puolesta, koska todistajien (tytön ja Auerin) kertomuksessa on piirteitä, jotka tukevat tallenteella ilmeneviä seikkoja. Miksi "etukäteistallenne" olisi rakennettu tämänkaltaiseksi?